Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all articles
Browse latest Browse all 101560

Raivo yltyy verkossa – viestintä ilman eleitä ja ilmeitä johtaa väärinkäsityksiin

$
0
0

Heräsikö nettiraivo? Moni istuu pää punaisena tietokoneen tai älypuhelimen ääressä ja miettii, mitähän tuonkin kommentoijan päässä oikein liikkuu vai liikkuuko mitään.

Internetistä, kuten esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja verkkomedioista, tulee ihmisille koko ajan lisää informaatiota ja ärsykkeitä. Siksi on olemassa myös enemmän kohteita ja mahdollisuuksia, joista provosoitua.

Netissä on helpompaa provosoitua siksi, että siellä ei ole nähtävillä kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymiseen kuuluvaa sanatonta viestintää.

– Lähtökohtaisesti yksi netin ongelma viestintävälineenä on, että menetämme siellä kaikki ihmiselle luonnolliset vihjeet. Emme saa mitään normaalin ympäristön ja kanssakäymisen vihjeitä tunnetiloista, toisen viestien motiiveista ja tavoitteista, kertoo Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen opettaja Jari Lipsanen.

Ihmiset helposti lähtevät hakemaan reaktioita, ikään kuin koettelemaan, että mitä tämä henkilö oikeasti tarkoittaa. Jari Lipsanen

Kun näitä vihjeitä ei ole, ryhdymme täyttämään omassa mielessämme sitä, mitä toinen osapuoli tarkoittaa.

– Normaalisti tavallisessakin kanssakäymisessä ihminen voi sanoa jotakin provosoivaa, mutta voimme saada jostakin äänenpainosta, naurahduksesta ja ilmeistä vihjeitä, että mitäköhän tämä ihminen mahdollisesti tarkoittaa.

Muuttunut tekniikka on tehnyt viestimisestä nopeasyklisempää ja epämääräisempää, kun ihmiselle normaaleja sanattomia vihjeitä ei ole havaittavissa.

– Kun ei voi tarkkailla kasvoja, ilmeitä ja eleitä, niin se on aika stressaava tilanne. Se on tietyllä tavalla luonnoton. Emme ole pystyneet pysymään tässä mukana, joka johtaa siihen, että saamme verkosta kokoajan ärsykkeitä. Ihmiset lähtevät provosoitumaan ja provosoimaan helpommin.

Pitää uskaltaa olla jotain mieltä, olla tyylikkäästi rohkea ja toteuttaa se ammattimaisesti. Jimi Heikkinen

Lipsanen vertaa asiaa tieraivoon, joka on samantyyppinen ilmiö.

– Ajaessamme autolla meillä ei ole laisinkaan tietoa, mitä toinen kuljettaja tai jalankulkija ajattelee. Meillä on vain havainto, että henkilö tekee omasta näkökannastani katsoen jotain typerää. Esimerkiksi ajaa liian hiljaa tai tekee liikennerikkomuksen.

"Ihmiset eivät hallitse kokonaisuuksia tai taustoja, vaan purkavat pahaa mieltään"

Tanssivat Sudet -mainostoimiston toimitusjohtaja Jimi Heikkinen on samaa mieltä yliopistonopettaja Jari Lipsasen kanssa. Ihmisen taustoja ei voi tietää.

– Kannattaa miettiä lähteekö jokaiseen vastaamaan. Se vaatii pelisilmää.

– Jos henkilökohtaisesti ajattelen provosoitumisesta netissä, niin ihmiset eivät hallitse kokonaisuuksia tai taustoja, vaan purkavat pahaa mieltään.

Peukkukäsi facebookin etusivulla.
Ismo Pekkarinen / AOP

Viestimisen linjoja yritystasolla ei mietitä Heikkisen mukaan kerran vuodessa, vaan säännöllisesti: ihminen tekee päätöksiä vaikka lauantai-iltana ja tähän pitää olla kyky reagoida.

– Meille sosiaalinen media on kaupantekoväline. Mielestäni rohkeasta esimerkistä käy Wendy's-pikaruokaketjun Twitter-käyttäytyminen. Pitää uskaltaa olla jotain mieltä, olla tyylikkäästi rohkea ja toteuttaa se ammattimaisesti, sanoo Jimi Heikkinen.

Puolihuolimaton heitto käy yliopistonopettajan Jari Lipsanen mielestä esimerkiksi siitä, kuinka provosoituminen netissä alkaa.

– Kehä on valmis hyvin nopeasti. Varsinkin, kun lähettäjä ei edes ajatellut provosoineensa. Suurimmassa osassa ihmisistä viesti ei herätä suuria tunteita, mutta levitessään suurelle määrälle ihmisiä, on selvää, että joku siihen tarttuu ja ymmärtää väärin.

Kehä alkaa, taistelu on valmis ja yksi pahoittelu ei riitä

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen opettajan Jari Lipsasen laskujen mukaan netti on ollut olemassa vasta niin lyhyen aikaa, että tutkimustulokset esimerkiksi ilmiöistä, kuten provosoitumisesta ovat vähäisiä.

– Nostaisin esille netin jännittävän vuorovaikutustilanteen. Ihmiset helposti lähtevät hakemaan reaktioita, ikään kuin koettelemaan, että mitä tämä henkilö oikeasti tarkoittaa.

– Eli nähdään joku viesti, joka aiheuttaa tunnereaktion. Siihen lähdetään vastaamaan hyvinkin provosoiden, jotta saadaan vastapuolesta jonkinnäköinen reaktio aikaan. Tämän jälkeen lähtee syntymään kierre tai kehä, ja taistelu on valmis.

Lähtökohtaisesti yksi netin ongelma viestintävälineenä on, että menetämme siellä kaikki ihmiselle luonnolliset vihjeet. Jari Lipsanen

Netti ympäristönä on laaja, ja yksinkertainenkin viesti saavuttaa miljoona silmäpareja hetkessä.

– Se aiheuttaa ongelmia normaaliin väittelyyn, joka parikymmentä vuotta sitten olisi ollut kahden ihmisen keskustelu vaikkapa jossain kadunkulmassa tai muussa tilassa.

– Nyt siihen pääsee niin paljon helpommin valtava määrä ihmisiä, jotka sotkevat näkökulmillaan tilanteen niin, että tilanne ei pääse purkautumaan. Ei riitä, että sanoo yhdelle: "Anteeksi, en tarkoittanut tuota", Lipsanen jatkaa.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 101560

Trending Articles



<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>