Syksyllä 2021 voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma on otettu vastaan pääosin myönteisesti.
Suunnitelmassa kurssimuotoisuus väistyy ja tilalle nousevat opintojaksot, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta moduulista. Yksi moduuli vastaa nykyisessä opetussuunnitelmassa yhtä kurssia.
Opetusjaksosta annetaan opintopisteitä vaativuuden mukaan ja niissä voi olla yhdistettyinä useampia oppiaineita.
– Ainakin erilaisten aineiden yhdistäminen kuulostaa mielenkiintoiselta, se että opintokokonaisuuksista tulisi mielenkiintoisempia. Silloin voisi nähdä mitä hyötyä on tietystä osaamisesta ja miten niitä voi yhdistellä, Kemijärven lukiossa toisen vuoden aloittava Eveliina Alanne sanoo.
Etelä-Espoon lukiossa opiskeleva Lauri Hietanen on ollut lukiolaisten edustaja Espoon kaupungin opetussuunnitelmatyöryhmässä. Hietanen pitää hyvänä sitä, että opiskelijoiden ääntä on kuultu, eikä ohjeita ole annettu pelkästään ylemmältä tasolta.
– Opiskelijoita ei ajatella massana ja hyvä asia on korkeakouluyhteistyö, joka mahdollistaa tien jatko-opinnoille. Silloin pystyy katsomaan maailmaa laajemmin kuin vain lukion kannalta, Hietanen sanoo.
Opetushallitus antoi lukion tulevan opetussuunnitelman perusteet 2019 marraskuussa, jonka pohjalta niitä täsmennetään ja muokataan kunnissa paikallisesti ensi kevääseen asti. Lukiolakikin muokattiin uuteen uskoon ennen uuden opetussuunnitelman perusteita pari vuotta sitten.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski pitää turhana uuden lukiolain kirjausta, jonka mukaan kirjoitettavia aineita täytyy olla viisi aiemman neljän sijaan. Myönteistä lukiolain uudistuksessa puolestaan on, että lukiolaisilla on lakiin kirjattu mahdollisuus erityisopetukseen.
Opetushallituksen raamit uudelle opetussuunnitelmalle nähdään hyvänä.
– Olemme nähneet positiivisena opiskelijoiden kannalta, että uudessa opetussuunnitelmassa tulee olemaan monen aineen opintokokonaisuuksia, joissa opiskellaan laajalti asioita, mutta yksittäiset aineethan ovat edelleen ylioppilaskirjoituksissa yksittäisiä aineita, painottaa Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.
Lähemmäs korkeakouluopintoja, alue-erot puhuttavat
Lukion opetussuunnitelma uudistettiin viimeksi vajaat viisi vuotta sitten. Uudella opetussuunnitelmalla halutaan madaltaa kynnystä jatko-opintoihin.
– Tarkoitus on valmentaa nuoria jatko-opintoihin. Jo lukiossa opiskellaan enemmän oppiainerajat unohtaen ja opitaan hallitsemaan ja käsittelemään laajempia kokonaisuuksia, Kemijärven lukion rehtori Ilpo Tervonen kertoo.
Tervosen mukaan sama on näkyvissä ylioppilaskirjoituksissa, jossa oppiainerajoja ylittäviä kysymyksiä tulee enemmän.
Espoo on saanut lukion opetussuunnitelman uudistamiseen ministeriön hankerahaa. Uudessa lukion opetussuunnitelmassa annetaan painoarvoa varsinkin kansainvälisyydelle ja korkeakouluyhteistyölle.
– Lopsissa korostetaan korkeakouluyhteistyötä ja niitä täällä Espoossa on runsaasti kävelymatkankin päässä. Muualla ei välttämättä ole ihan samanlaisia mahdollisuuksia. Toisaalta korkeakoulutkin toimivat virtuaalisesti, Espoonlahden lukion rehtori Juha Kivioja sanoo.
Useilla lukiopaikkakunnilla lähin korkeakoulu on pitkän matkan päässä. Oppilas- ja koulumäärät poikkeavat toisistaan huomattavasti.
