Amerikkalaisista rikossarjoista tutuksi tullut todistajansuojelu on nykyään todellisuutta myös Suomessa.
Kostoa pelkäävän todistajan nimi voidaan vaihtaa ja hänet voidaan muuttaa asumaan toiselle paikkakunnalle tai jopa ulkomaille. Siteet vanhaan elämään on katkaistava.
– Jos on todella kova uhka päällä, niin silloin voidaan todellakin luoda vaikka uusi identiteetti, etsiä hänelle uusi asuinpaikka sekä katsoa, voiko hän käydä töissä jossakin ja voidaanko kotia teknisesti suojella, valottaa keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo.
KRP salaa tarkan lukumäärän turvallisuussyistä
Rikosjuttujen todistajille tuli mahdolliseksi päästä todistajansuojeluohjelmaan Suomessa vajaat kaksi vuotta sitten. Todistajansuojeluohjelmaa pyörittävän KRP:n mukaan ohjelmaan on otettu "useita ihmisiä". Sen tarkempaa lukumäärää ei kerrota julkisuuteen turvallisuussyistä.
Oikeusvaltiossa tulee olla mahdollista suojella todistajia, jotka ovat täyttäneet kansalaisvelvollisuutensa ja kertoneet mitä he tietävät rikoksesta. Sanna Palo
KRP:n mukaan ohjelmaan osallistuvien määrä ei ole suuri, mutta ohjelman yhteiskunnallinen merkitys on tärkeä.
– Oikeusvaltiossa tulee olla mahdollista suojella todistajia, jotka ovat täyttäneet kansalaisvelvollisuutensa ja kertoneet, mitä he tietävät rikoksesta, Palo sanoo.
Ohjelma ei vapauta syytteistä
Uuden identiteetin ja asunnon lisäksi todistajalle voidaan myös maksaa niin sanottua sopeutumisavustusta. KRP ei paljasta sopeutumisavustuksen suuruudesta muuta kuin että se on "pienimuotoista" ja että sen avulla pystyy viettämään "turvallista ja yksinkertaista elämää".
– Tavoitteena on, että ihminen pystyisi pikku hiljaa siirtymään itsenäiseen elämään, mutta joissain tilanteissa voi olla, että se ei ole mahdollista, Palo selittää.
Palo huomauttaa, että todistajansuojeluohjelmaan otettavilla ihmisillä saattaa olla itselläänkin rikollista taustaa tai päihdeongelmia. Rikosvastuusta ohjelma ei vapauta.
– Kyllä rikosvastuu on hoidettava. Syytteistä ei tämän takia vapaudu.
Otetaanko perhe mukaan?
Siitä, kuka pääsee todistajansuojeluohjelmaan, päättää KRP. Tapauskohtaisesti harkitaan, otetaanko suojeluun myös perhettä ja lähipiiriä.
Onko uhka todella niin kova, että on valmis luopumaan koko aikaisemmasta elämästä, asuinpaikasta, ystävistä, sukulaisten tapaamisesta? Sanna Palo
– Tietenkin, jos on pieniä lapsia, niin hehän tarvitsevat vanhempansa päivittäiseen elämään. Mutta se katsotaan aina tapauskohtaisesti ja mietitään henkilön ja hänen lähipiirinsä kanssa, että miten täytyy toimia.

Ennen todistajansuojeluohjelman aloittamista harkitaan myös kevyempien keinojen käyttöä.
– Voidaan miettiä, riittäisikö esimerkiksi lähestymiskielto, asuinpaikan muuttaminen tai vain osoitteen muuttaminen salaiseksi, Palo sanoo.
Todistajansuojeluohjelmaa ei myöskään tarvita yleensä silloin, jos todistaja on esimerkiksi satunnainen ohikulkija, jonka henkilöllisyyttä ei voida päätellä mistään. Tällaisissa tapauksissa voidaan turvautua viime vuoden alussa mahdolliseksi tulleeseen anonyymiin todisteluun (Helsingin Sanomat).
KRP:n Palo huomauttaa, että mitä enemmän ihmiselle aletaan rakentaa identiteettiä viranomaistoimilla, sitä enemmän se myös rajoittaa hänen elämäänsä.
– Silloin ihminen joutuu miettimään, onko tämä todella sen arvoista. Onko uhka todella niin kova, että on valmis luopumaan koko aikaisemmasta elämästä, asuinpaikasta, ystävistä, sukulaisten tapaamisesta ohjelmaan pääsemiseksi?
Suurin uhka järjestäytyneen rikollisuuden kostosta
KRP ei halua kertoa julkisuuteen ohjelmasta liian tarkkoja yksityiskohtia. Ohjelmaan otettavien ihmisten arvioidaan olevan vakavassa terveyden tai hengen vaarassa.
Tulevatko ne kestämään kuukausia, vuosia vai loppuelämän? Tämä on meille vielä epäselvää. Sanna Palo
Palon mukaan suurin uhka muodostuu järjestäytyneen rikollisuuden kostosta.
– Tyypillisesti nämä rikollisryhmät ovat sellaisia, että siellä on voimakas väkivaltaisen kurinpidon kulttuuri ja kostomentaliteetti. Siihen liittyy suurin tarve ottaa henkilö todistajansuojeluohjelmaan.
KRP:n mukaan vielä ei tiedetä, kuinka kauan suojeluohjelmat tulevat kestämään.
– Tulevatko ne kestämään kuukausia, vuosia vai loppuelämän? Tämä on meille vielä epäselvää, Palo myöntää.
Palo huomauttaa, että todistajansuojeluohjelmassa oleminen on vapaaehtoista ja sen voi halutessaan lopettaa.
Onko Suomen kokoisessa maassa mahdollista kadota?
On helppo uskoa, että esimerkiksi Yhdysvaltain kokoisessa maassa ihmiselle voidaan luoda uusi elämä toisessa osavaltiossa. Mutta onnistuuko sama Suomen kokoisessa maassa?
On saatu ihmisiä, jotka varmasti ovat kokeneet hyvin suurtakin pelkoa todistamista kohtaan, rohkaistua todistamaan. Sanna Palo
– Se on kuitenkin hyvin ammattimaista toimintaa, miten nämä ohjelmat rakennetaan ja suunnitellaan. Kyllä se mahdollista on, Palo vastaa.
Hänen mukaansa todistajansuojelusta on saatu hyviä kokemuksia ja mukana olevien todistajien turvallisuus on ainakin toistaiseksi pystytty varmistamaan täysin.
– On saatu ihmisiä, jotka varmasti ovat kokeneet hyvin suurtakin pelkoa todistamista kohtaan, rohkaistua todistamaan, hän jatkaa.
Palo haluaa korostaa, että suurin osa oikeudenkäyntien todistamisista sujuu ongelmitta ilman pelkoa.
– Nämä ovat äärimmäisen harvinaisia poikkeustapauksia, joissa tulee tällainen pelko kostosta ja viranomaisetkin vielä arvioivat, että aito uhka on olemassa.
Todistajansuojeluohjelman kustannukset henkilöä kohti vaihtelevat muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon vuodessa.