Pohjoismaisessa muuttoliikkeessä on yksi erityispiirre, joka näkyy: aluetutkija Timo Aron mukaan muuttoliikkeeseen on iso merkitys juurisyillä.
– Pohjoismainen erityispiirre on sellainen, että muuttoliikkeen syyt nojaavat identiteettiin ja paikkoihin, joissa se on rakentunut lapsuuden ja nuoruuden aikana. Positiivisten muistojen äärelle palataan mielellään.
Suomen sisäinen muuttoliike on moninaisempaa kuin yleensä luullaan.
Suuret virrat vievät Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin sekä Kuopioon, Joensuuhun, ja Seinäjoelle, mutta muutakin muuttoa on.
– Julkisuudessa näkyvät vain muuton päävirrat. Liikettä on myös toiseen suuntaan. Nämä vastavirrat suuntautuvat harvaan asutulle maaseudulle ja ovat kooltaan muutaman prosentin luokkaa. Liikettä tapahtuu myös maaseudun sisällä, Timo Aro kertoo.
Katja Kiiskilä löysi itsensä jokaiselta lomaltaan aina Lestijärveltä
Äitiyslomalla oleva sairaanhoitaja Katja Kiiskilä katselee ulos lapsuuden ja nuoruuden maisemiin. Ikkunaan heijastuu takassa palava valkea. Ulkona sataa lunta.
– Tärkein syy palata Lestijärvelle oli kaipuu juurille. Suurkaupunkiin en halunnut elämää rakentaa.
Keskipohjalainen Lestijärvi on kamppaillut tyhjenevän maaseudun puolesta koko 2000-luvun. Väestö on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin kahdellatoista ihmisellä joka vuosi. Tällä hetkellä Lestijärven väkiluku on 720 henkilöä.
Lestijärven muuttotappio painottuu pääosin nuorten 15–24 -vuotiaiden ikäryhmään. Jos tilastoista otettaisiin pois nuorten ikäryhmän luonnolliset muutot opiskelujen perässä, Lestijärven muuttotase oli tasapainoinen.
– Tilanne on tyypillinen rajallisen koulutustarjonnan pienille kunnille, kertoo Timo Aro.
Lestijärvellä tiedostetaan tämä. Siitä syystä kunta on tosissaan lähtenyt kamppailemaan muuttotappiota vastaan. Paluumuuttajia ja perheiden perustajia yritetään houkutella esimerkiksi vauvarahalla.
– Houkuttelu on aika vaikeaa. Koulut, terveydenhuolto ja veroprosentti, niiden pitää olla kunnossa, sanoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.
Katja Kiiskilä ei myöskään usko kuntien houkuttimiin.
– Vaikka Lestillä ei olisi ollut vauvarahaa, niin silti olisin muuttanut tänne.
Maineella on suuri merkitys kun mielikuvista puhutaan
Muuttoliike on herkkä mielikuville. Kun ihmiset tekevät valintoja ja harkitsevat muuttoa pohditaan työn, koulujen ja asumisen lisäksi paikan mainetta.
Tunteet ovat monesti pelissä ja silloin maineen merkitys kasvaa.
– Etusijalla ovat elinvoimaiseksi koetut paikat, joista puhutaan hyvää, kertoo tutkija Timo Aro.
Lestijärvellä investoidaan uuteen kouluun ja muutaman vuoden päästä kuntaan rakennetaan tuulivoimapuisto, jonka tuomat kiinteistöverot kääntävät kunnan tulovirran reilusti ylijäämäiseksi.
Katja Kiiskilä on myös pistänyt merkille Lestijärven kunnan pyrkimykset säilyttää ja kasvattaa kunnan elinvoimaisuutta.
– On hyvä, että katsotaan tulevaisuuteen.
Alueet joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisa pitävät pintansa.
– Esimerkiksi Kittilä, Inari, Kontiolahti ja Sotkamo, ovat esimerkkejä tällaisista paikkakunnista, joissa työvoiman tarve on kasvattanut muuttoliikettä ja pitänyt kunnan elinvoimaa yllä, kertoo Timo Aro.
Lestijärvestä tulee toinen Kauniainen
Lestijärven kunnan päättäjien horisontissa näkyy jo nykyistä alemman kunnallisveron aika.
– Veroprosentin alentaminen tulee olemaan kova sana. Lestijärvestä tulee toinen Kauniainen, myhäilee kunnanjohtaja Esko Ahonen.
Kun alueelle tulee investointeja, sillä on poismuuttoa tasapainottava merkitys
- Positiiviset uutiset jättävät vahvoja jälkiä, Aro. sanoo.
Katja Kiiskilä lähti Lestijärveltä vajaa kahdeksan vuotta sitten opiskelemaan. Kun hän valmistui Jyväskylästä sairaanhoitajaksi, kutsui Tampere.
Kahdeksan vuotta kaupunkielämää ei vakuuttanut maaseudulta kotoisin olevaa naista.
– Vaikka ihmisiä oli kaupungissa koko ajan ympärillä, sisimmässä oli yksinäistä.
Lestijärveltä Katja Kiiskilä löysi miehen. Perheen hän perusti, kun koki, että maalla on turvallista olla.
– Täällä ei kaipaa mitään kaupunkien turhuuksia. Ja jos joskus niitä kaipaa, niin autolla pääsee.
Enää ei tarvitse kiroilla ruuhkissa
Katja Kiiskilän palaamiseen Lestijärvelle eivät vaikuttaneet mitkään kunnan tarjoamat porkkanat vaan muut syyt: omilta juurilta löytyi ystäviä, arjen turvaverkostoa, turvallisudentuntua ja töitä.
– Jos jotain tarvitsee, niin voihan sitä aina tilata netistä, sanoo Katja Kiiskilä.
Lestijärven kunta on investoinut myös hyviin tietoliikenneyhteyksiin rakennuttamalla kuituverkon, joka mahdollistaa myös etätyöt.
– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin uskoa tulevaisuuteen ja yrittää saada kuntaan positiivinen kierre ja työpaikkoja, sanoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.
Katja Kiiskilällä on puolivuotias poika Paavo, isovanhemmat ja muut sukulaiset ovat lähellä. Elämässä ja sisimmässä on rauha.
- Nyt ei tarvitse enää tarvitse ruuhkissa kiroilla, nauraa Katja Kiiskilä.
Voit keskustella aiheesta 16.3.2020 kello 23.00 saakka.
Lue lisää:
Hypo: Korot ja kaupungistuminen määräävät asuntomarkkinoiden näkymät jatkossakin