Joensuulainen Leena Partanen, 34, sijoittaa säännöllisesti sekä rahastoihin että osakkeisiin. Hänen tavoitteensa on, että osake- ja rahastopotti kasvaisi joka vuosi ja osinkotulot nousisivat pitkällä tähtäimellä.
– Olisi hienoa, jos ne voisivat jossakin elämän vaiheessa olla merkittävä osa omaa tulonlähdettä, Partanen summaa.
Partasen toiminta on kuin suoraan Emilia Kullaksen oppikirjasta.
– Naisten pitää ottaa omat rahat haltuun. On säästettävä niin, että siitä saa tuottoa. Rahan arvo laskee, kun sitä pidetään tilillä, tietokirjailija ja Elinkeinoelämän valiokunnan EVAn johtaja kommentoi.
Ja hän tietää, mistä puhuu. Kullas on seurannut rahoitusalaa jo useita vuosikymmeniä paitsi työnsä puolesta, myös henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Entinen Talouselämän päätoimittaja on kirjoittanut yhdessä Ninni Myllyojan kanssa kolme naisille suunnattua sijoitusopasta, joista viimeisin, Rahan taju, julkaistiin tänä vuonna.
– Teimme ensimmäisen kirjamme, kun osakkeet laskivat vuoden 2009 finanssikriisissä. Olimme Ninnin kanssa molemmat tuolloin esikoisten kanssa hoitovapaalla.
Kullas kertoi ystävilleen lounaan äärellä, että Helsingin pörssissä on meneillään kaikkien aikojen alennusmyynti.
– Sanoin leikilläni, että voisin myydä vaikka sisäelimeni, että saisin rahaa sijoittamiseen. Työssäkäyvät ystävät laskivat ruokailuvälineensä pöydälle ja pyysivät Kullasta kertomaan lisää.
– Silloin tajusin, että asia kiinnostaa muitakin. Siitä piti vain osata puhua ymmärrettävästi.

Sijoittamiseen liitetään yhä enemmän pehmeitä arvoja
Sijoittamisesta puhuminen on Kullaksen mukaan mennyt vuosikymmenessä aimo harppauksen eteenpäin. Vielä 2000-luvun alkuvuosina keskustelupalstat olivat aloittelijoille vaikeasti lähestyttäviä paikkoja, eikä keskusteluihin osallistuvan naisen kannattanut mainita sukupuoltaan.
Nykyään on olemassa useita naisille suunnattuja sosiaalisia sijoituskanavia, minkä lisäksi monet vaikuttajat ovat antaneet kasvot naisten sijoittamiselle.
– Selvä asenneilmapiirin muutos on ollut meneillään jo pidemmän aikaa. Etenkin nuorten suhtautuminen rahaan ja sijoittamiseen on muuttunut viime vuosina dramaattisesti, Kullas toteaa.
Uudenlaiset esikuvat tekevät talouden seuraamisesta nuorille kiinnostavaa.
– Nuoret huomaavat, ettei heidän tarvitse muuttua erilaisiksi ihmisiksi, vaan sijoittamaan voi ryhtyä kuka tahansa. Nuorille markkinatalous ylipäätään näyttäytyy keinona vaikuttaa isoihin asioihin, kuten ilmastonmuutokseen, Kullas täsmentää.
Nordean sijoitustuotejohtajan Tanja Erosen mukaan kyseessä on pidempi trendi, joka on jatkoa jo 1960–70-luvulla alkaneelle, naisten rahankäyttöön liittyvälle asennemuutokselle. Vauhti tosin on viime vuosina vain kiihtynyt.
– Vielä 5–7 vuotta sitten meilläkin oli yhä salkkuja, joissa mies hoiti naisen varallisuutta. Näiden järjestelyjen määrä on huomattavasti vähentynyt.
Erityisesti nuorten naisten suhtautuminen sijoittamiseen on kokenut muutoksen. Sijoittamista ei nähdä enää keinotteluna, ahneutena tai uhkapelaamisena vaan normaalina osana taloudenpitoa.
– Rahaan on perinteisesti liitetty kylmiä ajatuksia, kuten riskinottoa, joka voi olla naisille vierasta. Nyt rahakeskusteluun on tullut uusien roolimallien kautta mukaan pehmeitä arvoja, kuten unelmien toteuttamista ja tulevaisuuden suunnittelua, Eronen sanoo.
Naiset sijoittavat useammin aluksi rahastoihin
Leena Partanen innostui sijoittamisesta jo pienenä, kun isä osti hänelle ensimmäiset osakkeet. Yhtiö oli Wärtsilä, jonka osakkeita Partanen omistaa edelleen. Hänelle osakesijoittamisessa tärkein kriteeri on se, että uskoo sijoittamaansa yhtiöön.
– On uskottava yhtiön menestykseen myös pitkällä tähtäimellä, eikä vain hetkellisesti.
