Koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-älypuhelinsovellus tulee kansalaisten käytöön elokuun viimeisenä päivänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitteli sovellusta tänään medialle.
Sovelluskaupoista ladattavissa oleva Koronavilkku on ilmainen. Sen käyttö on täysin vapaaehtoista.
Sovelluksen tarkoituksena on helpottaa koronavirukselle altistuneiden ihmisten tavoittamista. Siten pyritään rajoittamaan mahdollisen toisen korona-aallon leviämistä.
Käsityönä tehtävä altistuneiden jäljitys jatkuu edelleen. Koronavilkku antaa uuden työkalun epidemian ehkäisemiseen.
– Kännykässä oleva sovellus on hyödyllinen varsinkin tilanteissa, joissa on oleskellut tuntemattomien ihmisten kanssa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi julkinen liikenne tai koulutustilaisuudet, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrittiaho.
Tavoitteena miljoona käyttäjää
Jäljityssovellus on vapaaehtoinen, mutta THL:stä toivotaan, että mahdollisimman moni lataisi sen kännykkäänsä. Tavoitteena on, että syyskuun aikana miljoona suomalaista lataisi sovelluksen käyttöönsä.
Lataamisen jälkeen Koronavilkun voi ikään kuin unohtaa, sanoo sovelluksen toteuttaneen Solitan terveys- ja hyvinvointijohtaja Risto Kaikkonen. Hänen mukaansa Koronavilkusta on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä käyttää.
Sovellus kerää älypuhelimeen tietoja muista sovellusta käyttävistä ihmisistä, joiden kanssa puhelimen omistaja on ollut kahden metrin etäisyydellä vähintään 15 minuuttia. Näitä pidetään koronaviruksen altistumisrajoina.
– Jos jollakin nämä ehdot täyttävällä ihmisellä sitten todetaan koronavirustartunta, hän voi ilmoittaa siitä sovelluksen kautta. Tällöin hänen kanssaan edellisen kolmen viikon aikana olleet ja siten tartunnalle altistuneet, saavat siitä tiedon puhelimeensa, Kaikkonen kuvailee.
Altistumisviestin saatuaan puhelimen käyttäjä päättää itse, miten toimii seuraavaksi. Suositus on, että hän hakeutuu tarvittaessa terveydenhuoltoon lisäneuvoja saadakseen.
– Ennakoimme, että sovelluksen käyttöönotto lisää yhteydenottoja terveydenhuoltoon. Se on tietysti otettava huomioon resursseissa, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.
Sovelluksen käyttäjä päättää itse toimenpiteistä
Sovellus tai kukaan viranomainen ei valvo, mitä altistumistiedon saanut päättää tehdä. On siis paljon Koronavilkun käyttäjistä itsestään kiinni miten hyödyllinen sovellus altistumisten jäljittämisessä on.
Väärät hälytykset pyritään karsimaan siten, että tartunnasta voi ilmoittaa vain terveydenhuollosta saadun koodin avulla. Tätäkään ei kuitenkaan valvota; eli jos sovelluksen ladannut saa tartunnan, eikä ilmoita siitä sovelluksen kautta, jää Koronavilkun hyöty hänen osaltaan käyttämättä.
Sovellus ei kerää henkilö- tai sijaintitietoja. Myöskään tartunta- tai altistumistilanteissa se ei lähetä kännykän käyttäjästä tunnistettavia tietoja viranomaisille tai muille sovelluksen käyttäjille.
Sekä THL:stä että Solitasta korostetaan, että Koronavilkku on yksi lisätyökalu mahdollisen uuden epidemian rajoittamiseen. Käsityönä tehty jäljittäminen jatkuu, mutta toiveissa on, että sovellus paljastaisi tartuntaketjuja nopeammin ja tarkemmin kuin jäljittäjät pystyvät tekemään. Täten pienennettäisiin mahdollisten jatkotartuntojen määrää.
Aiheesta lisää: