Kuhmossa on rakennettu heinäkuusta lähtien ensimmäistä suomalaista ristiinlaminoiduista CLT-elementeistä valmistettavaa puukoulua. Kolmesta rakennuksesta koostuva 5 500 neliömetriä laaja koulu valmistuu marraskuun loppuun mennessä.
Tällä hetkellä rakentaminen tapahtuu sääsuojan alla, eli rakennukset ovat huputettuina. Näillä toimilla halutaan minimoida rakennusaikainen kosteus ja varmistaa se, että kuhmolaisille lapsille ja opettajille rakennetaan turvallinen ja terveellinen koulu. Jo suunnittelun alkuvaiheessa on otettu huomioon Terve talo -kriteerit (Rakennustieto).
– Niiden avulla pystytään estämään kosteus- ja sisäilmaongelmat. Tämä on kirjattu myös urakka-asiakirjoihin ja yksi sen näkyvin osa on sääsuoja. Tämä on niin sanottua kuivaketju-rakentamista, jossa rakennukseen tulevat tuotteet eivät missään vaiheessa kastu, kertoo Tuupalan puukoulun hankevastaava Markku Pääkkönen.
Rakennusolosuhteiden seuraamisessa on hyödynnetty nykytekniikkaa, kertoo jo neljä vuotta suunnittelussa mukana ollut Pääkkönen
– Rakenteisiin tullaan asentamaan erilaisia mittausantureita, joiden avulla pystytään seuraamaan rakentamisen eri olomuotoja ja tulokset tallennetaan pilvipalveluun. Massiivipuukoulu on haasteellinen rakennuskohde niin suunnittelijoille, urakoitsijoille kuin rakennuttajille, koska tästä rakennustavasta ja rakennustyypistä ei ole käytössä vakiintuneita määritelmiä, sanoo Pääkkönen.
Ei stressiä, ei töherrystä
Kuhmossa rakennuksissa ja kouluissa on ollut monia sisätilaongelmia. Kaupunki ei ole kuitenkaan poikkeuspaikkakunta, sillä suomalaisissa koulurakennuksissa sisätilaongelmat ovat hyvin tavallisia.
– Olikohan se nyt niin, että 15–18 prosenttia kouluista kärsii sisäilmaongelmista. Mistä se johtuu on monisyinen ongelma. Toivottavasti puukoulut ovat terveellisempiä ja täältä tulevat oppilaat ovat iloisia, opinhaluisia sekä hyviä lapsia, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen.
Nyt on tullut positiivista palautetta siitä, että pöhinä on hyvä. Eila Valtanen
Kaupunginjohtajan sanomista tukevat myös Saksassa tehdyt tutkimukset, joissa lapsille asennettiin stressiä mittaavat sykemittarit. Mittaustuloksien mukaan puurakennuksessa olevien lasten sykkeet olivat matalampia kuin kivirakennuksessa olevien.
– Minulla on myös toinen kokemus, sillä kuuntelin tässä hiljan saksalaisen yrityksen Binderholzin toimitusjohtajaa. He pelkäsivät, että lapset päiväkodeissa ja kouluissa töhrisivät paljaana olevia puupintoja. Sellaista töherrysongelmaa ei kuitenkaan ollut, vaikka vanhimmat puupintaiset koulut ovat olleet siellä toistakymmentä vuotta.
– Jostakin syystä lapset mieltävät puupinnan kauniiksi, kun taas kylmä betoni innostaa töhertämiseen. Betonimyllyn pyörittäjiä voin lohduttaa, että betonia tarvitaan aina ja ilman sitä ei mitään pystytä rakentamaan, jatkaa Valtanen.
Kiinnostavaa rakentamista
Tuupalan koulun rakennus on Suomen Metsäsäätiön keräyskohde. Metsäsäätiö on puutalouden menekkiä ja metsätaloutta edistävä säätiö, joka hakee aluekeräyskohteita. Keräyksen tuotolla rahoitetaan kohteiden esille tuomista.
– Keräys alkaa aprillipäivänä. Metsänomistajat ja puunostajat luovuttavat siihen pienen osan puukaupan hinnasta, muistaakseni se on 0,2 prosenttia. Pohjois-Suomessa Tuupalan koulu on ensimmäinen Suomen Metsäsäätiön kohde, muistelee Valtanen.
Puukoulun rakentaminen on jo suunnitteluvaiheessa kiinnostanut monia kuhmolaisia. Rakennuttaja odottaakin muualta Suomesta tulevia rakennusalan ammattilaisia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita tutustumaan puurakennuskohteeseen.
– Nyt on paras aika tulla katsomaan, kun rakennus on avonaisessa vaiheessa ja runko on näkyvissä, joten tervetuloa Kuhmoon, toivottaa hankevastaava Markku Pääkkönen.
