Keskustelussa sivuttiin monia teemoja, tässä on lyhyesti kuvattu niistä laajimmin käsiteltyjä. Koko tilaisuuden voit katsoa ja kuunnella ohessa olevasta linkistä.
Turvattomuuden tunne
Poliisipäällikkö Risto Lammi kuvasi ajatusta turvapaikanhakijoiden näkymisestä rikostilastoissa mittakaavavirheeksi. Turvapaikanhakijoiden aaltoa ei Pohjanmaan alueella ole. Majoittuneita on alueella kyllä 2000. Järjestyshäiriöistä tai rikoksista vain murto-osa liittyy turvapaikanhakijoihin.
– Turvallisuusuhka ei ole merkittävä eikä viitteitä sellaisesta ole jatkossakaan, sanoi Lammi, mutta muistutti, ettei ennustajaksi kannata ryhtyä.
Maahanmuuttokriitikko Jari Väli-Klemelä muistutti puolestaan, että Pohjanmaan alueella on kaikkiaan harvemmassa vastaanottokeskuksia kuin muualla Suomessa. Hän uskoo, että kun lumet sulavat, tilanne muuttuu myös täällä. Risto Lammi täsmensi vastineeksi, että turvapaikanhakijoita on kuitenkin alueella 30 paikassa.
Suvaitsevaista linjaa keskustelussa edustanut, sosiaalialalla työskentenevä Alexandra Biaudet sanoi, että kyse on mielikuvista. Hänen mukaansa Suomessa on tapahtumassa muutoksia monella taholla, ja heille, joilla asiat ovat heikommin, muutokset ovat haastavia. Silloin aletaan helpommin etsiä syyllistä. Biaudetin mielestä on selvää, että Suomen taloudellinen tilanne tai toimet, joita hallitus pyrkii viemään läpi, eivät johdu turvapaikanhakijoista.
– Aletaan miettiä että uhka on se, mikä näyttää erilaiselta kun mihin on totuttu. Tämä on mielikuva ja pelko, ja pelko ei ole sama kuin totuus, sanoo Biaudet.
Suomeen vuonna 1992 tullut Mihrija Micki Behluli sanoo puolestaan, ettei usko suurimman osan suomalaisista pelkäävän tulijoita. – Kyseessä on kourallinen.
Tiedon pimittäminen
Ennakkoon tulleessa yleisökysymyksessä kysyttiin, miksi turvapaikanhakijat saavat kulkea vapaasti. Poliisipäällikkö Risto Lammi kertoi, että turvapaikanhakijan ottamiselle säilöön pitäisi olla peruste, joka löytyy ulkomaalaislaista.
– Jos ei ole erityistä syytä, hakijat odottavat vapaina eli eivät ole teljettyinä, vaan toimivat kuten kaikki muutkin.
Tilaisuudessa pohdittiin myös, lisääkö turvattomuutta mahdollinen tunne siitä, että pimitetään tietoa turvapaikanhakijoista.
Suomalaisen keskustelukulttuurin tutkija Jouni Tilli sanoi näin varmasti olevan, sillä tietoa on nykyään saatavilla monesta lähteestä. Hän näki tässä viranomaisretoriikan haasteen: yleensä viranomaiset tiedottavat sitä niukemmin mitä tiukempi on tilanne, kun pitäisi toimia toisin päin. Tillin näppituntuma on kuitenkin, että viime aikoina on menty avoimempaan suuntaan.
Tilli piti ongelmana myös sitä, jos "vedetään vessanpöntöstä" oikeutettuja pelkoja. Pelkoa ei hänen mukaansa saa tyrmätä ennakolta sen mukaan, kuka pelon esiittää.
Poliisipäällikkö Risto Lammi muistutti, että tiedottamisen säännökset löytyvät laista. Medialla taas on omat pelisääntönsä.
Yleisöstä nostettiin esille viime vuonna iltapäivälehdessä ollut kommentti, jossa polisi totesi, että Pietarsaaressa nykyään isossa osassa jutuista on mukana ulkomaalaistaustaisia. Yleisön edustaja kaipasi suorempaa puhetta uhista.
Risto Lammi muistutti, että maahanmuuttoon liittyvässä ja ulkomaalaistaustaisessa rikollisuudessa puhuttaessa puhutaan eri asioista. Suoraa kommenttia toisen poliisin lausuntoon ei paikalla olleilta poliiseilta saatu.
Biaudet taas toi esiin sen, että "maahanmuuttotaustainen ihminen" voi olla suomalainen, täällä syntynyt tai toisen polven suomalainen. Toiseen kulttuuriin tulevilla nuorilla on hänen mukaansa suuri vaara syrjäytyä ja he voivat joutua rikosten tielle, jos töitä ei löydy ja kotouttaminen ei onnistu.
