Keskustelua ulkomaisten työntekijöiden asemasta ja julmista kohtaloista on käyty viime päivinä kiivaasti.
Esiin on noussut muun muassa alipalkkausta, ylipitkiä työvuoroja ja olemattomia taukoja.
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Natalia Ollus ei ole yllättynyt siivousalan kovista käytännöistä.
Olluksen mielestä ongelmiin pitää puuttua nykyistä rivakammin Norjan mallin mukaan. Hän ei ole täysin vakuuttunut Suomen poliisin toiminnasta tapausten tutkinnassa.
Instituutti julkaisi ensimmäisen erityisesti ravintola- ja siivousalaa koskevan tutkimuksen Tuulikaapissa on tulijoita vuonna 2014.
– Olemme tutkineet asiaa yli kymmenen vuoden ajan, joten sikäli se ei ollut yllätys. Nyt ongelma tuli laajemmin tietoon.
Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina, että lukuisat siivousalan yritykset ovat hyväksikäyttäneet ulkomaista työvoimaa järjestelmällisesti. Uutisen mukaan tämä on jopa ollut niiden liiketoimintamallin ydin.
Kunnan virhearvio voi viedä markkinaoikeuteen
Siivousalaa koskevan kohun myrskynsilmään joutuneen Espoon hankintajohtaja Ari Erkinharju sanoo, että mahdollisten ongelmayritysten sulkeminen pois tarjouskilpailusta ei ole aina helppoa.
Hän toteaa, että vaikka yrityksen taustahenkilöiden aiemmin pyörittämässä yrityksessä olisi ollut epäselvyyksiä, sitä ei voi käyttää perusteena heidän nykyisen yrityksensä poissulkemiseen kaupungin julkisesta tarjouskilpailusta.
Jos kaupunki tekee niin ilman kantavia perusteita, yritys voi viedä asian markkinaoikeuteen.
– Tästä voi tulla kaupungille rapsut, Erkinharju sanoo.
Erkinharjun mukaan perustamalla uuden yrityksen voi siis päästä mukaan julkiseen tarjouskilpailuun, vaikka aiemman yrityksen toiminnassa olisi ollut epäselvyyksiä.
– Konkursseilla tai yrityksen toiminnan lopettamisella saatetaan verhota yrityksen synkkää menneisyyttä, Erkinharju sanoo.
Espoolle erilaisia palveluja toimittaa vuosittain jopa kuutisentuhatta yritystä. Erkinharjun mukaan kaupungin on vaikea pysyä kartalla yritysten ja niitä pyörittävien henkilöiden taustoista. Näin siitä huolimatta, että kaupunki ostaa tähän työhön apua ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Hänen mielestään myös julkisia hankintoja tekevien kaupunkien ja eri viranomaisten välistä tiedonkulkua olisi hyvä tiivistää entisestään. Siinä voisivat olla mukana aluehallintovirastot, kilpailu- ja kuluttajavirasto, poliisi ja verottaja.
Ollus: Viranomaisten yhteisratsiat toisivat tehoa valvontaan
Myös Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Natalia Ollus perää tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä. Hänen mukaansa esimerkiksi Norjassa yhteistyö on systemaattisempaa kuin Suomessa.
– Poliisi, työsuojelu ja verottaja tekevät tiiviisti yhteistyötä saman katon alla Norjassa, Ollus sanoo.
Olluksen mukaan resurssit voitaisiin näin Suomessakin kohdentaa nykyistä tehokkaammin niiden riskialojen yrityksiin, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ilmenee eniten, kuten esimerkiksi siivous- ja ravintola-aloilla.
– Meiltä puuttuu muun muassa systemaattinen vihjetiedon jakaminen. Näin saisimme tietoon paremmin myös heikkoja signaaleja, Ollus sanoo.
Jos ajatellaan alipalkkausta, niin se saatetaan usein tulkita poliisissa palkkariidaksi. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Natalia Ollus
Espoon hankintajohtaja Ari Erkinharju vakuuttaa, että vaikka ongelmia on yhä esiintynyt kaupungin tarjouskilpailuissa, valvontaa on tehostettu.
Erkinharjun mukaan siivouskohteisiin on tehty tarkastuksia tänä vuonna puolet ennemmän kuin viime vuonna, siis 1 600 kertaa.
Maan hallitus on jo vakuutellut, että ulkomaisten työntekijöiden ongelmiin ja mahdolliseen ihmiskauppaan on tarkoitus puuttua jatkossa tiukemmin.
– Tämä olisi tärkeää siksi, että se takaisi nykyistä paremmin uhrien yhdenvertaisen kohtelun. Tapausten hoitaminen ei olisi riippuvainen siitä, kuka poliisissa alkaa tapausta tutkia, Ollus sanoo.
Olluksen mukaan poliisi ei aina ymmärrä ongelman vakavuutta.
– Jos ajatellaan alipalkkausta, niin se saatetaan usein tulkita poliisissa palkkariidaksi, jolloin sitä ei välttämättä hahmoteta, että kyseessä voi olla jotain suurempaa, Ollus sanoo.
Lue myös: