Metsäkauppa on vilkastunut tänä vuonna erityisen paljon nimenomaan Lapissa. Maanmittauslaitoksen tuoreiden tilastojen mukaan kauppamäärät pomppasivat tammi-kesäkuussa peräti 51 prosenttia edellisvuodesta ja myös hinnat ovat kihahtaneet Lapissa prosentuaalisesti hurjasti, lähes 28 prosenttia viime vuodesta. Silti metsähehtaarin saa Lapista edelleen selvästi halvimmalla verrattuna muihin maakuntiin.
Kappalemäärissä katsottuna metsäkauppa on ollut tänä vuonna vilkkainta Pohjois-Pohjanmaalla. Kauppoja on tehty 355 kappaletta, lisäystä 19 prosenttia viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna.
– Näin on ollut myös aikaisempina vuosina. Tämän vuoden alkupuolella metsätilakauppa on vilkastunut erityisesti keskisessä ja pohjoisessa Suomessa suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, sanoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä.
– Sen sijaan Etelä-Suomessa kaupankäynti on ollut laimeampaa. Joissain maakunnissa on ollut jopa jonkin verran viime vuotista hiljaisempaa, Ärölä toteaa.
Kaikkiaan metsätilakauppoja on tehty Suomessa kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 2 208 kappaletta.
Ostajat etelästä
Metsätiloja välittävän Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Mika Säynäjäkangas arvioi, että Lapin vilkastuneen metsäkaupan syynä on pitkälti lisääntynyt tarjonta. Myyjät ovat yleensä iäkkäitä ihmisiä ja usein kuolinpesiä.
– Koronakevät on ehkä nopeuttanut sukupolvenvaihdoksia. Tämä on varmaan se keskeisin syy, Säynäjäkangas sanoo.
– Toinen tapahtunut muutos on rahastot. Ne ovat tulleet ostomarkkinalle. Joka viidennessä kaupassa ostajana on ollut metsärahasto.
Säynäjäkankaan mukaan puolet ostajista on yksityisiä ja kolmannes metsäsijoittajia. Lappilaisia ostajissa on vähemmistö.
– Kyllä voi sanoa, että Etelä-Suomesta alkaa olla tällä hetkellä jo suurin osa ostajista, Säynäjäkangas ynnäilee.
Tehdashankkeet yllyttävät
Monen metsäkaupan taustalla on tietoisuus valmisteltavista tehdashankkeista Kemiin, Kemijärvelle ja Paltamoon. Metsät ovatkin käyneet hyvin kaupaksi tehtaiden suunnassa Etelä- ja Keski-Lapissa, nihkeämmin Pohjois-Lapissa.
– Pohjois-Suomessa on useita sellutehdashankkeita ja monet uskovat siihen, että nyt kannattaa ostaa. Hinta on vielä kohtuullista ja tulevaisuudessa hinta tulee nousemaan, Säynäjakangas näkee.
Odotusarvot näkyvät jo Lapin metsätilahinnoissa. Hehtaarihinta nousi alkuvuonna 28 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli lievästi miinuksella.
– Metsän näennäinen hinnan lasku johtuu pohjoisen Suomen metsätilakaupan vilkastumisesta suhteessa eteläiseen Suomeen, Ärölä selventää.
Euromäärissä katsottuna metsähehtaari kallistui eniten Etelä-Savossa (+739 €/ha = +20 %).
– Etelä-Suomen maakunnissa on hintataso pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona, Ärölä toteaa.
Tonnilla hehtaari
Rivakasta hinnannoususta huolimatta metsähehtaarin saa Lapista edelleen noin tonnilla, kun Etelä-Suomessa hehtaarihinta on viisikin tuhatta euroa.
Kouvolalaiselle Timo Lyytikäiselle hintataso on yksi syy hankkia metsää Lapista.
– Hintataso on varmaan aika kohdallaan. Se on jonkun verran noussut, mutta nousuvaraa ei mielestäni enää ole. Pidän hintatasoa ihan kohtuullisena. Etelä-Suomen hintoja pidän ehkä hieman yliampuvina tällä hetkellä.
– Toisaalta Etelä-Suomessa suurin vaikeus on saada näitä metsätiloja ostettua, koska kauppaa käydään lähinnä sokkona eli on hintapyynti ja ostajaehdokkaat tekevät tarjouksia. Monesti tarjoukset ovat kymmeniä prosentteja suurempia kuin nämä pyyntihinnat.
Lapissa metsäkaupat onnistuvat Lyytikäisen mielestä paljon sujuvammin. Hän aikoo jatkaa ostoja Lapista, vaikka metsät kasvavat Lapissa hitaammin kuin etelässä. Lyytikäisen mukaan kohtuullisiin tuottoihin kuitenkin päästään pohjoisessakin.
– Jos vaan rahoitusta järjestyy niin kyllä mulla agendalla on joku alue sieltä vielä hankkia.
Osuuksia yhteismetsistä
Forssalainen metsätalousneuvos Kasper Nurmi on vuosikymmeniä hankkinut metsäomaisuutta ostamalla osuuksia yhteismetsistä niin Etelä-Suomesta kuin Lapistakin, muun muassa Kemijärveltä ja Sallasta. Kaupoilla on käyty tänäkin vuonna.
– Lapin suuret yhteismetsät ovat hyviä, niiden tuotto on aika hyvä verrattuna Etelä-Suomen yhteismetsiin. Lapissa hinnat eivät ole vielä nousseeet niin korkealle kuin täällä etelässä. Etelässä metsien hinnat ovat nousseet tavattoman korkealle ja yhteismetsäosuuksien hinnat ovat myös nousseeet. Lapissa sijoittaja pääsee parempaan tuottoon, Nurmi laskee.
– Ja sitten yhteismetsät on helppohoitoisia. Se on aika tärkeä asia. Kerran vuodessa kun katsot, että rahat on siirretty pankkitilille, se on ainoa vaiva.
– Jos ajattelee omaa metsää, niin siinä on monennäköistä huolta ja murhetta. On tuulikaatoa, pystykuivaa, metsänhoitotöitä, vesakon perkuuta ja montaa muuta. Yhteismetsässä ei ole mitään, kun ammattimiehet hoitavat sitä, Nurmi kiittelee.
Nurmen mukaan yhteismetsät saavat tuottoja paitsi puukaupasta, myös metsästysoikeuksien myynnistä ja nyttemmin myös sijoitustoiminnasta sekä vuokraamalla maa-alueitaan tuulivoimayhtiöille.
– Kyllä mua Lappi kiinnostaa. Prosenttituotto on lähes kaksinkertainen etelään verrattuna, Nurmi vakuuttaa.
Lue lisää:
Luonnonvarakeskus julkaisi riskikartan, josta voit katsoa lähimetsäsi puiden kaatumisvaaran