– Kohtalo on ihan sama, olkoon maahanmuuttotaustainen tai suomalainen nuori.
Suomeen tulon syyt
Turvapaikanhakijoiden syyt tulla Suomeen jakoivat keskustelijoita. Nuorten miesten yliedustus ihmetytti myös ennakkoon tulleissa kysymyksissa.
Biaudet sanoi, ettei pidä ajatella, miksi nuoret miehet pääsevät perille, vaan miettiä, ketä kaikikia on kaatunut matkalla. Raskaalla matkalla ehkä nuoret miehet ovat ne, jotka ovat jääneet eloon.
– Miettikää itse, miksi te jättäisitte perheenne jonnekin. Se ei varmaan ole se, että tekee mieli vähän parempaa palkkaa. Voi olla, että seassa on sellaisia, joille ei syytä antaa turvapaikkaa. Mutta kaikki jotka sen saavat, heilllä on legitiimi syy.
Väli-Klemelä taas viittasi haastatteluun, jossa irakilaistaustainen mies on kertonut, että 80 prosentilla sieltä lähteneillä ei ole hätäpäivää.
Jari Väli-Klemelä ei silti hänkään usko kaikkien tulevan rahan perässä, vaan osa on hädänalaisia. Suurin ongelma ovat hänen mukaansa kuitenkin ne, jotka tulevat rahan perässä; pienellä maalla ei ole varaa rajattomaan vastaanottoon.
Micki Behluli heitti, ettei Suomessa ole niin paljon rahaa että väki tulisi sen takia.
Keskustelun tyyli
Alexandra Biaudet sanoo miettineensä tapaa, jolla meillä tuntuu olevan oikeus puhua toisillemme. Monella on historiallisena jäänteenä kokemus syrjinnästä tai nöyryyttämisestä. Kun sitten enää ei tarvinnut herroitella, myös toisen huomioiminen on heitetty sivuun.
Väli-Klemelä huomautti, ettei hän Biaudetin tavatessaan tunne minkäänlaista vihaa tai suuttumusta tämän ajatusmaailmaa kohtaa. Hän ei vain voi ymmärtää sitä, vaan näkee sen hyvin tunnepitoisena. Oman ajatusmallinsa hän perustaa faktoihin.
Yleisökysymyksessä kaivattiin pehmeitä linjoja ystävälliseen keskusteluun.
Jouni Tilli muistutti, että suomalainen puhekulttuurissa on aina arvostettu suoraa puhetta. Netissä sen opettelu on vähän kesken.
– Se muistuttaa jätkien kanssa saunanlauteilla tapahtuvaa huulenheittoa. Pitäisi ymmärtää, että kaikki eivät ymmärrä sarkasmia tai inside-juttuja. Pitää olla tarkkana, mistä tykkäilee.
Myös mediaa Tilli kehottaa katsomaan peiliin ja miettimään, onko pakko hakea otsikoihin aina äärimmäistä tunnereaktiota.
Jouni Tilli kehotti myös opettelemaan erottamaan oikeutetun suuttumuksen ja vihapuheen. Suuttumus on tietty asia, josta ihminen ärtyy. Esimerkiksi raiskauksesta aiheutuvaa suuttumusta ei hänen mukaansa pidä mitätöidä esimerkksi tilastoilla siitä, kantasuomalaisetklin raiskaavat. Vihapuhe taas on oma lukunsa.
Väkivallan kasvava uhka?
Jari Väli-Klemelä sanoi keskustelussa, ettei hyväksy väkivaltaisia tekoja, mutta pelkää että niitä tulee tämän vuoden puolella lisää. Suomalaisen mitta alkaa täyttyä.
Biaudet kysyi, eikö Väli-Klemelä koe tuollaisella kommentilla ikään kuin antavansa lupaa tekoihin. Väli-Klemelä piti kommenttia ala-arvoisena.
Poliisipäällikkö Risto Lammi sanoi, ettei uhkakuvaa ole tiedossa, mutta kaikkeen varaudutaan kyllä.
– Väkivallalle ei ole toleranssia. Ei voi ennustaa, mutta viesti on, että poliisilla on hyvä kyky puuttua näihin. Turvaamme kaikkien oikeudet.
Jouni Tilli näki tässä kilpistyvän retoriikan ongelman eli asioita tulkitaan eri tavalla.
– Vaikka ei legitimoisi uhkaa (eli kannustaisi väkivaltaan), pitää olla älyttömän tarkkana, miten asioita muotoilee.
Jari Väli-Klemelä näki olevansa samoin ajattelevien ihmisten kanssa ennaltaehkäisevässä yksikössä kuten nettipoliisi Juha Puurula omalla puolellaan.
– Emme pyri sisäiseen sotatilaan tai terroritekoihin, ei missään tapauksessa. Haetaan avoimuutta ja keinoja ratkaista ongelmia.