Yskäisykin surkastuisi olemattomiin tässä lukukopissa, niin hyvin se on vuorattu akustisella paneelilla. Töitä täällä tekee Krista Putkonen-Örn, näyttelijä ja yksi Suomen suosituimmista äänikirjojen lukijaäänistä. Työstössä ovat Merete Mazzarellan kirjan viimeiset kolme sivua. Klikkaa jutun pääkuvana olevaa videota ja kokeile, tunnistatko Kristan äänestä.
Krista Putkonen-Örn palkittiin vuoden äänikirjan lukijana vuonna 2018 Lucia Berlinin novellikokoelmasta Siivoojan käsikirja. Hän on muun muassa Michelle Obaman elämäkerran kertojaääni, lukenut ääneen dekkareita, romaaneja ja tietokirjoja – niin lapsille kuin aikuisille.
Itse asiassa menneen kevään korona-aika on saanut monet hakemaan ajankulua äänikirjoista. Kuuntelumäärät ovat kasvaneet useissa äänikirjapalveluissa, joista suurin BookBeat riemuitsi hiljattain 300 000 kuuntelijan rajapyykistä. Määrä on kolme kertaa enemmän kuin elokuussa 2019.
- Lue lisää: Äänikirjoja kuunnellaan enemmän kuin koskaan, mutta kirjailijan lompakkoa se ei juuri lihota
Krista Putkonen-Örnin työnantaja on Suomen suurin äänikirjatuotantoyhtiö Silencio. Sillä on toistakymmentä äänityslaittein varustettua lukukoppia Helsingin ytimessä Lönnrotinkadulla, vanhan rakennuksen sisuksissa.
Putkonen-Örn esittelee työvälineensä. Äänityslaitteisto on tätä päivää eli tietokoneohjelma. Ääni nauhoitetaan laadukkaan mikrofonin lävitse. Tekstin Putkonen-Örn lukee tabletilta, toisella ruudulla on auki internetin Forvo-ääntämisopas.
Jotkut kustantamot antavat hyvinkin tarkat ääntämisohjeet vieraskielisille sanoille ja nimille. Usein ohjeita ei kuitenkaan ole. Silloin turvaudutaan Forvoon, johon kuka tahansa voi ladata sanojen tai nimien ääntämisohjeen millä tahansa kielellä, vaikka suomeksi.
Putkonen-Örn lukee neljän tunnin pätkissä. Valmista äänikirjaa syntyy siinä ajassa parin tunnin verran. Edellä mainittu kirja Michelle Obamasta kestää kuunneltuna 19 tuntia ja 36 minuuttia. Tästä voi helposti laskea, että pelkkä ääneenlukuoperaatio on kestänyt noin 40 tuntia.
"En varsinaisesti valmistaudu lukemiseen"
Krista Putkonen-Örn on lukenut äänikirjoja vuodesta 2012. Pelkästään vuoden 2019 aikana hän luki 42 kirjaa. Siinä sivussa hän ehti näytellä myös lastenteatterissa, kesäteatterissa ja tehdä tv-sarjaa.
– Ehkä ehtisin siis tehdä enemmänkin äänikirjoja, kun luppoaikaa on ollut muillekin töille, hän nauraa.
Näytellessään Kristalla on rooli. Äänikirjaa lukiessaan hän ajattelee olevansa ensisijaisesti kirjailijan ääni.
– Kyse on kirjailijan rytmistä. Jos on kirjoitettu nopeaa staccatomaista tekstiä, yritän tuoda sen myös puhumisen rytmiin. Jos tekstissä on kauniita pitkiä linjoja, saattaa tulla vähän maalailevampaa sävyä ääneenkin.
Ja aika usein peliä pyörittää alitajunta, joka ohjaa näyttelijän lukemaan niin kuin lukee. Ääneenluettuna tekstistä myös paljastuu sellaista, mitä ei muuten ehkä huomaisikaan. Tommi Kinnusen Neljän tien risteys aiheutti niin voimakkaan tunteen niin yllättäen, että lukija puhkesi kyyneliin.
– Kirjan ihmishahmot ja kohtalot olivat niin kokonaisia ja voimakkaita ja tulivat niin lähelle... Yksi sana tekstin keskellä aiheutti sen, että kyyneleet alkoivat vain virrata. Painoin nappia, keskeytin lukemisen ja itkin vähän aikaa, muistelee Putkonen-Örn kokemustaan.
Hän pohtii, että kun asioita sanoo tai lukee ääneen, todentuu paljon sellaista, joka silmillä lukiessa voisi mennä ohi.
Varsinaista valmistautumista kulloiseenkin luku-urakkaan hän ei harrasta. Sen verran kuitenkin, että selailee tiedostoa vieraskielisen sanaston varalta, onko erikoissanastoa tai lukuohjeita. Tärkeintä on olla hereillä.
Palautetta tulee paljon: viesteinä, kaduilla, kaupoissa, teatteriesitysten jälkeen. Yleisimmin kiitetään Kristan äänen väriä. Toinen kuuntelijoilta tuleva kiitos on se, että Krista on lukenut tekstin niin että se on kuuntelijalle helposti ymmärrettävää.
– Siihen pyrinkin! En siihen että jokainen lause on kovin tulkittu, vaan että se on ymmärretty.
Hän on saanut myös toisenlaista palautetta, kalseasta äänestä. Silloin hän miettii minkä kirjan palautteenantaja on mahtanut kuunnella. Kenties dekkarin, jonka päähenkilö on todella tyly? Ei sellaista voi lempeällä äänellä lukeakaan, nauraa Putkonen-Örn.
– Suosittelen kyllä kuuntelemaan toisenkin kirjan, että onko vielä sama vaikutelma.
Äänikirjan lukijalle urakoinnista maksetaan kertakorvaus. Rahaa ei ropise senttiäkään enempää vaikka suoratoistopalveluiden kuuntelumäärät olisivat kuinka korkeita.
Lue myös:
Korona-aika on saanut suomalaiset innostumaan jälleen lukemisesta
Äänikirjoja kuunnellaan enemmän kuin koskaan, mutta kirjailijan lompakkoa se ei juuri lihota