Poikkeuksellista kevättä seuraa osalla lääkäreistä ja hoitajista poikkeuksellinen kesä.
Osa sairaanhoitopiireistä ja kuntayhtymistä takaa työntekijöille vain kahden viikon loman kesälomakaudella. Toiset kaksi viikkoa on saatettu sijoittaa kalenteriin vahvistettavaksi myöhemmin, jos tilanne sen sallii.
Näin on esimerkiksi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soitessa. Ohje laadittiin huhtikuun lopussa, eikä sitä ole muutettu, koska ennusteet koronatilanteen kehittymisestä ovat epävarmat.
Samoin on toimittu eri puolilla Suomea. Aivan viime aikoina on kuitenkin alettu vahvistaa pidempiä lomia yhä useammassa paikassa, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.
Monissa paikoin on vahvistettu 3–4 viikon loma, osassa kahden viikon pätkissä. HUS ei tämänhetkisen tiedon mukaan pysty antamaan kaikille neljän viikon yhtäjaksoista lomaa kesäaikana.
– On todella tärkeää saada lomaa, koska emme tiedä, millainen syksy on tulossa. Loma on kaikille tärkeä palautumiseen eikä lomien siirtäminenkään ole järkevää nykyisessä tilanteessa, sanoo Rajaniemi.
Muun muuassa suurta joukkoa sairaanhoitajia edustavan Tehyn jäsenistössä asia on herättänyt paljon harmitusta. Puhelinvastaanottoon tulleiden soittojen määrä hyppäsi maaliskuussa rajusti, ja lomautusten jälkeen yleisin aihe olivat lomat.
Tehyn oikeuspalveluiden päällikön Kari Tiaisen mielestä oikea tapa olisi vahvistaa lomat normaalisti ja siirtää tai keskeyttää ne, jos epidemia yltyisi.
– Sitähän valmiuslaki edellyttää, eikä varmuuden vuoksi panttaamista.
Tiainen muistuttaa myös, että koronapotilaiden hoito kuormittaa nykytilanteessa sairaanhoitopiirejä hyvin vähän.
– Haiskahtaa siltä, että koronan varjolla tehdään kaikenlaista. Ettei vain kävisi niin, että koko kesä paikkaillaan resurssivajetta, sanoo Tiainen.
Jonojen purkukin vaikuttaa
Lomiin vaikuttaakin myös se, milloin koronan vuoksi kertynyttä hoito- ja leikkausvelkaa puretaan. Keskussairaalassa Kokkolassa tehdään tänä kesänä leikkauksia selvästi enemmän kuin yleensä kesäisin, mikä sitoo myös työvoimaa.
Esimerkiksi Kainuussa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa puolestaan on päätetty, että hoitovelan kimppuun käydään syksyllä tekemällä lisätöitä.
– Rästileikkauksia tai ei, lomat täytyy pystyä pitämään, tiivistää Tehyn Kari Tiainen.
Hän on huolissaan siitä, käytetäänkö valmiuslakia myös verukkeena ja miten mahdollista väärinkäyttöä seurataan. Työntekijöiltä puuttuu nopea ja tehokas oikeussuojakeino vastustaa lakiin vedoten tehtyä loma- tai ylityöpäätöstä.
– Mitä siinä voi tehdä? Jos lähtisi kotiin, saisi varoituksen ja pahimmillaan joutuisi irtisanotuksi. Ei kukaan voi ottaa sellaista riskiä. Oikeussuojan puuttuminen on suurin pulma, sanoo Tiainen.
Liitoissa huoli jaksamisesta
Keski-Pohjanmaalla käytäntö vahvistaa aluksi vain osa lomista koskee arviolta kahtasataa muun muassa teholla, leikkaussaleissa, yhteispäivystyksessä sekä infektiovastaanotoilla työskentelevää. Sillä halutaan varmistaa, että kaikki näiden yksiköiden työntekijät ehtivät lomailla edes vähän, ennen kuin tilanne mahdollisesti pahenee.
Toisaalta juuri näissä paikoissa kevät on ollut monelle raskas, ja Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi onkin huolissaan jaksamisesta.
– Olisi hyvä turvata loma niille, jotka ovat olleet kovin tiukoilla alkuvuodesta, jotta he voisivat toipua keväästä. Lääkärikunta on niin tunnollista, että on riski vetää itsensä liian tiukoille. Sitten tulee sairauksia, joiden paraneminen vie kauan, pelkää Rajaniemi.
Myös Tehyyn on tullut palautetta kevään raskaudesta.
– Porukka on äärimmilleen rasittunutta. Jokaisella on oma kapasiteettinsa, eikä sairastuminen ole kenenkään etu. Hoitajien kynnys hakea sairaslomaa on vaan niin korkea, sanoo oikeuspalveluiden päällikkö Kari Tiainen.
Lääkäreitä kesälomasäätö ei ole Rajaniemen mukaan suuresti kuohuttanut, joskin kyselyitä asiasta on tullut. Osasyynä rauhalliseen suhtautumiseen on se, että lomanvieton mahdollisuudet ovat tänä kesänä rajalliset.
– Se, ettei voi matkustaa eikä ole tapahtumia, joihin mennä, helpottaa hyväksymistä. Yhteiskunta on nyt ihan eri moodissa kuin yleensä, sanoo Tuula Rajaniemi.
Lue seuraavaksi: Vähintään kahden viikon loma toiveissa – koronavalmius ja hoitojonojen purku kuormittavat sairaaloiden henkilökuntaa