Ongelmat alkoivat, kun Laura sai tietää sairastavansa MS-tautia seitsemän vuotta sitten.
Sairaus oli pahenemisvaiheessa, ja silloin 27-vuotias nainen joutui sairaalaan moneksi viikoksi. Työ ja opinnot jäivät.
– Siihen katkesi kaikki kuin seinään. Enkä suostunut hyväksymään sairauttani vaan ajattelin, että paranen ja tämä on vaan väliaikaista. Otin pikavippejä elämiseen ja ajattelin selviäväni niistä kunhan paranen, valmistun ja pääsen töihin, Laura kertoo nyt 34-vuotiaana.
MS-tauti ei parane – eikä Laura valmistunut ja mennyt töihin. Ulosottokierre sai alkunsa.
Laura ei ole nyt 34-vuotiaan naisen oikea nimi: sairastaminen on henkilökohtaista ja ulosottorästit hävettävät. Naisen oikea nimi ja hänen kotipaikkansa ovat toimituksen tiedossa.
Ulosotossa on eniten sairaalamaksuja
Julkisen puolen terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat muun muassa terveyskeskuslääkärillä käymisiä, sairaalan hoitopäiviä ja hammashoitoa. Ne ovat tasamaksuja eli käynti maksaa kaikille yhtä paljon tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Koko maassa näistä maksuista ulosottoon päätyi vuonna 2019 eniten sairaala- ja laitosmaksuja, lähes 128 200 kappaletta. Se on yli 2 500 enemmän kuin edellisvuonna ja yli 34 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten. Tiedot on koottu Valtakunnanvoudinviraston tilastoista.
Toiseksi eniten ulosottoon meni terveyskeskusmaksuja, noin 82 600 kappaletta. Niiden osuus ulosottoon päätyneistä asiakasmaksuista on lisääntynyt eniten vuodesta 2018 vuoteen 2019. Kolmanneksi eniten perintään meni hammashoitomaksuja, lähes 78 500 kappaletta.
Laura on yksi heistä, joka on ulosotossa hoito- ja sairaalalaskujen vuoksi.
Toinen sairaus, lisää hoitolaskuja
Pian MS-taudin perään Laura sai toisen diagnoosin: kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitä ei saatu heti tasapainoon, joten osastolla meni taas kuutisen viikkoa.
– Minulla ei ollut varaa sairaalalaskuihin. Sosiaalitoimi ei ottanut niitä huomioon, koska minulla oli myös peliriippuvuutta. Sitä tuli silloin, kun oli menossa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kuuluva "vauhtiaika".
Lauran sairaalamaksut menivät suoraan ulosottoon, ja niin käy hänen hoitolaskuilleen edelleen. Hän ei kertomansa mukaan saa helpotusta esimerkiksi harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, koska “ei jaksa enää tapella sossun kanssa”.
Huojennusta saa, jos osaa ja jaksaa hakea
Lain mukaan muun muassa sairaalamaksuihin voi hakea huojennusta sieltä, mistä lasku on tullut. Terveyskeskusmaksuilla ja julkisen puolen hammashoidossa laskuttaja on usemmin on kunta, erikoissairaanhoidossa sairaanhoitopiiri.
Kohtuullistamista voi hakea, mutta siitä mahdollisuudesta ei näkyvästi tiedoteta. Esimerkiksi TAYSin verkkosivu kertoo, että:
"Joissain tilanteissa voit saada alennusta sairaalamaksuista tai voit vapautua niistä kokonaan. Maksuvapautus on määritelty asiakasmaksulain 11§ 2 momentissa. Mikäli olet tyytymätön asiakasmaksuun, voit hakea oikaisua maksuun oheisen ohjeen mukaan."
TAYSin talousjohtaja Pasi Virtasen mukaan maksuvapautusta haettiin 2018 syksystä viime syksyyn 13 kertaa. Vain kaksi hakemusta hyväksyttiin, ja 11 hylättiin. Tänä vuonna yksi on hyväksytty, kun hakemuksia on tehty kuusi.
Virtanen kertoo, että maksuaikatauluja sovitellaan yhdessä laskun saajan kanssa paljon enemmän. Kohtuullistamista tai vapautusta mietitään vasta sitten.
Kohtuullistaminen ennen toimeentulotukea ja perintää
Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja ei pitäisi ensisijaisesti maksaa toimeentulotuesta, vaan kohtuullistaminen pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen muistutti tästä viime vuoden lopussa, kun otti kantaa asiakasmaksuihin.
"Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perimättä jättäminen tai alentaminen on ensisijainen keino, mikäli tarve toimeentulotukeen tulee ajankohtaiseksi."
Laskun lähettäjälle kuten kaupungille tai sairaanhoitopiirille kohtuullistaminen on työlästä. Esimerkiksi terveyskeskusmaksun takia tehdään laajoja selvityksiä samaan tapaan kuin toimeentulotuen osalta.
Apulaisasiamiehen kannanoton jälkeen esimerkiksi Tampere ryhtyi miettimään kohtuullistamiskäytäntöjä, mutta poikkeusaika on hidastanut työtä.
TAYSin Pasi Virtanen puolestaan sanoo, että heillä ei ole pääsyä hakijoiden taloustietoihin.
– Emme esimerkiksi tiedä, onko hakija tehnyt samasta laskusta toimeentulohakemuksen tai mikä on hakijan todellinen taloudellinen tilanne.
Virtasen mukaan sairaanhoitopiirit esittivät keväällä, että maksuvaikeudet tulisi ensisijaisesti hoitaa toimeentulotukiasioina. Näin ihmisten kohtelu olisi tasapuolisempaa
"Vain" satanen kuussa
Lauralla on kertomansa mukaan perinnässä yli 2 000 euroa sairauden hoitoon liittyviä laskuja. Summa lyhenee hitaasti satasen kuukausivauhtia, mutta voi äkkiä kasvaa monella satasella esimerkiksi hammashoitojen takia.
Hän tarvitsee sairautensa vuoksi lääkkeitä, joita ei voida antaa ennen kuin suu ja hampaat on hoidettu kuntoon.
Laura oli pitkään määräaikaisella kuntoutustuella. Hän kertoo, että silloin ulosotossa olevia velkoja ei peritty. Kun päätös pysyvästä sairaseläkkeestä tuli vuonna 2018, ulosotot alkoivat.
– Perittävä summa olisi 300 euroa joka kuukausi. Sain rajoitettua niin, että nyt tililtä menee "vain" satanen kuussa.
Lauran eläke on pieni, koska hän sairastui niin nuorena, ettei työhistoriaa ja eläkettä juurikaan ehtinyt kertyä. Liikkumisen apuna on keppi, pitkään matkaan voimat eivät riitä.
Kotikaupungiltaan Laura kertoo saavansa siivousapua, mutta arkiset kauppa- ja apteekkiasiat hoituvat omaisten tuella. Aika kuluu pääosin kotona sosiaalisen median seurassa.
Lue lisää
Ulosottoa hävetään, mutta joskus se voi olla paras keino lopettaa velkakierre – "Ilman sitä edessä olisi ollut loputon suo" (Yle 3.5. 2919)