Sekavat koronasuositukset länsirajalla ovat nakertaneet luottamusta viranomaiseen ja kuumentaneet tunteita myös rajakuntien asukkaiden kesken. Eriarvoisuutta koetaan esimerkiksi siksi, että suomalaiset saavat käydä Ruotsissa ja suuri osa ruotsalaisista pääsee Suomeen.
Rajayhteistyötä edistävässä Tornionlaakson Neuvostossa arvioidaankin, että kulku evätään vain pieneltä ryhmältä ruotsalaisia.
Neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki pitää raja-alueen ihmisten jaottelua rajalla turhana ja hyödyttömänä.
– Kaikki Suomen kansalaiset saavat ylittää rajan ja myös he, joilla on sukulaisia Suomen puolella tai kiinteistöjä. Eli kielto koskee ehkä noin kymmentä prosenttia raja-alueen ruotsalaisista. Se on hyödytöntä, koska tartuntatilanne on rajan molemmin puolin (rajakunnissa) hyvin samanlainen, Ajanki sanoo.
Rajaa vartioiva Länsi-Suomen Merivartiosto ei osaa arvioida, kuinka suuri osuus ruotsalaisista rajakuntien asukkaista ei pääse Suomeen. Komentajakapteeni Valtteri Viitalan mukaan Torniossa on päivittäin parikymmentä tapausta, jossa Suomeen tulemisen edellytykset eivät täyty tai niitä pitää selvittää.
Arviolta 20–40 prosenttia Ruotsin puolen rajakunnissa asuvista on Suomen kansalaisia. Heille liikkuminen Suomen ja Ruotsin välillä on vapaata, aivan kuten Suomessa asuvilla Suomen kansalaisilla.
Välillä rajan yli pääsee, välillä ei
Suurella osalla rajakuntien suomalaisista ja ruotsalaisista asukkaista on jonkinlainen kytkös naapurimaahan.
Veikko ja Lilja Karjalainen muuttivat Etelä-Ruotsiin vuonna 1976, mutta ovat edelleen Suomen kansalaisia. Nykyisin 50 kilometrin päässä rajalta Kalixissa asuva pariskunta on päässyt Suomeen ongelmitta.
– Meillä ei ole ollut ongelmia ylittää rajaa. Olen kuullut, että monilta on pääsy Suomeen estetty. Ovat olleet katkeria, Lilja Karjalainen sanoo.
Veikko ja Kirsti Sädesuon tarina on lähes samanlainen kuin Karjalaisten. Sädesuot muuttivat Ruotsiin jo 1960-luvulla. Hekin kiersivät etelän kautta pohjoiseen lähelle rajaa.
Sädesuot ottivat Ruotsin kansalaisuuden 1980-luvulla, mikä vaikeuttaa nyt heidän kulkuaan rajan yli.
– Olemme suomalaisia, vaikka asumme Ruotsissa. Emme ole vaarallisia. Meiltä evätään pääsy entiseen kotimaahan, ja kuitenkin suomalaiset pääsevät Ruotsiin, Veikko Sädesuo sanoo.
Sädesuon pitäisi päästä Suomen puolelle asianajajan pakeille. Elokuussa 2018 kalixilaista karaokeporukkaa kuljettanut bussi joutui onnettomuuteen Kuopiossa ja Sädesuo oli porukan matkanjohtajana.
– Meillä on yhteinen asianajaja. Ensimmäisellä kerralla en päässyt Suomeen, toisella kerralla pääsin ja kolmannella kerralla en päässyt, hän kertoo.
Sädesuo kertoo ymmärtävänsä Suomen varovaisuuden korona-asiassa, vaikka ei toimintatapaa rajalla ymmärräkään. Hän muistaa tylyttää myös oman maan päättäjiä ja koronapolitiikka.
– Sieltähän ne suurimmat syylliset löytyvät, Sädesuo sanoo.
Moni anonut Suomen kansalaisuutta
Tornionlaakson Neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki kertoo, että rajakunnissa ruotsinsuomalaiset ovat enenevässä määrin ottaneet takaisin Suomen kansalaisuuden ja anoneet kaksoiskansalaisuutta.
Toisinaan kyse on enemmän tunnepuolen asiasta kuin pelkästä rajan ylittämisestä. Moni ruotsinsuomalainen ajattelee, että vanha kotimaa hylkii heitä.
