Tornionjoelle odotetaan viimevuotista parempaa lohikesää, arvioidaan Luonnonvarakeskuksesta. Myös Simojoelle lohen noususta ennustetaan viime kesää suurempaa.
Lohen nousu on Luonnonvarakeskuksen kaikuluotainseurannan perusteella alkanut niin Tornion-Muonionjoessa kuin Simojoessakin.
Torniolaisen Antti Smedsin kalastuskausi alkoi riemukkaasti, kun hän sai perholla 13,9 kilon kojamon eli ison uroslohen Tornionjoen Matkakoskesta perjantain vastaisena yönä.
– Olihan se hieno tapahtuma! Tämä on isoin lohi, mitä olen koskaan saanut, Smeds kertoo.
Luken asiantuntija Ville Vähä sanoo, että vaikka hyvää kesää odotetaan, huippuvuosiin 2014 ja 2016 ei kuitenkaan ylletä. Viime vuonna molempien jokien lohimäärät olivat keskivertoa.
Viime vuonna Tornionjoella oli Luken mukaan keskimäärin noin 65 000 nousulohta, kun huippuvuonna niitä oli 100 000. Simojoella lohia oli huomattavasti vähemmän, runsaat 3 000.
Tornionjoki on isojen kalojen joki
Antti Smeds kertoo, että lohestuskauden avannut vonkale tuli maalle kohtalaisen helposti, mutta adrenaliini pysyi korkealla kojamon tempoessa siiman päässä.
– Se oli aikamoinen show. Lohi teki syöksyjä, mutta se oli hyvin kiinni. Ei näkynyt kuin siima suussa, eli oli purulla, Smeds kuvailee.
Luken asiantuntija Ville Vähä sanoo, että noin 14-kiloinen lohi on melko tavanomainen kalastuskauden alussa Tornionjoella.
– Yli 20 kilon lohi on jo harvinainen. Luonnonkaloista suurimmat yksilöt nousevat ensimmäisenä jokeen, se koskee erityisesti naaraita. Kossit eli parin kilon kalat ilmestyvät jokeen vasta juhannuksen jälkeen heinäkuussa.
Vähä kertoo, että Tornionjoessa ui tosi isoja kaloja: niiden keskipaino on noin 10 kiloa. Esimerkiksi Tenosta saatujen lohien keskipaino on noin kolme kiloa.
– Tornionjoki suosii isoja kaloja. Niiden vaellusmatkakin on pitkä, jopa pari tuhatta kilometriä mereltä kutupaikalle.
Tornionjoen lohet vaeltavat merellä pitkään ja kasvavat siellä suuriksi. Mitä pidempään lohi elää meressä, sitä suuremmaksi se kasvaa ennen paluutaan synnyinjokeensa.
Puolalaiset salakalastajat kuriin
Yhtä tiettyä syytä lohien runsastumiseen ei Luken Ville Vähän mukaan ole, vaan kyse on muun muassa luontaisesta vaihtelusta.
– Se lähtee siitä, minkä verran joessa on syntynyt lohenpoikasia, minkä verran vaelluspoikasia menee merelle ja kuinka moni niistä selviytyy merellä takaisin kotijokiin. Merellä lohia uhkaavat pedot ja kalastus etenkin Itämeren pääaltaalla, Vähä sanoo.
Hänen mukaansa yksi pieni myönteinen tekijä on puolalaisten salakalastuksen kuriin saaminen.
– Puola oli pyytänyt lohta yli kiintiön. Puolalaiset kalastajat olivat kalastaneet lohia mutta raportoineet ne meritaimeniksi. On puhuttu, että puolalaiset olisivat kalastaneet jopa sata tuhatta lohta sallittua enemmän. Pääaltaalla kalastetaan toki paljon muidenkin jokien kuin vain Tornion- ja Simojoen lohia mutta oma pieni vaikutuksensa tälläkin on.
Vähä sanoo, että Suomen rannikkokalastus ei uhkaa Tornionjoen lohikantaa.
– Kaikki kalastus toki vähentää jokiin tulevaa kalaa, mutta Suomessa rannikkokalastus on kiintiöity hyvin. Esimerkiksi alkukaudesta ei saa kalastaa kuin osan omasta kiintiöstä. Sillä turvataan monen lohen nouseminen jokiin.
Lohestuksen viehätys on vaikeus
Antti Smeds kertoo kalastaneensa koko ikänsä, mutta lohestuksen parissa on viettänyt tiiviimmin 7–8 vuotta.
– Lohen kalastuksessa viehättää se, että se on aika vaikea kala saada. Jos sen saa, tunne on aika mahtava. Tiedän soutumiehiä, jotka ovat soutaneet kymmenen vuotta eivätkä ole saaneet yhtään lohta, tai perhomiehiä, jotka ovat käyneet vuosia joella, eivätkä ole saaneet edes tärppiä.
39-vuotias torniolainen lähtee jo perjantaina takaisin rajajoelle lohta pyytämään. Hän uskoo, että Tornionjoen lohikesästä tulee kova.
Clik here to view.
– Kaikista kovin nousu tapahtui 5–6 vuotta sitten. Ja mitä olen lukenut, niin kudut ovat onnistuneet, ja se tarkoittaa, että 5–6 kilon kalaa tulee ensimmäistä kertaa tähän jokeen. Niitä on tulossa aika paljon. Nyt merellä on saatu valtavasti jopa yli 20 kilon kaloja eli sieltä on tulossa runsaasti isoakin kalaa, kalamies pohtii.
Lue myös:
Kalastuskausi alkoi, mutta Tenolla ei ole tungosta – paikalliset odottelevat tulvan laskua