Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaava Posiva tiedotti keväällä, että varsinaisten loppusijoitustunneleiden louhinta Onkaloon Eurajoen Olkiluodossa on alkanut. Ensimmäisten viiden tunnelin lisäksi seuraavan sadan vuoden aikana tunneleita rakennetaan vielä noin sata lisää.
– Kustannusarvio laitoksen rakentamisesta sulkemiseen saakka on ollut arviolta noin viisi miljardia euroa. Tähän mennessä louhiminen ja muut infratyöt ovat maksaneet ehkä noin puolitoista miljardia euroa, sanoo Posivan toimitusjohtaja Janne Mokka.
Sadan vuoden aikana voi kuitenkin sattua kaikenlaista.
Posivan omistajat eli Fortum ja Teollisuuden Voima voivat vaikka ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Voimaloiden sähköntuotannollekin voi tapahtua jotakin.
Posivan tunneleissa pitäisi siitä huolimatta valojen palaa, louhinnan jatkua, loppusijoituksen edetä ja palkkojen juosta vuoteen 2120 asti, jolloin tämän hetken käsityksen mukaan viimeinenkin ydinjätekapseli on tunneleihin sijoitettu ja Onkalo suljettu ja sinetöity.
Jotta voimayhtiöt selviäisivät kaikissa olosuhteissa käytetyn ydinjätteen vuosikymmenien välivarastoinnista voimaloissa ja lopullisesta geologisesta loppusijoituksesta ilman valtion tukea, Suomeen perustettiin jo 33 vuotta sitten Valtion ydinjätehuoltorahasto.
Se oli tuolloin ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Rahaston varoja on kerrytetty hiljalleen 33 vuoden aikana perimällä maksuja jätehuoltovelvollisilta eli ydinvoimalaitosten haltijoilta Fortumilta ja Teollisuuden Voimalta.
Käytännössä loppusijoitukseen tarvittavat varat on kerätty sähkön hinnassa ja rahastoitu ne tulevaa käyttöä varten.
Rahastossa oli vuoden 2020 lopussa varoja muhkeat 2,6 miljardia euroa.
Osakemarkkinoiden tuotot houkuttavat
Pottia on kasvatettu yltiöturvallisella sijoitustoiminnalla eli varoja on sijoitettu voimayhtiöiden takaisinlainauksen lisäksi valtion eripituisiin obligaatioihin. Nykyisten matalien korkojen aikana tuotto on jäänyt aika vaatimattomaksi.
Voimayhtiöt esittivätkin muiden mukana pari vuotta sitten sijoitustoiminnan kehittämistä pohtineen työryhmän loppuraportissa, että sijoitustoimintaa pitäisi monipuolistaa.
– Suomen systeemihän on semmoinen, että ydinjätevelvolliset kattavat kaikki kustannukset loppuun asti. Kun sinne rahastoon on nyt kerätty aikamoinen määrä varoja tulevaisuuden tarpeisiin ja ne ovat siellä kymmeniä vuosia, niin on katsottu että on tärkeää saada niille myös järkevä tuotto, sanoo rahoitusjohtaja Lauri Piekkari TVO:sta.
Jos sijoitustoiminnan tuotot nousevat, se voisi helpottaa voimayhtiöiden maksurasitusta rahastolle.
Näin on nyt tapahtumassa.
Syyskuun alussa rahastolle nimitettiin ensimmäistä kertaa kokopäiväinen toimitusjohtaja. Ensiesittäytyminen johtokunnalle oli eilen torstaina.
– Kyllä tämä on hyvin innostava tehtävä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Järvinen.
Järvinen toimi ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Valtion eläkerahastossa sijoituspäällikkönä ja korkosijoitusjohtajana.
– Lähdemme monipuolistamaan sijoituksia, mutta hyvin varovaisesti ja usealle vuodelle hajauttaen. Suurella todennäköisyydellä osakkeista ja yritysten liikkelle laskemista lainoista saadaan pitkällä aikavälillä parempaa tuottoa kuin valtionlainoista ja takaisinlainuksesta, sanoo Järvinen.
Järvisen sijoituspotti on iso. Se tulee liikkumaan 520 miljoonan ja miljardin euron välillä. Näin siksi että 2,6 miljardin euron potista osa on edelleen varattu valtion velkasitoumuksiin ja osa voimayhtiöiden takaisinlainausta varten.
– Teoreettisesti sijoitettavakseni voisi tulla jopa 80 prosenttia 2,6 miljardista, jos voimayhtiöt eivät tarvitse takaisinlainausta. Valtion papereille on joka tapauksessa jyvitetty 20 prosentin osuus, Järvinen kertoo.
Ensimmäiset sijoitukset rahasto aikoo tehdä ensi keväänä. Markkinoiden riskit ylä- ja alamäkineen eivät sinällään huoleta, koska tuottoja on aikaa odotella.
– Sijoitushorisontti on reilu sata vuotta eli vuodessa 2120, Järvinen sanoo.
Sijoitustoiminnan modernisointi ei ole ollut eikä tule olemaan pikkujuttu. Muutoksia on pitänyt tehdä muun muassa ydinenergialakiin. Kokopäiväisen toimitusjohtajan lisäksi rahasto sai uuden johtokunnan, jolle tulee uusia sijoitustoimintaan ja riskienhallintaan liittyviä tehtäviä.
Suomessa alkaa pian ydinjätteen loppusijoitus – ensimmäisenä maailmassa
Rahaston maksuvirtaan vaikuttaa myös se, että Posiva aloittaa käytetyn ydinjätteen geologisen loppusijoituksen arviolta vuonna 2025 ensimmäisenä maailmassa.
Niin Loviisassa kuin Olkiluodossa on välivarastossa jo kymmeniä vuosia loppusijoitusta odottaneita sauvanippuja runsaasti. Kun ne on loppusijoitettu, juuri niistä ei tarvitse enää maksaa rahastolle.
– Voimayhtiöiden maksuihin on vaikuttanut ns. vastuumäärä, joka on perustunut olemassa olevan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannusarvioihin. Kun Posiva on loppusijoittanut esimerkiksi kymmenen kapselia Teollisuuden Voimalta, niin silloin sen kapselimäärän verran vastuumäärä pienenee ja myös maksujen määrä pienenee, Mokka sanoo.
Tästä myös johtuu, että Valtion ydinjätehuoltorahaston tähtäin on samassa vuodessa kuin Posivan Onkalon arvioitu sinetöinti eli vuodessa 2120.
– Kun Olkiluodon kolmas voimala starttaa, niin se tekee sähköä noin 60 vuotta. Sitten käytetyn polttoaineen pitää jäähtyä 30 vuotta välivarastossa ennenkuin sitä voi loppusijoittaa eli sen takia toimintatähtäin on niin kaukana kuin vuodessa 2120, Mokka sanoo.
Siinä välissä onkin hyvää aikaa kapseloida ja siirtää tunneleihin nyt välivarastoissa olleet ja myös tulevat polttoaineniput, purkaa pois lopetetut voimalat ja pohtia miten vasta alkutekijöissään olevan Fennovoiman Hanhikivi I:n ydinjätehuollon kanssa lopulta toimitaan.
Lue lisää:
Posiva hakee rakennuslupaa ydinjätteen loppusijoitukseen Olkiluotoon
Eurajoki: Kunnalla oltava veto-oikeus ydinjätteen määrän kasvattamiseen
Maan poveen voidaan loppusijoittaa tuhansia tonneja ydinjätettä – maan pinnalla marjastus jatkuu