1. Mikä ihmeen valmiuslaki?
Valmiuslaki on järeä toimenpide, joka otetaan käyttöön vasta, kun muut keinot loppuvat. Kynnys siihen on korkea.
Lain tarkoitus on suojata Suomen asukkaita ja yhteiskuntaa poikkeusoloissa.
2. Milloin lakia voidaan käyttää?
Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön viidessä erilaisessa poikkeustilanteessa.
Ilmeisin niistä on Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sen uhka.
Myös tartuntatauti on lain tarkoittama poikkeustilanne. Taudin täytyy olla laajalle levinnyt ja vaarallinen, sekä vastata vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta. Vertailukohde olisi esimerkiksi ydinonnettomuus.
Valmiuslakia ei ole sovellettu Suomessa koskaan. Vastaavanlaista, kriisitilanteita varten laadittua lakia käytettiin viimeksi sotien aikana.
Valmiuslaki otetaan käyttöön vasta, kun esimerkiksi tartuntatautilain keinot loppuvat.
Tartuntautilaki antaa jo nyt kunnille ja aluehallintovirastoille mahdollisuuden kieltää yli 500 osallistujan yleisötapahtumat. AVIt ja kunnat voivat tarvittaessa sulkea koulun tai päiväkodin.
Valmiuslain mukaan esimerkiksi koulujen sulkemisesta taas päättää opetusministeriö tai valtioneuvosto.
3. Otetaanko valmiuslaki käyttöön koronaviruksen takia?
Viime kädessä poliitikot päättävät, täyttääkö koronavirus laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin kriteerit.
Eduskuntapuolueet kertoivat torstaina olevansa yksimielisiä siitä, että valmiuslaki voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön, jos kriteerit täyttyvät. Päätöstä asiasta ei ole.
Käytössä on jo nyt järeitä keinoja, kuten suurten, yli 500 osanottajan yleisötapahtumien kieltäminen ja suositus välttää ulkomaanmatkoja.
4. Mikä muuttuu, jos poikkeuskeinot tulevat voimaan?
Valmiuslaki sisältää useita erilaisia keinoja rajoittaa ihmisen elämää.
Tartuntataudin vuoksi niistä voitaisiin ottaa käyttöön lähinnä liikkumisen rajoittaminen ja opetuksen keskeyttäminen.
Kunnat voitaisiin määrätä sulkemaan päiväkodit ja koulut. Kunnat voisivat luopua esimerkiksi kiireettömään sairaanhoitoon pääsyn aikarajoista.
Suositus välttää ulkomaanmatkoja muuttuisi lain myötä selväksi kielloksi, ja sitä myös valvottaisiin. Myös kaupungista toiseen matkustaminen kotimaassa voitaisiin kieltää.
Valtaosa laissa listatuista keinoista on varattu sotatilanteeseen. Sellaisia ovat esimerkiksi sähkönjakelun, vähittäiskaupan tai polttoainejakelun säännöstely.
Tartuntataudista johtuva poikkeustilanne ei oikeuttaisi puuttumaan esimerkiksi polttoainejakeluun.
5. Miten valmiuslain keinot otetaan käyttöön?
Kun lain sallimien poikkeuskeinojen käyttöä harkitaan, ministerit ja presidentti kuulevat ensin asiantuntijoita tartuntataudista ja sen mahdollisista vaikutuksista.
Sen jälkeen valtioneuvosto eli hallitus toteaa yhdessä presidentin kanssa, että Suomessa on poikkeusolot.
Valmiuslaki on jo olemassa, sitä ei tarvitse erikseen säätää. Sen sallimat keinot otetaan käyttöön valtioneuvoston asetuksella. Keinot voivat olla voimassa korkeintaan kuusi kuukautta. Asetuksessa määritellään, mitä keinoista otetaan käyttöön.
Lopullinen päätösvalta on eduskunnalla. Se päättää, tulevatko valtioneuvoston esittämät asetuksen keinot voimaan kokonaan vai osittain, pidemmäksi vai lyhyemmäksi ajaksi. Eduskunta voi myös kumota koko asetuksen.
Kiireellisessä tilanteessa poikkeuskeinot tulevat voimaan heti. Myös silloin eduskunnan on ensin hyväksyttävä asetus. Asetus täytyy viedä eduskunnalle viikossa tai muuten määräykset raukeavat.
Lue lisää:
Puolueet antoivat tukensa valmiuslain käyttöönottoon tarvittaessa, päätöstä ei vielä tehty