Veronpalautukset ovat useimmille iloinen yllätys. Mutta eivät kaikille.
Viime vuoden veronpalautukset tulivat kuukausia aikaisemmin kuin tavallisesti. Joulukuun sijasta 80 prosenttia suomalaisista sai veronpalautuksensa jo elokuussa. Se näkyi saman tien toimeentulotuen tilastoissa. Tukirahaa säästyi, kun yli 85 000 kotitalouden tuki pieneni.
Veronpalautus pienentää lähes suoraan toimeentulotukea. Jos palautettava summa on 50 euroa tai enemmän, vastaava määrä leikataan pois toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen turvautuu moni työtön, mutta usein myös työssäkäyvät pienituloiset.
Kelan tilastot kertovat, että heinäkuussa toimeentulotukea maksettiin 68 miljoonaa euroa, mutta elokuussa määrä putosi 46 miljoonaan.
Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkosen mukaan syynä on veronpalautusten uusi aikataulu.
– Veronpalautukset ovat vaikuttaneet saajakotitalouksien määriin nimenomaan elo- ja syyskuussa sekä joulukuussa, Valkonen sanoo.
Mutta jääkö muutos pysyväksi? Viime vuonna tuet vähenivät elokuusta lähtien, mutta tammikuussa oltiin taas palattu lähes pudotusta edeltävälle tasolle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen arvioi, että viime vuoden käänteestä huolimatta tuen vähentyminen ei tule jatkumaan. Ei, vaikka työllisyystilanne pysyisi hyvänä.
Pätkätyöt ja asumisen hinta: Tuen tarve säilyy
Perustoimeentulotukeen käytettiin koko viime vuoden aikana 698 miljoonaa euroa, kun määrä vuotta aiemmin oli 716 miljoonaa.
Viime vuosi oli poikkeus pitkän ajan kehityksessä, sillä viimeiset 14 vuotta toimeentulotukimenot ovat olleet kasvu-uralla. Pitkän ajan seuraamista tosin hämmentää se, että tuki siirtyi kunnilta valtiolle vuonna 2017.
Työttömien määrä on vähentynyt vauhdilla. Heitä on nyt 70 000 vähemmän, kuin viime aikojen pahimmalla hetkellä, kesällä 2015. Sen pitäisi vähentää tarvetta turvautua viimesijaiseen turvaverkkoon eli toimeentulotukeen.
Tutkija ihmettelee, miksi työllisyyden kohentuminen ei ole merkittävästi vähentänyt viime vuosina tuen tarvetta.
– Tässä on jo jonkin aikaa ihmetyttänyt se, että kasvu on jatkunut tovin ja käyrien pitäisi olla selkeästi laskussa. Mutta nyt ne eivät näytä olevan lähdössä kunnolla laskuun, Saikkonen pohtii.
Hän uskoo syyn piilevän asumiskuluissa, sillä käytännössä toimeentulotuesta noin 40 prosenttia kuluu asumiseen. Erot kunnittain ovat suuria, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pienituloisille asumistuki ei riitä, vaan kustannuksia katetaan lisäksi toimeentulotuesta.
Siksi Saikkonen ennustaakin, että tuen tarve ei laske samaa tahtia työttömyyden vähentymisen kanssa.
– Ei tässä uskalla ennakoida ainakaan radikaalia toimeentulotuensaajien määrän laskua. Uskoisin että mennään aika samoissa lukemissa kuin viime vuonna.
Mutta tuleeko veronpalautuksista joka elokuu toistuva ikävä yllätys kymmenille tuhansille kotitalouksille?
Tutkijan mukaan ei välttämättä. Tänä vuonna laajeneva tulorekisterin käyttö tarkoittaa parhaassa tapauksessa sitä, että omat tulot ovat verottajan tiedossa ja veroprosentti pysyy oikeana. Varsinkin vaihtelevassa osa-aika- ja keikkatyössä sen ansiosta voi välttää toimeentulotukea leikkaavat veronpalautukset.
Leikkuri vältetty
Kuun alussa ilmestyneen Sosten raportin mukaan toimeentulotuki on yksi tärkeimpiä tukiverkkoja. Muiden etuuksien leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta.
Se on myös yksi harvoja tukia, joita ei ole otettu leikkuriin vuosien 2010-20 aikana.
Tuen siirtäminen Kelaan 2017 lisäsi tuen käyttöä tai toisin sanoen "vähensi toimeentulotuen alikäyttöä" ja toi toimeentulotuen piiriin kotitalouksia, jotka muuten eivät olisi sitä hakeneet. Siihen saakka tuet oli maksettu kunnan luukulta, jossa saattoi olla vastassa tuttu virkailija varsinkin pikkupaikkakunnalla.
Tukea korotettiin kuusi prosenttia 2012 ja sen jälkeen ovat tulleet myös vuosittaiset indeksikorotukset, toisin kuin moniin muihin tukiin.