Perilliset välttyisivät stressiltä ja riidoilta, jos perinnön jättäjä tekisi hyvän testamentin tai jakaisi omaisuutensa ennen kuolemaansa.
– Mielestäni vanhemmat voisivat lahjoittaa tai kaupata omaisuuden jo eläessään, sanoo kuusamolainen asianajaja Matti Ervasti.
Tahtoo nimittäin olla niin, että kun molemmista vanhemmista aika jättää niin arvokkuus tavoista käsitellä asioita häviää. Matti Ervasti, asianajaja
Ervasti muistuttaa, että perintonä lahja on verotuksellisesti raskaampaa, kuin varsinainen perintö.
– Hyvä testamentti on toinen hyvä ratkaisu. Tahtoo nimittäin olla niin, että kun molemmista vanhemmista aika jättää, niin arvokkuus tavoista käsitellä asioita häviää. Perinnönjättäjien kuoleman jälkeen on vähän helpompi riidellä, Ervasti sanoo.
Rahoista riidellään kipakasti
Oululainen varatuomari Jorma Herttuainen kertoo, että usein riitoja syntyy perinnönjättäjän rahavarojen hoidosta. Riidat ovat usein ärhäköitä.
– Yksi perillisistä on voinut yksin hoitaa vanhempansa raha-asoita käyttämällä pankkitilejä. Tiliotteet ovat voineet hävitä vuosien saatossa. Riitaa syntyy siitä, että joku toinen perillinen väittää tämä tilinkäyttäjän käyttäneen perinnönjättäjän varoja oman kulutuksensa kattamiseksi.
– Valitettavasti tällaista on myös tapahtunut ja väärinkäytetyt määrät ovat olleet huomattavia.
– On esimerkiksi jatkuvia tililtä nostoja ilman mitään selvitystä, vaikka perinnönjättäjä olisi ollut lähes sänkypotilas, eikä tosiasiallisesti pysty juurikaan kuluttamaan. Viime aikoina tällaiset väitteet ovat yleistyneet, Herttuainen kertoo.
Pohjoisessa ei taistella arvotauluista
Herttuainen toteaa, että Pohjois-Suomessa ei juurikaan törmää perinnönjaossa esimerkiksi arvotauluihin tai –kristalleihin, joista kiistellään.
– Iltapäivälehdet tällaisesta kirjoittelevat aina välillä, mutta ilmeisesti tällaiset ongelmat ovat rikkaan etelän ongelmia enemmän kuin köyhemmän pohjoisen.
Aika yleinen piirre on, että mitä rikkaampi kuolinpesä, sitä vähemmän riitaa. Jorma Herttuainen, varatuomari
– Aika yleinen piirre on, että mitä rikkaampi kuolinpesä, sitä vähemmän riitaa. Lienevätkö rikkaammat perinnönjättäjät jättäneet perintönä myös sivistyneemmän käytöksen ja paremman kasvatuksen, Herttuainen pohtii.
– Köyhissä pesissä kielenkäyttö on joskus varsin roisia. Pesänjakajan pitää rauhoitella osapuolia ihan tosissaan.
Herttuainen kertoo, että silloin tällöin useampi perillinen haluaa tietyn omaisuuden perintöosaansa.
– Kyse on yleensä muistoesineistä, joilla tuntuu olevan korvaamaton ja mittaamaton tunnearvo. ”Se on luvattu minulle” on tuttu väite.
– Kun pesänjakaja kertoo, että tällaisesta, yleensä vähäarvoisesta esineestä riiteleminen toimitusjaossa tulee kalliimmaksi kuin esineen arvo, pääsevät osakkaat lopulta siitä yhteisymmärrykseen, mutta pitkin hampain.
Kiinnostaisiko lukea lisää aiheesta? Kuningaskuluttaja on käsitellyt perintöasioita laajasti jutussaan Näin saat sopuisankin kuolinpesän asiat solmuun.