Kuopion kulttuurihistoriallisen museon vanha hautajaiskuva valjastettiin tällä viikolla osaksi rokotemyönteistä meemiä.
Tapaus herätti muun muassa Facebookissa keskustelua meemin moraalisista ja eettisistä puolista, sillä kyseessä oli perheen hautajaiskuva, jossa näkyi menehtynyt lapsi ruumisarkussaan. Tekstissä luki "Kaikkia lapsia ei tarvitse rokottaa – vain ne jotka aikoo pitää". Kuvan perheen sukulaiset ottivat yhteyttä museoon ja kertoivat pahoittaneen mielensä tapauksesta.
Helsingin yliopiston tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne ymmärtää, miksi meemi voi tuntua loukkaavalta. Hänen mukaansa siihen voi kuitenkin olla vaikea päästä käsiksi lain säännösten kautta. Eettiset kysymykset jäävät usein meemeissä, kuten muissakin asioissa, sosiaalisen paheksunnan asteelle.
– Yleisesti voisi sanoa, että on paljon toimintaa, jota pidetään arveluttavana, yleisen moraalin vastaisena tai epäeettisenä, mutta se jää sääntelyn ulkopuolelle.
Rokotemeemi nostaa esiin kysymyksen kunnianloukkauksesta, sillä kuvassa olevan hautajaisperheen sukulaiset pahastuivat kuvan käytöstä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan rikoslain mukaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Pihlajarinteen mukaan säännöksen käytännön merkitys on kuitenkin niin vähäinen ja tässä tapauksessa kuvassa esiintyvien henkilöiden kuolemasta on kulunut niin paljon aikaa, ettei säännöstä voida soveltaa.
– Toisaalta kuvassa tuskin voidaan katsoa esitettävän sellaista valheellista tietoa tai vihjausta, jota säännöksen soveltaminen edellyttää.
On paljon toimintaa, jota pidetään arveluttavana, yleisen moraalin vastaisena tai epäeettisenä, mutta se jää laillisen sääntelyn ulkopuolelle. Taina Pihlajarinne
Kuvien käyttöehdot voi jäädä huomaamatta
Rokotemeemin tekijä ei syyllistynyt tekijänoikeuden loukkaamiseen, sillä meemin pohjana ollut kuva on otettu yli 50 vuotta sitten. Se tuskin saa niin sanottua valokuvien teossuojaa, jonka kestoaika on pidempi.
Tapauksessa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo vetosi siihen, että meemin tekijä ei ollut kysynyt kuvan käyttölupaa. Tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinteen arvion mukaan meemin tekijän ja museon sopimusoikeudellinen kysymys jää kuitenkin avoimeksi.
– Tilanne on pikkuisen epäselvä silloin, kun käyttäjä ei ole nimenomaan klikannut jotain ruutua, että hyväksyn käyttöehdot, ennen kuin hän pääsee eteenpäin palvelussa, pohtii professori.
Rokotemeemin pohjana oleva Victor Barsokevitshin ottama kuva on näkyvillä suomenmuseotonline.fi -sivustolla. Etusivulla kerrotaan: "Palvelussa olevien kuvien julkaiseminen ilman museon myöntämää lupaa on kielletty."
Netinkäyttäjän ja palvelun ylläpitäjän välillä on syntynyt hiljainen sopimus, jos voidaan katsoa että käyttäjä on hyväksynyt ehdot menemällä sivustolle.
– Mutta on epäselvää, onko sopimusta, jos ehdot ovat vain jossain siellä nettisivulla, avaa professori ongelmaa.
Voi olla, että palvelun käyttäjä ei tule huomanneeksi käyttöehtoja. Sopimusoikeudelliseen tarkasteluun liittyy myös se, onko käyttöehdot ilmoitettu esimerkiksi tallennettavissa olevan kuvan yhteydessä vai jossain muussa kohdassa.
– Käyttöehdot esille siten, että niitä ei voi olla huomaamatta. Tai sivulle ei pääse ennen kuin on hyväksynyt käyttöehdot, pohtii professori mahdollisia parannuksia kuvapalveluihin.
Meemejä puidaan harvoin oikeudessa
Professori Pihlajarinteellä ei ole tiedossaan yhtään suomalaista meemeihin liittyvää tapausta, jota olisi puitu oikeudessa. Maailmalla tapauksia on joitakin.
Tekijänoikeudellisten ja kunnianloukkausta koskevien kysymysten lisäksi meemien yhteydessä nousee esiin myös esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Pihlajarinteen mielestä meemejä koskevaa erityislainsäädäntöä ei tarvita, vaikka jotkut meemit ovat arveluttavia tapauksia.
– Tällä hetkellä ongelmat pystytään riittävässä määrin hallitsemaan nykyisen lainsäädännön perusteella.
Syytteitä on vaikea nostaa esimerkiksi sen takia, että meemin tekijää on hankala jäljittää.
Meemien tekijä voi välttää monet oikeudelliset kysymykset, jos hänellä on lupa käyttää ja muokata kuvaa, jota aikoo käyttää. Harvinaisissa tapauksissa myös meemin tekijä voi saada itsenäiselle, omaperäiselle ja teoskynnyksen ylittävälle meemilleen tekijänoikeussuojan. Tätä on pohtinut blogissaan lakimies Jussi Kari.