Ruotsalaiset ovat todennäköisesti leiponeet maailman suurimman laskiaispullan, kertovat useat ruotsalaislehdet. Jättiläispulla on noin 2 000 kertaa tavallista laskiaispullaa suurempi.
– Se on peto, sanoo tuotantopäällikkö Daniel Granholm Bake my day -leipomosta Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.
Ennätyspulla on 1,4 metriä leveä ja painaa 300 kiloa. Laskiaispullan painosta varsinaista pullaa on 80 kiloa, mantelimassaa 35 kiloa, kermaa 115 kiloa ja pölysokeria 2 kiloa.
Pullaa esiteltiin tukholmalaisille kaupungin keskustan Sergelin Torgilla aiemmin tällä viikolla.
Ulkopuolinen taho on mitannut ja punninnut pullan, ja nyt tiedot on lähetetty Guinnessille, joka päättää, täyttääkö laskiaispulla ennätysmitat.
– Olemme olleet hyvin tarkkoja, joten mitään ongelmia ei pitäisi tulla, Daniel Granholm sanoo.
Aiempi maailman suurin laskiaispulla painoi 20 kiloa, joten ennätys rikkoutuu hyväksyttäessä moninkertaisesti.
Laskiaispullat vakava asia Ruotsissa
Ruotsalaiset ottavat semlansa eli laskiaispullansa tosissaan ja kuluttavat niitä kymmeniä miljoonia vuosittain. Kuumin kausi sijoittuu vuoden alkuun, viikoille 2–11, mutta tosiassa kausi on pidempi.
Varsinaisena laskiaistiistaina yli puolet ruotsalaisista syö ainakin yhden laskiaispullan. Se tarkoittaa, että maassa syödään yhdessä päivässä viidestä kuuteen miljoonaa laskiaispullaa. Arvion takana on Ruotsin leipureiden ja kondiittoreiden liitto.
– Laskiaispulla on alan pelastusrengas. Joulun jälkeen ihmisillä on rahat vähissä, eivätkä he käy leipomoissa ja konditorioissa. Mutta laskiaispulla houkuttelee heidät takaisin, sanoo toimitusjohtaja Martin Lundell Ruotsin leipureiden ja kondiittoreiden liitosta sanomalehti Dagens Industrille.
Liitto on aiemmin arvioinut, että ruotsalaiset syövät vuositasolla 40 miljoonaa laskiaispullaa. Arvio on kuitenkin vanha, vuodelta 2006, joten määrä saattaa olla huomattavasti suurempikin.
Pullia syötiin jo keskiajalla
Länsinaapurissa ei kysellä kumpi täyte on parempi, mantelimassa vai hillo. Perinteisessä laskiaispullassa kuuluu olla mantelimassaa.
Ruotsalaiset ovat syöneet laksiaispullia keskiajalta lähtien. Tapa tuli Ruotsiin Saksasta, jossa laskiaispullan esikuva tunnettiin nimellä Heisswecken, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet.
Leipomuksia on kuvattu kirkkomaalauksissa, joiden perusteella tiedetään, että pullia syötiin Etelä-Ruotsissa viimeistään 1400-luvulla, mutta todennäköisesti jo 1200-luvulla.
Ensimmäiset kirjalliset kuvailut laskiaispullista ajoittuvat Ruotsissa 1600-luvulle, kertoo päivittäistavarakauppa Ica kotisivuillaan.
Hienot vehnäjauhot olivat tuolloin luksustuote, joten tavalliset ruotsalaiset alkoivat leipoa laskiaispullia vasta 1800-luvun loppupuolella.
Alun perin laskiaispulla oli sileä pulla, jonka sisuksesta osa sekoitettiin mantelin, maidon ja voin kanssa pullan täytteeksi. 1930-luvulla pullaan alettiin lisätä kermavaahtoa.
Uusia makuja ja muotoja
Nykyään leipomot ja konditoriat eri puolilla Ruotsia kehittävät uusia variaatioita laskiaispullasta jokaiseen uuteen sesonkiin.
Tänä vuonna laskiaispullaa voi kokeilla esimerkiksi raakapullana, puurona tai "cimlana", jossa yhdistyvät laskiaispulla ja sitruunamarenkitorttu, kertoo sanomalehti Aftonbladet.
Aiempien vuosien innovaatioita ovat nutellalaskiaispulla, suklaalaskiaispulla, prinsessatorttulaskiaispulla, lakritsilaskiaispulla ja sahramilaskiaispulla.
Maun lisäksi laskiaispullan muotoa on muuteltu, ja leipurit ovat tehneet laskiaispullista muffinsseja, tuulihattuja, wrappejä, tortilloita, hodareita, tacoja. Laskiaispullasta on tehty myös jäätelöä, limsaa ja olutta.