Valtiovarainministeriön johto kokoontuu tänään Säätytalolle valmistelemaan omaa ehdotustaan valtion ensi vuoden tuloista ja menoista.
Kaksi päivää kestävien neuvottelujen alkupalaksi on luvassa talouskatsaus, jossa päivitetään koronakriisin talousvaikutuksia ja yritetään ennakoida syksyn ja ensi vuoden talouskehitystä.
Koko hallitus käsittelee talousarvioesityksen poliittisesti kiperimmät kohdat syyskuun puolivälin budjettiriihessään.
Koronakriisi on värittänyt tämän vuoden talouspolitiikkaa. Keväällä valtiovarainministeriö tuotti liukuhihnalta lisäbudjetteja, joilla vastattiin koronan aiheuttamiin lisämenoihin ja yritysten talousvaikeuksiin.
Hallituksen huhtikuun kehysriihessä koronakriisin vaikutuksia paikattiin toisella lisäbudjetilla. Kehysriihessä linjattiin myös jo useita ensi vuoden määrärahalisäyksiä.
Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä tämän vuoden neljäs lisäbudjetti on elvytyspaketti, jolla supistunutta taloutta yritetään nostaa taas jaloilleen. Lisäbudjetit rahoitetaan ottamalla lisää velkaa lähes 19 miljardia euroa.
Vanhanen: Elvytystä jatkuu ainakin kaksi vuotta
Valtiovarainministeriön mukaan hallituksen lisäbudjeteissaan päättämät koronaelvytystoimet merkitsevät yhteensä hieman yli neljän miljardin euron päätösperäisiä panostuksia vuosille 2020–2024.
Kesäkuussa valtiovarainministeriksi nimitetty Matti Vanhanen (kesk.) on kertonut, että hallitus ei tällä hetkellä valmistele uusia elvytyspaketteja. Ensi vuoden talousarvion valmistelussa on palattu menokehyksiin. Ensi vuonna valtion menojen katto on 49,4 miljardia euroa.
Menokehykset kattavat kuitenkin vain noin 80 prosenttia valtion menoista. Kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanneluontoiset menot, kuten työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, palkkaturva ja asumistuki sekä muun muassa valtionvelan korkomenot.
Huhtikuussa valmistuneessa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021–24 valtion budjettitalouden kaikkien menojen arvioidaan olevan ensi vuonna 61 miljardia euroa. Menoihin sisältyy 1,5 miljardia euroa hävittäjähankinnan kustannuksia, jotka alkavat näkyä valtion menoissa merkittävässä määrin vuonna 2021 ja siitä eteenpäin.
Ensimmäistä budjettiehdotustaan valmisteleva Vanhanen on muistuttanut, että kotimaisen elvytyksen lisäksi Suomi saa EU:n elvytyspaketista lähivuosina noin kolme miljardia euroa, jota voidaan käyttää muun muassa hallitusohjelmassa mainittujen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen.
Valltion budjettitaloudessa elvytysvaihde on päällä vielä vuosina 2021 ja 2022.
Kehysten kokonaissumma nousi 500 miljoonaa euroa
Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus otti keväällä käyttöön hallitusohjelmaan kirjatun poikkeusolojen mekanismin.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi 20. toukokuuta, että hallitusohjelman mukainen poikkeusolojen määritelmä täyttyy ja taloudessa vallitsee poikkeuksellinen suhdannetaantuma.
Hallitus oli pyytänyt Suomen Pankilta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta, Palkansaajien tutkimuslaitokselta ja Pellervon taloustutkimukselta kokonaisarviot suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä.
Suomen Pankki ja taloudelliset tutkimuslaitokset olivat arvioissaan yksimielisiä siitä, että koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisen suhdannetaantuman Suomessa, euroalueella sekä maailman taloudessa.
Poikkeusolojen mekanismin mukaan kertaluonteisiin menoihin voidaan kohdentaa vuosina 2020–2022 yhteensä enintään miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuonna menokehysten kokonaissummaa korotetaan 500 miljoonaa euroa.
Suomen talouden kannalta suurimmat huolet kohdistuvat lähikuukausina siihen, kuinka syvästi kansainvälinen koronataantuma iskee Suomen vientiin.
Hallituspuolueet: Velkaelvytystä jatkettava koronakriisin yli
Yle kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, onko Suomen varauduttava ottamaan vielä lisää velkaa koronan takia.
Pääministeripuolue SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman vastasi, että nyt on luotava siltaa yli koronakriisin ja elvytystä on jatkettava niin kauan kuin taloudellinen tilanne sitä vaatii.
– Nyt ei ole oikea aika leikata tai tehdä muita uusia suoria sopeutustoimia, koska mikäli taistelussa koronaa vastaan ei onnistuta, taloudellinen isku on vielä nykyistäkin kovempi, Lindtman varoittaa.
Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen on Lindtmanin kanssa samoilla linjoilla.
