Hallituksen ulkopolitiikan linjauksista ei ehtinyt muste kuivua, kun Britannia äänesti brexitin puolesta ja Yhdysvallat valitsi presidentikseen miljardööri Donald Trumpin. Suomi linjasi kansainvälisen politiikan näkymiä ja omaa asemaansa viime vuonna ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä Nato-selvityksessä.
Vaikka maailmassa ei mikään tunnu olevan ennallaan, ei neljä suomalaista ulkopolitiikan keskeistä vaikuttajaa ja asiantuntijaa tunnu tästä hätkähtävän. Suomen uunituoreet ulkopoliittiset linjaukset ovat heidän mielestään kestävällä pohjalla.
Tätä mieltä ovat entinen pääministeri, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.), entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja entinen diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi.
Kysyimme heiltä muun muassa sitä muuttaako Trump Suomen ulkopolitiikan linjauksia, pitääkö etupiiriajattelusta huolestua, syttyykö kauppasota ja onko rajujen väitteiden twiittailija Trump eri mies presidenttinä?
"Yhdysvaltojen arvaamattomuus nyt suurempaa kuin Venäjän" Erkki Tuomioja
1. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja Nato-selvityksen punaisena lankana on se, että suurimmat Suomen ja sen lähialueiden turvallisuuteen liittyvät riskit liittyvät Venäjään. Yhdysvallat näyttäytyy liittolaisena. Vanheniko tämä asetelma Trumpin valinnan myötä?
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen mielestä perusasetelma ei ole vanhentunut, mutta Suomi joutuu selvittämään, mihin Yhdysvallat Trumpin aikana suuntautuu.
Myöskään entinen ulkoministeri ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja ei pidä perusasetelmaa vanhentuneena.
– Olemme saaneet muistutuksen siitä, että myös Yhdysvaltain arvaamattomuus – joka nyt on suurempaa kuin Venäjän – luo epävarmuutta ja turvallisuusriskejä, Tuomioja sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, yksi Nato-selvityksen laatijoista, ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvallat ryhtyisi vetäytymään keskeisistä sitoumuksistaan transatlanttisen suhteen osalta.
– Sen voidaan katsoa myös palvelevan Yhdysvaltain omaa etua maailmanpolitiikan kiristyvässä kilpailussa. Keskeiset hallituksen jäsenet ovat jo käyttäneet melko perinteisiä äänenpainoja tässä asiassa, joten todennäköisesti presidentin kanta vielä jonkin verran muuttuu.
"Venäjällä ei odoteta Moskova-Washington-suhteen korjaantuvan Trumpin tullessa virkaan" Jaakko Iloniemi
Ulkopolitiikan konkarin Jaakko Iloniemen mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita ei määritä vain Trumpin ja Putinin persoonat.
– Venäjä pyrkii Yhdysvaltojen rinnalle takaisin menneeseen supervalta-aikaansa. Suomeen tällä ei tarvitse olla sen kummempia vaikutuksia. Venäjällä ei odoteta Moskova-Washington-suhteen korjaantuvan Trumpin tullessa virkaan.
"Puolustusselonteossa huomioitava epävarmuustekijät" Teija Tiilikainen
2. Suomen puolustusselonteko on valmisteilla. Miten siinä pitäisi huomioida brexitin ja Yhdysvaltain vallanvaihdoksen tuomat jännitteet?
Erkki Tuomiojan mielestä puolustusselonteossa ei ole tarvetta tehdä kansainvälisen tilanteen osalta uusia arvioita, koska se keskittyy puolustuksen ja puolustusyhteistyön käytännön järjestämiseen.
Teija Tiilikainen sen sijaan huomioisi jännitteet.
– Selonteossa joudutaan ottamaan huomioon toimintaympäristöön samoin kuin Suomen puolustusyhteistyön kehittymiseen liittyvät epävarmuustekijät.
Vanhanen puolestaan haluaisi, että Suomi on nyt aktiivinen EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä.
– EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiselle saattaa avautua nyt taitekohta. Muun muassa puolustustutkimuksen uudet mittavat rahat unionin tulevassa budjetissa ja mahdollisen yhteistyön aloittaminen ovat kysymyksiä, joissa meidän on syytä olla ensi metreiltä asti mukana.
