Alkoholin runsas pitkäaikaiskäyttö nuoruudessa muuttaa aivojen ärtyvyyttä ja yhteyksiä, kertoo juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus. Nuoret ja alkoholi -hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten alkoholin käyttö nuoruusiässä vaikuttaa aivokuoren sähköiseen toimintaan.
Alkoholin käytön havaittiin olevan yhteydessä merkittäviin muutoksiin sekä sähköisessä että kemiallisessa hermoviestinvälityksessä siitä huolimatta, ettei kukaan tutkittavista täyttänyt päihdehäiriön diagnostisia kriteereitä. Havainnot todettiin kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa fyysisesti ja psyykkisesti terveillä nuorilla, jotka käyttivät alkoholia "sosiaalisesti normaalilla tavalla".
Alkoholin käyttö saattaakin olla kehittyville aivoille haitallisempaa kuin aiemmin on tiedetty, vaikka nämä haitat eivät näy heti arkielämässä, todetaan tutkimuksessa. Löydökset haastavat pohtimaan, pitäisikö nuorten päihdehäiriöiden diagnostisia kriteereitä ja hoitoon ohjausta tiukentaa.
Joulukuussa 2016 julkaistussa aiemmassa tutkimuksessa havaittiin koko nuoruusiän ajan runsaasti alkoholia käyttäneillä nuorilla aivojen kuorikerroksen ohentumista. Muutoksiin aivoissa riitti niin sanottu hauskanpitomäärä eli sixpackillinen olutta tai puolitoista viikonlopussa.
Aivojen reagointiherkkyys kasvoi
Seurantatutkimukseen osallistui 27 nuorta aikuista, jotka olivat käyttäneet alkoholia runsaasti nuoruusiästä aikuisuuteen, ja 25 raitista tutkittavaa. Tutkimuksen alkaessa osallistujat olivat 13–18-vuotiaita.
Tutkittavien ollessa 23–28-vuotiaita aivojen toimintaa tutkittiin transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS), johon yhdistettiin aivosähkötoiminnan (EEG) mittaus. Menetelmän avulla voi tutkia eri aivokuoren osien reaktioherkkyyttä, eri aivoalueiden toiminnallisia yhteyksiä ja välittäjäaineiden toimintaa. Alkoholin pitkäaikaiskäytön vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu nuorilla tällä tavalla.
Alkoholin käyttäjillä aivokuori reagoi voimakkaammin TMS-pulssiin. Tämä havaittiin alkoholin käyttäjillä suurempana sähköisenä kokonaisaktiivisuutena aivokuorella ja suurempana GABA-hermovälittäjäainejärjestelmään liittyvänä aktiivisuutena. Myös aktiivisuuden leviäminen eri aivoalueiden välillä erosi ryhmittäin.
Aiempien tutkimusten mukaan pitkäaikainen, alkoholismitasoinen alkoholin käyttö muuttaa GABA-välittäjäainejärjestelmän toimintaa. GABA on tärkein aivojen ja keskushermoston toimintaa jarruttava aine, jonka tiedetään liittyvän muun muassa ahdistuneisuuden, masennuksen ja useiden neurologisten sairauksien syntyyn.
Tulokset julkaistiin Addiction Biology -lehdessä.