Oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui huhtikuun lopussa tapaan, jolla hallituksen päätöksiä on tehty koronaepidemian aikana. Pöysti kertoo, että esimerkiksi kansalaisille annetut suositukset ja velvoittavat määräykset menivät epidemian alussa sekaisin, kun päätökset syntyivät poliittisina linjauksina.
Pöystin mukaan rajaliikenteeseen liittyvät suositukset ja yli 70-vuotiaille annetut suositukset ovat näyttäytyneet määräyksinä.
– Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan aina oikeus tulla Suomeen ja myös lähteä Suomesta. Se on ollut perusteltu ja vahva suositus, että vältetään ulkomaan matkustamista. Hallituksen linjauksissa ja varsinaisissa päätöksissä se on ollutkin suositus, mutta viestinnässä ero (määräykseen) ei ole pysynyt niin selkeänä, Pöysti kertoo.
Yli 70-vuotiaille annettua suositusta tarkennettiin toukokuun loppupuolella sen jälkeen, kun Pöysti oli lähettänyt paimenkirjeen virkamiesjohdolle ja pääministerin esikunnalle.
– Hallitus tarkensi suositusta niin, että korostettiin riskiryhmiin kuuluvien omaa harkintaa ja tuotiin selvemmin esille se, että se on suositus.
Alkuun myös yritystuissa esiin nousseet ongelmat johtuivat Pöystin mukaan siitä, että kiiretilanteessa toimittiin vain poliittisten linjausten perusteella. Pöystin mukaan yritystuet eivät kohdentuneet yhteiskunnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, kun toimittiin voimassaolevan lainsäädännön puitteissa.
– Nopeassa tilanteessa yritettiin Business Finlandin ja ely-keskusten tukien kautta saada nopeasti rahoitusta koronasta kärsiville yrityksille, mutta kuten tunnettua, se ei johtanut parhaaseen mahdolliseen tukien kohdentumiseen niille, jotka kriisistä ovat kärsineet, Pöysti sanoo.
Poliittiset linjaukset eivät ole muodollisesti päätöksiä
Oikeuskansleri kehotti huhtikuun lopussa virkamiesjohtoa ja pääministerin esikuntaa palaamaan asioiden ja lainsäädännön normaaliin valmisteluun, josta on säädetty perustuslaissa.
Pöystin mukaan epidemiatilanne oli huhtikuussa jo muuttunut niin, ettei kiire enää ollut peruste sille, että päätökset syntyivät poliittisina linjauksina eivätkä virkamiesvalmistelun tuloksena.
Kevään aikana hallituksen päätöksiä on tehty poliittisina linjauksina muun muassa 16. maaliskuuta poikkeusolojen toteamisen yhteydessä. Tuolloin hallitus linjasi useista toimista koronaepidemian hidastamiseksi.
Pöystin mukaan poliittiset linjaukset ovat epidemiatilanteen jatkuessa ongelmallinen tapa tehdä päätöksiä, sillä ne eivät muodollisesti ole päätöksiä. Hän muistutti kirjeessä, että perustuslain mukaan hallituksen päätökset ja toimet on valmisteltava ministeriöissä virkamiesten toimesta.
Virkavastuulla valmistelluissa asioissa on parempi tietopohja, kun asioita on selvitetty ja valmisteltu riittävästi, ja niillä on vastuussa oleva virkamies, Pöysti selventää.
– Sillä on merkitystä sen suhteen, että varmistetaan asioiden menevän perustuslain mukaisesti, ja virkakunta ottaa niistä vastuuta.
Riittävä valmistelu takaa myös hallituksen toimintakyvyn: jotta nopeassa ajassa pystytään tekemään tarvittavia päätöksiä, niitä on pitänyt pohjustaa ja valmistella ennakkoon.
– Ministerit joutuvat vaikeaan paikkaan, jos niitä ei ole valmisteltu riittävästi, Pöysti sanoo.
Oikeuskanslerin paimenkirje sisältyy valtioneuvoston koronakoordinaatioryhmän asiakirjoihin, jotka on STT:n tietopyynnön jälkeen luovutettu medialle. Kirje sisältyy koronakoordinaatioryhmän 28. huhtikuuta pidetyn kokouksen asiakirjoihin.
Nopea reagointi oli alkuun perusteltua
Pöystin mukaan paimenkirje on vaikuttanut hallituksen työtapaan, ja päätöksenteossa on palattu pitkälti normaaliin.
Hän esitti kirjeessään hallitukselle kahta vaihtoehtoista tapaa linjausten ja suositusten vahvistamiseen sekä valmistelun ohjaamiseen. Pöystin tarjoamia menettelytapoja olivat valtioneuvoston periaatepäätökset ja ministeriöiden ohjauskirjeet.
Kirjeen jälkeen on muun muassa tehty periaatepäätös valtioneuvoston koronakriisin hybridistrategiasta. Myös ministeriöiden ohjauskirjeitä on tehty, ja hallitus on esittänyt poliittisesti sovittuja sisältöjä asetuksina ja säädöksinä eduskunnalle. Esimerkiksi yritystukikokonaisuudesta on annettu hallituksen esitykset eduskunnalle.
Oikeuskansleri korostaa, ettei hallitus kuitenkaan toiminut väärin epidemian alussa. Maaliskuussa oli hänen mukaansa perusteltua toimia nopeasti, kun tieto epidemian ja vaarallisen taudin leviämisestä Suomessa varmistui.
– Valtioneuvostossa oli alkuvaiheessa vaikeuksia riittävän nopealla aikataululla saada pystyyn poikkihallinnollista virkamiesvalmistelua. Se ei sinänsä ollut väärin, että tehtiin nopealla aikataululla poliittisia linjauksia.
Tämän hetken hyvä epidemiatilanne osittain johtuu siitä, että hallitus reagoi nopeasti, Pöysti lisää. Epidemian hidastuminen ja vakiintuminen olikin syy, minkä takia Pöysti muistutti normaaliin päätöksentekoon paluusta.
Oikeuskansleri toivoi selvempiä dokumentteja valmistelusta ja päätöksistä
Oikeuskanslerin näkemys kirjeessä oli myös se, että hallituksen tulisi siirtyä selvemmin dokumentoituun valmistelu- ja päätöksentekotapaan poikkeusoloja ja niiden jälkihoitoa koskevissa linjauksissaan.
– Poliittiset linjaukset eivät muodollisesti ole päätöksiä, joten niiden valmistelua, päätöksentekomenettelyä ja perusteluja ei dokumentoida samalla tavoin kuin valtioneuvoston yleisistunnon tai ministeriön päätöksiä, Pöysti kirjoitti.
Hänen mukaansa poliittiset linjaukset eivät myöskään velvoita virkamiehiä ja viranomaisia ryhtymään toimiin niiden toteuttamiseksi, vaikka käytännössä näin useimmiten tapahtuukin.
– Myös toimeenpano on selkeämpää. Vaikka sisällöllisesti päätös on oikea, mutta sitä ei saa pantua täytäntöön, se on ongelma, Pöysti selventää.
Kesäkuun aikana tulisi Pöystin mukaan arvioida, onko poikkeusolojen ja valmiuslain ylläpitoon perusteita vai voitaisiinko siirtyä tavanomaisen lainsäädännön puitteissa toimimiseen. Jatkoa ajatellen tulisi hänen mukaansa pohtia myös sitä, onko esimerkiksi tartuntatautilaki tarpeeksi taipuisa, jos koronaviruksesta tulee mahdollinen toinen aalto.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valmiuslakia on syytä tarkastella koronakriisin jälkeen