Keskustelu kesätyöntekijöiden oikeuksista ja kohtelusta sai tällä viikolla uuden näkökulman, kun vääksyläisen kahvilan omistaja nousi puolustamaan kesätyöntekijäänsä asiakkaan käyttäydyttyä epäasiallisesti.
– Nuori kesätyöntekijämme ei kuullut asiakkaan tilausta, jolloin asiakas alkoi sättiä häntä mm. kysymällä: Etkö ymmärrä? Etkö osaa suomea? kertoo Ranskalaisen kyläkaupan omistaja Riikka-Maria Lemminki.
Työantajan tulee olla kesätyöntekijän tukena asiakkaiden huonon käytöksen käsittelyssä. Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimusasiantuntija Marianne Frimanin mukaan työnantajalla on työsuojeluvastuu ja häirintätilanteiden varalle tulee olla toimintamalli.
Riikka-Maria Lemminki, joka on toiselta ammatiltaan markkinoinnin ammattilainen ja Marketin Finlandin toimitusjohtaja, kirjoitti tapauksesta yrityksensä Facebook-sivuille, minkä ansiosta tapaus sai laajempaa julkisuutta. Muun muassa Iltalehti uutisoi tapauksesta.
– Kun nuori ja kokematon työntekijä joutuu tällaiseen tilanteeseen, hän saattaa jähmettyä täysin, eikä tiedä mitä tehdä. Meillä on ollut muutama samanlainen tapaus aiemmin tänä kesänä ja vaikka kynnys olikin korkea, päätin puolustaa työntekijääni, jatkaa Lemminki.
Sanallinen väkivalta on lisääntynyt
Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimusasiantuntija Marianne Frimannin mukaan ei ole suoraa tilastoa siitä, kuinka paljon häirintää kohdistuu kesätyöntekijöihin.
– Jäsentutkimuksistamme tiedämme, että asiakkailta tuleva sanallinen uhkailu ja sanallainen väkivalta on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Valitettavasti ilmiö on yleinen, toteaa Friman.
Frimanin mukaan PAMiin tulee jonkun verran yhteydenottoja kesätyöntekijöitäkin.
– Ehkä meille tulee vain jäävuoren huippu. Häirintätapauksissa ensimmäinen paikka tuen hakemiseen on oma työpaikka ja toivottavasti sitä siellä annetaan. Naisilla ja etnisen taustan omaavilla on kohonnut riski joutua häirinnän kohteeksi.
Vanhempien työntekijöiden pitää tukea nuoria
Työnantajan ja vanhempien kollegoiden tuki pitää löytyä nuorille.
– Ehdottomasti jo perehdytyksessä pitäisi käydä läpi, miten näihin tilanteisiin reagoidaan ja varmistaa, että vanhemman työntekijän tuki olisi saatavissa. Työsuojelun toimintaohjelmassa tämä pitäisi olla mukana. Liitolta on tulossa syksyllä tähän liittyen toimintaohjemalli, lupaa Friman.
Työntekijän on opittava ottamaan vastaan asiallista palautetta, mutta henkilökohtaisuuksiin menevää nälvimistä ei pidä sietää.
– Asiakkaiden on syytä olla ymmärtäväisiä, sillä ilkeyksien vaikutukset voivat olla kauaskantoiset.
Työpaikoilla tärkeää on sekä ennakointi että jälkihoito. Nuorille työelämän tilanteet saattavat olla täysin uusia, joten niiden käsittely on tärkeää, ettei mikään jää painamaan mieltä.
– Totta kai ensimmäisillä kokemuksilla on suuri merkitys, kun nuorena tullaan sisään työelämään ja opetellaan tapoja. Jos siihen sisältyy henkilökohtaista arvostelua, on vaikea ylläpitää työmotivaatiota ja uskoa. Työelämään tulon pitäisi olla turvallista.
PAMin sopimusasiantuntija Marianne Friman heittää vastuuta myös muiden asiakkaiden suuntaan, sillä jokaisella on joskus ollut se ensimmäinen työpaikka.
– Jos jonossa huudellaan, muutkin voivat sanoa, ettei se ole ok.
Yrittäjän vastuullisuus koskee myös eettisiä asioita
Mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisena kahvilayrittäjä Riikka-Maria Lemminki on huomannut, että yritysten toiminnassa on tapahtumassa globaali muutos. Tämä on käynyt ilmi mm. Facebookin ja Amazonin kaltaisten jättien työntekijöiden vaatiessa työnantajaansa toimimaan vastuullisesti eettisissä kysymyksissä, oli kyse sitten yhteiskunnallisesti ajankohtaisista asioista tai työntekijöiden kohtelusta.
– Vastuullisuus ei tarkoita enää pelkästään sitä, että toiminta on vaikkapa ympäristöystävällistä. Se merkitsee nykyään myös eettisiä asioita. Yritysten on esimerkiksi kohdeltava eri sidosryhmiä reilusti, olivat kyseessä sitten asiakkaat tai oma henkilökunta, muistuttaa Lemminki.
Sosiaalinen media ja sieltä nouseva palaute ovat saaneet aikaan sen, että toimien on oltava konkreettisia ja osa yritysten toimintaa.
– Pelkät korulauseet yritysten nettisivuilla eivät enää riitä, vaan näiden periaatteiden pitää näkyä ja tuntua yritysten jokapäiväisessä toiminnassa, sanoo Lemminki.