Kuten moni aloittava naissijoittaja, myös Partanen sijoitti ensimmäiset omat rahansa rahastoon. Hän marssi ylioppilaslahjaksi saamansa sekin kanssa pankkiin kysymään, mitä sille kannattaisi tehdä.
– Olimme virkailijan kanssa molemmat aika pihalla siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta lopulta sopiva rahasto löytyi. Rahat ovat siellä edelleen.
Alkuvuosina Partanen kävi tutkimassa sijoitustensa menestystä noin kerran vuodessa isänsä kehotuksesta, mutta nyt hän sanoo hieman aktivoituneensa sijoittajana. Jos suinkin ehtii, hän esimerkiksi lukee lehtiä sillä silmällä, miten mikäkin uutinen voisi liittyä omiin sijoituksiin, tai millaisiin tulevaisuuden yhtiöihin voisi sijoittaa.
Lisäksi hän juttelee sijoittamisesta äitinsä ja ystäviensä kanssa siinä missä vaikkapa sisustamisesta.
– Tämä on hauska harrastus. Osakkeet ja yhtiöt ovat minulle se jännittävin juttu, ja tuntuu, että siinä voi suoraan vaikuttaa siihen, mihin omat rahat menevät.

Vastuullisuus on sijoittamisen nouseva trendi
Naisten taloudenpitoa motivoivat eri asiat kuin miesten. Emilia Kullaksen mukaan naisella motivaatioksi ei riitä, että saa enemmän rahaa, vaan se, miten turvata itsensä lisäksi läheiset, ja miten vaikuttaa omalta osaltaan asioihin.
Nordean Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan erityisesti 18–25-vuotiaille naisille vastuullisuus on tärkeä arvo myös sijoittamisessa. Naiset sijoittavat useammin rahastoihin, ja heitä kiinnostavat tällä hetkellä erityisen vastuulliset rahastot. Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen on huomannut, että tasa-arvoisesti johdettuihin yhtiöihin sijoittava Gender Diversity -rahasto on erityisesti naisten suosiossa.
– Naisille on miehiä tärkeämpää nähdä omat rahansa muutosvoimana, Eronen summaa.
Vastuullisuus on alkanut merkitä myös Leena Partaselle vuosien saatossa yhä enemmän. Hänelle on tärkeää löytää yhtiöitä ja rahastoja, jotka vastaavat hänen omaa arvomaailmaansa. Partanen pyrkiikin nykyään ottamaan selvää, mitä vastuullisuus kullekin yhtiölle tarkoittaa, ja pohtimaan sitä myös omalta kannaltaan.
– Sitä kautta voin kokea, että vaikutan tähän maailmanmenoon omilla rahoillani ja päätöksilläni.
Vastuullisuus ei ole pelkästään naisten keskuudessa kasvava ilmiö, vaan se on lyönyt läpi myös kansainvälisissä isoissa finanssitaloissa.
Kehityssuunta muuttaa Emilia Kullaksen mukaan asioita valtavasti koko maailman mittakaavassa, sillä esimerkiksi maailman suurimman finanssitalon Black Rockin kaltainen toimija pystyy määrittämään, menevätkö pääomat hiilikaivokseen vai tuulivoimaan.
– Yhden sijoittajan voimaa ei siis voi aliarvioida, Kullas toteaa.
Emilia Kullaksen vinkit aloittelevalle sijoittajalle
- Voinko aloittaa nyt? Yleisesti ottaen sijoittamisessa pätee sama sääntö kuin painonpudotuksessa: juuri nyt on erinomainen aika aloittaa. Markkinoiden luonteeseen kuuluu liike. Kun sijoittamisesta tekee tavan, aika tasoittaa kurssien heilahteluja. Kun pidät kiinni sijoitussuunnitelmasta, uskallat kyllä aloittaa.
- Mitä osakkeita ostan? Ennen kuin mietit, mitä osakkeita ostat, katso peiliin ja verkkopankkiin. Mikä on tavoitteesi? Onko se lomareissu vai oma asunto? Tee realistinen arvio siitä, miten pääset tavoitteeseen.
- Mihin sijoitan? Sijoita yhtiöön, joka tekee sellaista palvelua, jota halutaan ostaa hyvällä hinnalla. Pienellä summalla pääsee kiinni indeksirahastoon, jossa on pienet kulut. Jos kiinnostut jostakin tietystä yhtiö, osta osakkeita.
- Entä kulut? Ne ovat varmoja, ja tuotto on epävarmaa, joten tarkista kulut ennen kuin ostat. Tuottoa ei kuitenkaan tule ilman riskiä.
Kiinnostaako sijoittaminen? Voit keskustella aiheesta 22. marraskuuta kello 23 asti.
Lue lisää:
Pörssisijoittajan kuva muuttumassa – esimerkit ovat kannustaneet naisia sijoittajiksi