“Trumpin toivomus EU:n hajoamisesta on käsittämätön heitto” Jaakko Iloniemi
Donald Trump on ennakoinut, että Euroopan unioni tulee hajoamaan, ja siksi Britannian EU-ero on vain alkua suuremmalle muutokselle. Entinen diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemi pitää Trumpin toivomusta Yhdysvaltain etujen kannalta “käsittämättömänä heittona” muun muassa siksi, että Britannia ei näytä olevan sulkemassa kaikkia ovia Eurooppaan.
– Pääministeri May on korostanut Britannian haluavan jatkaa turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa. Yhdysvaltojen presidentin vaihdoksen vaikutus maan Eurooppa-politiikkaan on vielä kokonaan avoin asia.
"Vanha, yksinapainen maailma horjuu" Teija Tiilikainen
3. Ennen Trumpin valintaa arvioitiin, että Yhdysvaltain suhteellinen asema olisi heikkenemässä, Venäjä, Kiina ja Intia olisivat nousussa. Trump on korostanut voimakkaasti Yhdysvaltain suurvalta-asemaa. Miten monta napaa, suurvaltaa maailmassa on tulevina vuosina?
Kaikki vastaajat näkevät Yhdysvaltain aseman sotilaallisena ja taloudellisena valtana säilyvän vahvana, koska supervalta-asema ei helposti järky, mutta maailmanpolitiikan yksinapaisuudesta, Yhdysvaltojen yksinäisestä johtoroolista ollaan liikkumassa moninapaisempaan suuntaan. Lopputulos on vielä hämärä.
Iloniemen mielestä Yhdysvaltain suhteellinen, mutta vain suhteellinen asema on heikentynyt. Hän puhuu neljästä tai viidestä erilaisesta ja erisuuruisesta navasta.
– Ydinaseiden osalta Yhdysvallat ja Venäjä ovat yhdenvertaiset, mutta muilta osin Yhdysvallat on täysin ylivoimainen. Kiina ja Intia nousevat, mutta Euroopassa niillä ei ainakaan vielä ole suoranaista vaikutusvaltaa, arvelee Iloniemi.
– Yhdysvaltain on tähänkin asti täytynyt ottaa huomioon Venäjä ja piakkoin maailman suurimmaksi taloudeksi nouseva Kiina. Se, että kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa myös Yhdysvaltain on pakko toimia muiden kanssa yhdessä ei Trumpin retoriikasta muuksi muutu, sanoo Tuomioja.
Euroopalle olisi tarjolla rooli kansainvälisiä suhteita vakauttavana ja globalisaation ongelmakohtiin pureutuvana voimana, mutta Tuomioja on skeptinen.
– Murheellista kyllä ei ole merkkejä siitä, että Eurooppa kykenisi sille tarjolla olevaa paikkaa ottamaan.
“Yhdysvaltain ja Kiinan vastakkainasettelu vahvistuu” Teija Tiilikainen
Trumpin politiikka saattaa vahvistaa Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelua, arvelee Tiilikainen.
– Kiina voi halutessaan haastaa Yhdysvaltain asemaa uskottavammin, mutta on toistaiseksi ollut pidättyvämpi käyttämään sotilaallista voimaa. Venäjä haastaa Yhdysvaltain roolin lähinnä juuri voimapolitiikkansa kautta, mutta Kiinan kaltaiseen asetelmaan sillä ei heikon taloutensa takia ole mahdollisuutta.
"Riski etupiiriajattelun paluusta" Matti Vanhanen
Matti Vanhanen näkee riskin etupiiriajattelun paluusta.
-Erityisesti Venäjä on korostanut oikeuttaan moninapaiseen maailmaan, jossa voimakeskittymillä on erityinen rooli. Tämä nostaa riskin etupiiriajattelun paluusta. Euroopassa brexit-ilmiön mahdollinen jatko johtaisi paluuseen suurvaltojen Eurooppaan. Siitä Euroopan historia ei anna ruusuista kuvaa.
“Kummallista huolestua Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden paranemisesta” Erkki Tuomioja
4. Trumpin ja Putinin on nähty flirttailevan keskenään ja jopa jakavan maailmaa etupiireihin. Se on huolestuttanut etenkin Baltian maita. Pitääkö Suomen olla huolissaan?
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä suurvaltajohtajien yhteinen ajatusmaailma, joka perustuu suurvaltojen erityisasemaan ja erityisiin oikeuksiin, on aina huolestuttava pienten maiden kannalta.
– Yhtä huolestuttavaa on, että Trump näyttää arvostavan EU:n roolia yhtä vähän kuin Putin.