– Suomi, kuten muutkin maat, joutuu valitettavasti ottamaan velkaa koronan aiheuttamiin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin, Kurvinen vastaa.
Vihreiden ryhmänjohtaja Jenni Pitko huomauttaa, että koronakriisin hoitamisen aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei voi vielä arvioida, mutta on varauduttava lisävelan ottamiseen, mikäli toinen ja mahdolliset sitä seuraavat aallot iskevät Suomeen pahasti.
Pitkon mielestä tärkeintä on suojella ihmishenkiä ja ihmisten terveyttä mutta on varauduttava myös pelastamaan työpaikkoja ja estämään eriarvoisuuden kasvua.
– Samalla on uudelleenrakennettava taloutta pitkällä tähtäimellä satsaamalla koulutukseen, uudistamalla elinkeinoelämää ympäristö- ja ilmastokestävästi sekä on pidettävä huolta hyvän elämän edellytyksistä myös kriisin keskellä ja tulevaisuudessa, vihreiden Pitko korostaa.
Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paavo Arhinmäki puolustaa velkaelvytystä.
– Koronan toisen aallon voimakkuudesta Suomessa ja maailmassa ja sen vaikutuksista talouteen riippumatta Suomi tulee joka tapauksessa ottamaan lisää lainaa muun muassa koronan takia, Arhinmäki uskoo.
Pienimmän hallituspuolueen, RKP:n ryhmänjohtaja Anders Adlercreutz arvioi, että julkinen talous on alijäämäinen ja alijäämä on kasvanut koronan myötä.
– Tämä tarkoittaa, että lisävelka on itsestäänselvyys, ellei todella nopeaa suhdannemuutosta tule, Adlercreutz toteaa.
Velkaelvytys jakaa näkemykset oppositiossa
Oppositiopuolueista perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio on tiukkana.
– Ei tulisi ottaa lisää velkaa ennen säästötoimia. Ensin on torjuttava EU:n yhteinen velkapaketti ja on tehtävä saatavilla olevat helpoimmat säästöt valtiontalouteen esimerkiksi leikkaamalla ei-työperäisestä maahanmuutosta ja kehitysavusta, Tavio listaa perussuomalaisten säästökohteet.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen vastaa, että lyhytaikainen kertaluonteinen lisävelka ei Suomea kaada, jos rahaa tarvitaan esimerkiksi elinkeinovapauden rajoitusten kompensointiin tai nopeisiin lisävaroihin korona-torjuntaan.
–Tässäkin on oltava tarkkana, mutta jos tilanne pahenee ja on oikeasti tärkeitä väliaikaisten lisävarojen tarpeita, se on ymmärrettävää, Mykkänen ymmärtää.
Mykkäsen mielestä Suomen ongelma on tänä vuonna rajusti pahentunut näkymä pitkän ajan yli varojen velaksi elämisestä.
– Ensimmäistä kertaa on ihan todellinen uhka, että Suomen julkinen velka nousee tällä vuosikymmenellä yhtä suureksi kuin koko bruttokansantuotteemme. Se ei saa olla meidän sukupolvemme perintö. Jättäisimme lapsillemme maan, joka olisi korkojen noustessa tai lainaajien luottamuksen heikentyessä yhtä pahassa pinteessä kuin Kreikka tai Espanja vajaa 10 vuotta sitten, Mykkänen varoittaa.
Kristillisdemokraattien ryhmänjohtajan Päivi Räsäsen mielestä velka on tällä hetkellä jo tapissaan.
– Nyt pitää panostaa niin vahvasti tartuntojen ehkäisyyn testaamisella, jäljittämisellä, karanteeneilla, maskeilla, etätyökäytännöillä, turvaväli- ja hygieniaohjeilla, että yritysten toimintakyky voisi säilyä eikä valtion tarvitsisi enää merkittävästi velkaantua lisää koronatoimien vuoksi, Räsänen neuvoo.
Nyt-liikkeen Harry Harkimo vastaa, että jos lisää velkaa otetaan, se pitää suunnata toisin kuin tähän saakka on tehty.
– Edessä on lama. Työttömyys kasvaa ja yrityksillä menee huonommin, koska ihmisillä on vähemmän rahaa kuluttaa. Tarvitaan siis enemmän rahaa talouteen, joka menee suoraan yrittäjyyttä, luovuutta ja toimeliaisuutta lisäävään kulutukseen, Harkimo linjaa.
Harkimo huomauttaa, että muualla Euroopassa pelkkää julkisen sektorin kulutusta ja infrainvestointeja pidetään vanhanaikaisena ja toimimattomana.
– Miksi Suomessa asvaltointi olisi ylivoimainen elvytyskeino, Harkimo kysyy ja toivoo, että Suomessa otettaisiin mallia Saksasta, joka Harkimon mukaan tukee suoraan yrityksiä, antaa kotitalouksille käteistä ja alentaa verokantoja.
Lue myös:
Valtiovarainministeri Vanhanen: Nyt on elvytyksen, ei leikkauslistojen aika