Espoossa on lukuvuoden alkaessa noin viisi tuhatta lukiolaista ja lukioita 11, Kemijärvellä lukiolaisia on lukukauden alussa puolestaan 75 ja yksi lukio. Korkeakoulujen välinen yhteistyö on erilaista ruuhka-Suomessa kuin esimerkiksi Itä-Lapissa.
– Haluaisin jotenkin ajatella, että alueellisuus ei näkyisi, mutta uskon, että on eri asia olla tässä tilanteessa syrjässä kuin ytimessä. Sitten jos opetus annetaan etänä, niin silloin ei katsota aikaa tai paikkaa, pohtii Kemijärvellä rehtori Tervonen.
Korkeakoulujen ja lukioiden välinen raja-aita madaltuu, mutta se herättää opiskelijoissa myös toisenlaisia ajatuksia, varsinkin, jos oma tulevaisuus ei ole täysin selvillä vielä lukioaikana.
– Se on erittäin hyvä sellaisille, jotka jo tietävät mitä haluavat lukion jälkeen. Useat lähtevät kuitenkin lukioon ajatuksella, että saa parin vuoden lisäajan miettiä. Se voi olla toisille kuormittavaa, Kemijärven lukiolainen Eveliina Alanne pohtii.
Jaksaminen edelleen keskiössä
Lukiolaisten jaksaminen on ollut viime vuodet puheenaihe ja pelko kuormittavuudesta kytee edelleen, kun uusi opetussuunnitelma otetaan ensi syksynä käyttöön. Jaksaminen on rehtori Ilpo Tervosen mukaan iso asia tässä vaiheessa.
– Opiskelijan pitäisi olla jo lukioaikana innostunut katsomaan korkeakoulujen suuntaan ja tekemään sinne jopa joitakin opintoja. Se tuntuu aika hurjalta ajatukselta, kun itse lukio-opintojen loppuun saattaminen vaatii jo tosi paljon.
Opiskelijoiden jaksamista uuden opetussuunnitelman alaisuudessa mietitään myös Espoossa. Etelä-Espoon lukiolainen Lauri Hietanen nostaa esille muitakin riskejä, esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja uuden opetussuunnitelman välillä.
– Riski on se, että kuinka tämä pystytään yhdistämään ylioppilaskirjoituksiin, miten voidaan kaikille Suomen lukiolaisille saada samat mahdollisuudet oppia. Tämä luo mahdollisuuden omiin vahvuuksiin perustuvalle oppimiselle, mutta siihen liittyy suuria riskejä.
Kemijärvellä opettajista pääosa työskentelee yläkoulussa ja lukiossa. Ylikuormitusta pyritään välttämään.
– Opettajien haasteena on, että täytyy luoda oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia ja totuttaa lukiolaisia siihen. Se on yksittäisiä opettajia ajatellen iso muutos, rehtori Ilpo Tervonen sanoo.
Espoossa ollaan niin ikään huolissaan opettajien työtaakasta, kun samalla opetetaan vanhalla kurssimuotoisella suunnitelmalla ja otetaan ensi syksynä uusi käyttöön.
– Opettajien kuormittavuus on tässä yksi asia. Aikaisemmin kaikki kurssit on viety läpi ja ensi vuonna täytyy ruveta suunnittelemaan taas uuden opetussuunnitelman mukaan, niin ylimääräistä työtä kertyy runsaasti, toteaa Espoonlahden lukion rehtori Juha Kivioja, mutta kehuu opettajia innokkaiksi ja motivoituneiksi omaan työhönsä.
OAJ:n mielestä uudistus on plussan puolella, mutta työrauha tarvitaan
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan nyt tarvitaan kouluissa työ- ja toimeenpanorauhaa. Viime vuosina lukioiden uudistamisvauhti on ollut tiivis.
– Lisää painetta on opettajilla varsinkin käynnistämisvaiheessa, sillä ohjauksen ja opetuksen tulisi olla lukiolaisille nyt henkilökohtaisempaa, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso sanoo.
Lukion opetussuunnitelmaa työstetään kunnissa paikallisesti. Tällä hetkellä ratkaisematta ovat useissa kunnissa muun muassa koulupäivän, välituntien ja oppituntien pituudet. Pitkät päivät vähentäisivät lukiolaisen kotityön määrää, mutta vastaavasti harrastukset ja henkilökohtainen työrytmi kärsisivät.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.