Liikenteen asiantuntija, apulaisprofessori Heikki Liimatainen ehdottaa ostopalvelua ratkaisuksi hiljeneville maakuntakentille, jotta niistä säilyisi jatkossakin lentoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sitä kautta maailmalle.
Toisaalta myös junaratoja korjaamalla saadaan riittävän nopeat yhteydet lentoasemalle Keski-Suomen korkeudelle saakka.
Finnair ilmoitti eilen, ettei se lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan, koska koronavirus on hiljentänyt lentoliikenteen myös niihin. Jatkosta se tekee päätöksiä myöhemmin.
Jo tämä riitti pelästyttämään maakuntien päättäjät aina eduskuntaa ja ministeriä myöten ja vaatimaan lentoliikenteen turvaamista kotimaan kentille.

Lue lisää aiheesta:
Mallia Savonlinnasta
Uudistuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta ehdottaa ostopalvelua varmistamaan maakuntien lentoasemien pysymisen toiminnassa jatkossakin. Näin on tehty jo aiemmin muun muassa Savonlinnassa, kun vähäinen matkustajamäärä uhkasi lopettaa lentovuorot Itä-Savoon.
Eikä matkustajia ole ollut liiaksi monella muullakaan maakuntakentällä viime vuosina.
– Maakunnat ovat nähneet lentoyhteydet jo ennen koronakriisiäkin hyvin tärkeäksi. Maakuntien tai kaupunkien rahoilla on ostettu yhteyksiä ja näen todennäköisenä sen, että sama voisi joidenkin kenttien osalta tapahtua jatkossakin siten, että maakunnat tai keskuskaupungit maakunnissa hankkivat perusyhteydet, Liimatainen sanoo.
Liimataisen mukaan ostoliikenteen maksajana voi toimia valtio, mutta yhtä lailla lompakkoa voisivat kaivaa muutkin osapuolet kuntaa ja yksityistä sektoria myöten. Ostopalvelun kustantajia olisi siis useita.
– Lentämisen osalta ehkä näin. Kenttien osalta voisi tulla kyseeseen siirtyminen Finavialta jollekin muulle julkiselle toimijalle, esimerkiksi kaupungille tai jollekin muulle.

Juna riittää pitkälle
Liimataisen mukaan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on parhaillaan tekeillä ja yksi keskeisistä tavoitteista on pitää saavutettavuus hyvällä tasolla koko maassa.
– Lentoliikenteellä on siinä hyvinkin merkittävä rooli erityisesti, mitä kauemmas mennään pääkaupunkiseudusta. Mutta 3-4 matkatunnin etäisyydelle saakka saavutettavuuden ei välttämättä tarvitse perustua lentoliikenteseeen, vaan myös nopea junaliikenne toimii varsin hyvin niillä etäisyyksillä jo nykyäänkin, kun ottaa huomioon lentämisen odotusajat, kuten turvatarkastukset, Liimatainen huomauttaa.
Tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopistosta katsoo, että paras tapa järjestää yhteydet maakunnista Helsinki-Vantaalle on juna, jos Finnair lopettaa vuorot useilta maakuntakentiltä.
– On tutkittu, että 400 kilometriin saakka juna on yhtä nopea tai nopeampi kuin lentäminen, jos lasketaan yhteen matkustusajat lentokentälle, turvatarkastukset jne.
Liimatainen laskee, että 3-4 matkatunnin aikahaarukkaan Helsinki-Vantaalta mahtuvat ainakin Joensuu, Kuopio, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tosin paljon on kiinni radan kunnosta ja sen mahdollistamasta ajonopeudesta. Liimataisen mielestä rataverkoston korjausvelan pienentämiseen pitäisikin nyt ensin panostaa, ei niinkään uusiin ratoihin, kuten suoraan raideyhteyteen Helsinki-Vantaalle.

Lisää yövuoroja
Liimataisen mielestä myös kaukoliikenteen junavuoroja pitäisi lisätä etenkin yöaikaan.
– Ulkomaan lento laskeutuu Helsinki-Vantaalle usein iltakymmenen korvilla ja kotimaan jatkolennot lähtevät ennen pouoltayötä. Junaliikennöinti taas miltei loppuu kello 22 aikoihin ja niiden kyytiin ei ulkomaanlennoilta ehdi.
Liimataisen mielestä myöhäisillan raidevuoroja pitäisikin saada lisää eli yöjunia. Baumeisterin mielestä junan puolesta puhuvat myös ilmastoseikat. Lentokoneen päästöt ovat junaa suuremmat.
– Tämä on myös päästökysymys. Suomen on tarkoitus tulla hiilineutraaliksi 2035. Tässä on vielä mahdollisuus vähentää hiilipäästöjä Suomessa.
Lue lisää: