Kalevalakorut ovat tarinoita täynnä. Riipuksen kalevankarhu on puoliksi ihmisen sukua, puoliksi metsän väkeä. Ken kantaa yllään väkivahvan mesikämmenen merkkiä, hallitsee molempia.
Korvakorujen lintuset pyrähtelevät sanansaattajina ihmisten ja jumalten välillä. Torin vasara suojelee pahoilta voimilta, Kuutar tuo viestiä viikinkiajan korusepiltä.
Myös 80-vuotiaan Kalevala Korun oma tarina on legendaarinen. Se kertoo uljaista naisista historian pyörteissä. Naisista, joilla oli visio ja sydän.
Kaikki sai alkunsa patsaasta, jota ei tullutkaan
Lukuisia jo unhoon jääneitä romaaneja, novellikokoelmia ja näytelmiä julkaissut Elsa Heporauta (k.1960) sai Kalevalan satavuotisjuhlavuonna 1935 päähänsä pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi. Hän innosti hankkeeseen mukaan ryhmän toimeliaita naisia. He päättivät kerätä varat patsaaseen valmistamalla ja myymällä koruja. Mallit jäljennettiin Kansallismuseon historiallisesta korukokoelmasta.
Valmis 40 korun sarja – ensimmäiset kalevalakorut – esiteltiin presidentin puoliso Kaisa Kallion teekutsuilla vuonna 1937. Korut saivat valtavan suosion, ja patsasvarat olivat pian koossa.
Talvisota muutti kuitenkin naisten suunnitelmat. He lahjoittivat rahat hädänalaisten auttamiseen.
Korumyynti jatkui. Vuonna 1942 perustettiin Kalevala Koru Oy ja patsashankkeen naisista muotoutui Kalevalaisten Naisten Liitto. Se omistaa Kalevala Korun yhä tänä päivänä. Ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä.
Pronssinen Louhi-patsaskin valmistui aikanaan. Monien muuttojen jälkeen Emil Halosen luomus on kotiutunut Kalevala Korun Helsingin-tehtaan näyttelysaliin.
Kalevala Koru ei haikaile Aasian halpamaihin
Kalevala Koru on alansa suurin yritys Suomessa ja yksi suurimmista Pohjois-Euroopassa. Siitä on tullut suomalaisuuden ikoni ja kotimaansa arvostetuimpiin kuuluva tuotemerkki. Toissavuonna tehdyssä bränditutkimuksessa Kalevala Koru oli sijalla 11.
Yritys työllistää 115 henkeä, sen liikevaihto oli viime tilikaudella 14 miljoonaa euroa ja tulos 1,1 miljoona euroa. Saavutus ei ole huono yritykseltä, jonka lähes kaikki eurooppalaiet kilpailijat ovat siirtäneet tuotantonsa Aasiaan halpojen työvoimakustannusten perässä.
Kalevala Korun arvot eivät muuttoa salli, yrityksen seitsemäs naisjohtaja, viisi vuotta hommassaan ollut Riitta Huuhtanen sanoo.
– Kalevalaisten Naisten Liiton omistajaohjauksen periaatteissa on määritelty suomalainen työ, kulttuuriperinnön vaaliminen ja yhteiskuntavastuu. Nämä arvot ohjaavat meidän toimintaamme.
Historiallisista käädyistä älykoruihin
Kalevala Korun mallistossa on yhä koruja toiminnan alkuvuosilta. Myynnin kasvu tehdään toimitusjohtaja Huuhtasen mukaan kuitenkin jo uudemmalla muotoilulla.
– Myyntilistojen kärjessä ovat Kirsti Doukasin suunnittelemaVanamo, Marja Sunan jo toistakymmentä vuotta mallistossa ollut Lumikukka sekä yhdessä Duudsonien kanssa muutama vuosi sitten tehty Elämän Roihu -korusarja.
Viimeiset pari vuosikymmentä Kalevala Korussa on panostettu uusimpaan tekniikkaan. Korujen valmistuksessa käytetään digitaaliteknologiaa ja 3D-tulostusta yhdessä perinteisten kultasepäntyökalujen kanssa.
Mutta voisiko digitalisaatiolla olla korubisnekselle muutakin annettavaa kuin kätevämpi koruvalmistus? Tätä kysymystä Kalevala Korussa on Huuhtasen mukaan pohdittu paljon. Päätöksiäkin on tehty.
– Olemme tuomassa digitaalista tekniikkaa koruihin, muotoiluun. Pyrimme korun muodossa helpottamaan ihmisten arkipäivää, Huuhtanen sanoo.
Tämä tarkoittaa älykoruja. Vuodenvaihteessa Kalevala Koru esitteli turvariipuksen. Se on kaulakoru, jonka nappia painamalla käyttäjä voi pitää yhteyttä läheisiinsä. Keväällä markkinoille tuodaan sormus, joka mittaa käyttäjänsä stressitasoa.
Kalevalakoru on lahjatuote
Kalevalakorut eivät ole halpoja. Kun blingblingiä ja helyjä saa marketeista muutamalla eurolla ja rikkaille riittää timantteja, niin kuka ostaa suomalaisyrityksen arvokoruja?
Tarpeeksi moni, jotta yritys on – ajoittaisista vaikeuksista huolimatta – pysynyt pinnalla jo 80 vuotta. Kalevalakorun ostajan arkkityyppiä ei ole olemassa, toimitusjohtaja Huuhtanen sanoo.
– Koruja ostavat niin miehet kuin naiset, nuoretkin. Ikä ei määrää, kyse on ennemminkin tyylistä.
Useimmiten ostaja on suomalainen, toisinaan myös Suomea fanittava ulkomaalainen. Kalevalakoruja viedään jonkin verran Pohjoismaihin ja Eurooppaan, mutta varsinainen viennin kasvu tapahtuu nykytapaan verkkokaupassa.
Kalevalakorut ostetaan tyypillisimmin lahjaksi. Ne sopivat ihmiselämän merkkihetkiin kastejuhlista eläkkeellelähtiäisiin. Hyvän brändin tuotteet ovat "varma" valinta: ne kantavat viestiä perinteistä ja arvoista, jotka kehtaa kääriä pakettiin ja ojentaa eteenpäin.
Huuhtanen arveleekin luotsaamansa yhtiön pitkän iän salaisuuden olevan juuri suomalaisten kanssa jaetussa yhteisessä matkassa läpi ihmiselämän ja vuosikymmenten.
– Olemme 80 vuotta kulkeneet suomalaisten rinnalla ja olleet mukana myös siinä kehityksessä, joka on tapahtunut yhteiskunnassamme. Oma merkityksensä lienee silläkin, että olemme naisten perustama, omistama ja johtama yritys. Se on ollut tie suomalaisten naisten sydämiin.