Kalixissa asuva Veikko Karjalainen on huomannut, että katkeruutta on ilmassa.
– Osalla ollut katkeruutta. Ei se oikein ole, että toiselta puolen pääsee rajattomasti, mutta toiselta puolen ei kaikki pääse, Suomen kansalaisuuden säilyttänyt Karjalainen pohtii.
Tornion tullin entinen lakimies Seppo Laitamaa on seurannut rajan tilannetta tarkkaan. Hänestä toimintatapa ei ole oikea.
– Ei tämmöistä massavalvontaa voi olla, missä ruotsalaisia kohdellaan kuin spitaalisia. Mielestäni EU-kansalaisten pitäisi olla suomalaisten kanssa samassa asemassa.
Laitamaa ei säästele sanojaa hallitusta arvostellessaan.
– Hallitukselle oli tärkeää saada kapakat auki, mutta täällä piinataan paikallisia ihmisiä. Ei ole suhteellisuudentaju oikein kohdallaan.
Myös Rajavartiolaitos saa osansa Laitamaan kritiikistä.
– Sitä ihmettelen, että kun rajavartioston viranomaisia haastatellaan, niin aina puhutaan vain Rajavartioston oikeuksista ja unohtuvat kansalaisen oikeudet, jotka on kirjattu rajavartiolakiin. Siellä on suhteellisuusperiaate, luottamuksensuojaperiaate ja tarkoitussidonnaisuusperiaate ja muut. Niitä pitäisi noudattaa, tullin lakimiehenä toiminut Laitamaa sanoo.
Tavoitteena asuinpaikkaan perustuva ylityslupa, ulkoministeri pitäisi hyvänä
Tornionlaakson neuvosto valmistelee pilottihanketta, jossa päätavoite on liikkuvuuden ja normaalin elämän turvaaminen rajakuntien asukkaille ja elinkeinoelämälle.
Hanke sisältäisi esimerkiksi nykyistä laajemman yhteistyön terveydenhuollossa.
– Nykyisessä koronatilanteessa maiden erilaiset strategiat aiheuttavat epävarmuutta. Yhteiset toimintaohjeet niin nykyisen kuin mahdollisten uusien pandemioiden varalta tekisivät raja-alueesta turvavyöhykkeen, Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki perustelee.
Neuvosto hyväksyi Pilottialue Tornionlaakson suuntaviivat vuosikokouksessaan kesäkuussa. Alue voisi sisältää joko koko Lapin maakunnan, Norrbottenin ja Troms-Finnmarkin läänit tai sitten vain Tornionlaakson Neuvoston jäsenkunnat raja-alueella.
Hankkeen tavoitteena on, että sen sijaan että rajalla selvitettäisiin kansallisuus, voisi esimerkiksi asuinpaikkatodistus olla rajan yli liikkumiseen oikeuttava asiakirja.
Ulkoministeri Pekka Haaviston kertoo, että sisäministeriössä selvitetään alueellisten päätösten laillisuuspohjaa eli voidaanko poiketa valtakunnallisesta toimintatavasta.
– Jos tämmösiä päätöksiä tulee, niin varmaan juuri asuinpaikkakriteeri tai joku tällainen voisi olla hyvä peruste kulkuoikeudelle. Tornionlaakson erityispiirteet on kyllä hallituksessa tiedostettu, ja se otetaan huomioon päätöksissä mahdollisuuksien mukaan, Haavisto sanoo.
Suomen hallitus kertoi torstaina harkitsevansa rajatarkastusten lopettamista Ruotsin maarajalla. Valtioneuvoston tiedotteessa harkintaa perustellaan sillä, että Ruotsin tautitilanne on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Tarkastuksia käsitellään kahden viikon kuluttua.
Haavisto pitää mahdollisena samanlaisen koronatestauspisteen saamista Tornio-Haaparannan rajalle kuin Helsinki-Vantaan lentokentällä on jo nyt.
– Se edellyttää kuitenkin Ruotsin koronatilanteen kehittymistä parempaan suuntaan.
Norrbottenissa koronatatuntoja on viime päivinä ollut vain muutama ja rajakunnissa tartuntoja on ollut hyvin vähän.
Lue myös:
Analyysi: Länsirajan valvontaoperaatio näyttää yhä enemmän kansalaisten harhauttamiselta