Trumpin ja Putinin veljeilyä on kauhisteltu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta Tuomioja ei suostu näkemään lämpimiä suhteita huolestuttavana.
– Maailmankirjat ovat aika kummallisessa asennossa, jos meidän pitäisi huolestua siitä, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet parantuisivat. Maailmahan päinvastoin tarvitsee vastakkaisuuksien vähentämistä ja liennytystä. Se ei tietenkään voi, eikä sen tarvitse tapahtua kolmansien toimijoiden kustannuksella. On muutoinkin selvää, ettei maailma ole mihinkään duopoliin taivutettavissa.
“Suomi ei suostu minkään etupiirin sisään” Jaakko Iloniemi
Iloniemi tokaisee selkeästi, ettei Suomi ei suostuisi minkään etupiirin sisään. Hän ei ole huolestunut, vaikka etupiiriajattelu on vahvaa Venäjällä.
– Nato ei ole Yhdysvaltojen etupiiri Euroopassa. Jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Venäjä ei ole EU-Euroopasta vapaaehtoisia etupiiriinsä löytänyt.
Vanhanen ei halua vielä ennustaa Venäjän ja Yhdysvaltain tulevia suhteita. -Yhteistyö voi parantua niiden välillä, mutta voi myös ajautua vastakkainasetteluun. Hän uskoo Suomen välttävän etupiirit vuoropuhelulla.
“Kauppasodan riski on ilmeinen” Matti Vanhanen
5. Trump on protektionisti ja on puhunut vapaakauppaa vastaan. Syttyykö kauppasota?
Vanhanen ja Iloniemi pitävät kauppasodan riskiä ilmeisenä, vaikka siitä kärsisi sekä Yhdysvaltain että Euroopan talous. Esimerkiksi Kiinan patistelu parempiin kauppaehtoihin ja samaan aikaan puuttuminen Taiwanin asemaan hämmentää vakavasti politiikkaa ja taloutta.
Tuomioja ja Tiilikainen eivät usko suoranaisen kauppasodan syttymiseen, mutta vastakkainasettelut voivat vahvistua. Protektionismi ja sisäänpäin kääntyminen lisäävät myös poliittisia epäluuloja ja jännitteitä.
– Kauppasodassa ei olisi voittajia. Kaupan vapauttamisneuvotteluissa tulee kyllä tauko ja voi tulla takapakkejakin, arvelee Tuomioja.
“Vallan rajat ovat ahtaammat kuin Trump näyttää kuvittelevan“ Jaakko Iloniemi
6.Trumpin rajujen puheiden ei ole uskottu muuttuvan teoiksi, presidenttinä hän olisi toinen mies. Millaista presidenttikautta häneltä odotatte?
Kaikki vastaajat uskovat Trumpin parantavan tapojaan, ajatteluaan ja puheitaan presidenttinä.
Iloniemi pitää todennäköisenä, että kun Trump tutustuu hänelle nyt vielä vieraaseen todellisuuteen, myös presidentin tavoitteista tulee kohtuullisempia.
– Presidentin vallan rajat ovat paljon ahtaammat kuin Trump näyttää kuvittelevan, Iloniemi sanoo.
Myös Vanhanen uskoo, että Trump tekee kuten liike-elämässä on tapana: hän asettaa muutaman ykköstavoitteen, joille muut politiikkalohkot ovat alisteisia.
– Kaupalliset ja Yhdysvaltain työpaikkoihin liittyvät kysymykset ovat todennäköisesti etusijalla. Ne ohjaavat hänen ajatteluaan ja korostavat kahdenvälisiä, yksittäisten valtioiden kanssa tehtäviä sopimuksia.
“Elämme suuren epävarmuuden aikaa” Erkki Tuomioja
Tuomiojan mielestä Trumpin sanojen ja tekojen suhteen eletään suuren epävarmuuden aikaa.
– Valitettavasti sekään vaihtoehto, että hän niin sanotusti normalisoituisi kongressin taantumuksellisen ja voimapolitiikalla uhoilevan republikaanienemmistön ohjattavaksi, ei herätä myönteisiä odotuksia.
Vanhanen ennakoi muutosta myös suhtautumisessa monenkeskisten järjestöjen pitkäjänteiseen ja hitaasti tuloksia tuottavaan työhön ja ilmastopolitiikkaan.
– Olemme paljon viisaampia tulevasta linjasta, kun kuulemme hänen virkaanastujaispuheensa.