Lapset mieltävät puupinnan kauniiksi, kun taas kylmä betoni innostaa töhertämiseen. Eila Valtanen
Rakennuksen huputtaminen on suomalaisessa rakentamismenetelmässä melko vieras. Sääsuojan alla tapahtuva rakentaminen on lisääntymässä, sillä rakennuksen kokonaiskustannuksiin sillä on vain pieni vaikutus: esimerkiksi Tuupalan koulun kustannusarvio on 11,6 miljoonaa, josta huputtamisen osuus on noin 200 000 euroa.
– Meillä talvi on poikkeuksellinen, kun taivaalta tulee vettä, räntää ja lunta. Tälläkin hetkellä käy aika kova tuuli, joten täällä on miellyttävää työskennellä. Varmasti urakoitsijalta hukka jää vähemmälle ja ennen kaikkea rakennustuotteet pysyvät kuivana. Se on ilmeisesti perinne kun aina on rakennettu taivasalla ja sitten kuivateltu poutasäällä. Kuivaksi on saatu, mutta mistähän sitä kosteutta on tullut, ihmettelee Pääkkönen.
Valmiita elementtejä
Kuhmolaisen Crosslamin valmistamat CLT- elementit ovat jyhkeitä ja valmistettu lähialueelta tulleesta kuusipuusta. Ne ovat myös asennusvalmiita.
– Tehtaalta tuleva rekka peruuttaa tänne sääsuojatelttaan ja elementit nostetaan sitä mukaa paikalleen tai väliaikaissijoitukseen tänne teltan sisälle. Rakentamisessa täytyy noudattaa varovaisuutta, sillä näiden elementtien pinta on valmista ja siihen tulee vain väritön vahakäsittely. Betonirakentamisesta tuttuja hiontoja ja tasoitustöitä ei tehdä ollenkaan, opastaa puukoulun hankevastaava Markku Pääkkönen.
Urakoitsijalta hukka jää vähemmälle ja ennen kaikkea rakennustuotteet pysyvät kuivana. Markku Pääkkönen
Tehtaalla elementteihin on tehty myös valmiit ja tarvittavat reiät, joiden kautta hoidetaan muun muassa kaapeloinnit ja ilmastointikanavat. Massiivipuusta rakentamisessa haasteita palomääräysten lisäksi tuo akustiikka.
– Välipohjarakentamiset aiheuttavat enemmän työtä kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Akustiikka-asiat saadaan kuitenkin kuntoon, siitä pitää huolen erillinen alaan liittyvä akustinen suunnittelu, joka tietää miten ilmaäänet ja askeläänet eristetään, kertoo Pääkkönen.
Vaikka elementit ovat puuta ja pintavalmiita, niin luokkahuoneissa neljästä seinästä kaksi on puuta ja kaksi levypintaisia. Myös luokkahuoneiden väliin tulee äänen vuoksi tehtävät lisäeristykset. Lähitoimituksen etuna CLT- elementeissä on nopeus.
– Meillä kävi hetki sitten onnettomuus, jossa valmiille elementille roiskahti polttoainetta. Uudet elementit tulivat seuraavana päivän kolmen kilometrin päässä sijaitsevalta tehtaalta. Kuljetuksessa ne eivät pääse vioittumaan millään tavalla, kertoo Pääkkönen.
Itsekkyys kannattaa
Tällä hetkellä rakennustyömaalla on noin 30 työntekijää, joista 80–90 prosenttia on kuhmolaisia. Henkilövahvuus tulee vielä kaksinkertaistumaan ja kokonaisvaikutus on noin 100 henkilötyövuotta. Puukoulun rakentaminen antaa välillisesti töitä monille yrityksille ja rakennusalan tekijöille.
– Tällä on myös aluetalousvaikutuksia. Ruralia-instituutin tekemien selvitysten mukaan, jos Suomessa rakennetaan puusta ja rakentamiseen sijoitetaan euro ja rakennustarpeet saadaan lähiympäristöstä, niin tämä poikii aluetalouteen 2,7 euroa. Sillä on iso merkitys kuljetuksille, metsänomistajille, motokuskeille ja tietysti tehtaille. Tämä on arvokas asia ja suomalaisten kannattaa olla itsekkäitä, sillä meillä on mittavat metsävarat ja hyödynnettävää riittää, sanoo kaupunginjohtaja Eila Valtanen.
Kun Tuupalan koulun rakentamiskuluja ja aluetalousvaikutuksia ynnätään, niin 11,6 miljoonan euron kustannusarvion mukaan Kuhmon alue saisi tuloja yli 31 miljoonaa euroa.
– On ollut mukava kuulla paikallisilta yrittäjiltä, että he seuraavat tarkasti julkista rakentamista ja julkisia toimia. Nyt on tullut positiivista palautetta siitä, että pöhinä on hyvä, kertoo Valtanen.