Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all articles
Browse latest Browse all 102306

Satakertainen ero sairastumisriskissä – silti samat lääkkeet?

$
0
0

Otetaan kaksi esimerkkiä. Nuorehko, terveellisia elämäntapoja noudattava nainen ja keski-ikäinen ylipainoinen mies. Molemmilla on kohonnut kolesteroli, mikä lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

Statiinilääkityksellä riskiä voitaisiin molemmilla vähentää 25 prosenttia. Mutta kun kummankin tietoja verrataan suureen määrään samankaltaisten ihmisten tietoja, saadaan tietää sairastumisriski. Siinä on dramaattinen ero.

Grafiikka kolesteroliarvojen eroista eri ihmistyypeissä.
Yle Uutisgrafiikka

– Heidän lähtöriskinsä saada jompi kumpi näistä sairauksista on hyvin erilainen, jopa satakertainen. Se tarkoittaa, että myös lääkkeen tehossa on satakertainen ero, selittää dosentti Ilkka Kunnamo.

Näin ollen esimerkkinaisen ei kannata aloittaa lääkitystä, koska siitä mahdollisesti saatava hyöty olisi erittäin pieni. Sen sijaan miehellä lääkitys on paikallaan.

Big dataa on jo olemassa, mutta ei tarpeeksi

Terveydestä ja sairauksista on jo olemassa paljon tietoa erilaisissa tietokannoissa. Tietomassaa käytetään apuna joidenkin sairauksien hoidossa.

– Sydäntauteihin on olemassa riskilaskuri, jota terveydenhoitajat ja lääkärit käyttävät. Suurimmasta osasta sairauksia meillä ei vielä tällaista tietoa ole, mutta sen kerääminen on aloitettu.

Tällä hetkellä eniten dataa on sähköisissä potilaskertomuksissa. Iso hyppäys datan määrässä tapahtuu, kun kansalaiset itse voivat tallentaa esimerkiksi verenpainemittarin, vaa'an tai askelmittarin kirjaamaan tietoa itsestään. Seuraava askel on jo melkein harppaus scifi-maailmaan.

– Vielä suurempi hyppäys tulee siinä vaiheessa, kun yksittäisten ihmisten geenejä tai koko heidän perimäänsä aletaan tallentaa, Ilkka Kunnamo visioi.

Tietoturva huolestuttaa

Tietojen keräämisessä on aina myös tietoturvariskejä. Se herättää ymmärrettävästi epäluuloja ja vastustusta.

– Ihmisillä pitää olla luotto siihen, että tietoja käytetään oikein eivätkä ne joudu vääriin käsiin. Yksi ratkaisu on, että kun tietoja analysoidaan, niin se tehdään nimettömästi, kertoo dosentti Ilkka Kunnamo.

Asiantuntijan haave on, että jo viiden vuoden kuluttua suurta osaa sairauksista voidaan hoitaa käyttämällä apuna laajoja tietomassoja.

– Näin pitäisi menetellä ei vain kolesterolin vaan kaikkien hoitotoimenpiteiden osalta. Pitäisi yksilöllisesti arvioida, kuinka paljon juuri minä potilaana hyödyn tästä hoidosta.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 102306

Trending Articles