Kulunut koronavuosi on näkynyt myönteisesti vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrissä.
Mökkimurrot ovat vähentyneet koko maan tasolla yli 40 prosentilla vuoden takaiseen. Paikoin pudotusta on jopa 60 prosenttia, mutta myös alueellisia tilastopiikkejä löytyy.
Esimerkiksi Itä-Uudenmaan, Lounais-Suomen sekä Sisä-Suomen poliisilaitosten alueilla mökkimurtoja oli tehty yli puolet vähemmän kesäkuun loppuun mennessä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
– Syitä on varmasti monia. Yksi suurin tekijä on, että ihmiset ovat tehneet viimeiset puolitoista vuotta etätöitä myös mökeiltä käsin. Näin ollen vapaa-ajan asunnoilla ollaan enemmän, arvioi rikoskomisario Jarmo Katila Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Katilan mukaan asuttu kesämökki, tai vähintään mökkinaapurien läsnäolo vähentää kohteen houkuttelevuutta murtovarkaiden silmissä selvästi.
Liikkuva rikollisuus tyssäsi suljettuihin rajoihin
Suomen rajojen ylikään ei niin vain ole korona-aikana liikuttu. Poliisin mukaan tämä vähensi rikollisten määrää, mikä näkyi jossain määrin myös mökkimurtojen lukumäärässä.
– Sisärajavalvontaa tehtiin tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. Tiukentunut kontrolli rajoilla on estänyt ulkomaisen liikkuvan rikollisuuden tulon Suomeen, Jarmo Katila toteaa.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Leif Malmberg on Katilan kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Suomessa käyvien ulkomaalaisten tekemien omaisuusrikosten määrät ovat olleet kokonaisuudessaan laskussa korona-aikana.
Varkaudet luvatta tunkeutuen vapaa-ajan asuntoihin
Lähde: Poliisi
Oulun "tilastopiikki" selittyy paikallisella parivaljakolla
Vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen osalta Oulun tilastoluvut poikkeavat muusta maasta hienoisella kasvulla.
Kesäkuun loppuun mennessä mökkimurtoja oli tehty 41 kappaletta, kun vastaava luku viime vuonna oli 35.
Oulun rikostorjuntayksikön johtaja, rikosylikomisario Janne Koskela kuitenkin muistuttaa, että erot lukumäärissä ovat melko pienet, vain kuusi kappaletta.
– Meillä on käynyt ilmi, että lähes kaikki mökkeihin kohdistuneet murrot ovat paikallisten tekemiä. Ulkomaisen liikkuvan rikollisuuden osuus ei näyttäydy juurikaan Oulussa vapaa-ajan asuntojen murroissa, Koskela kertoo.
Vapaa-ajan asuntoihin kohdistuvien murtojen ”piikki” selittyy Koskelan mukaan sillä, että keväällä Oulussa oli liikkeellä kaksi henkilöä, jotka kiersivät kesämökkejä anastaen muun muassa lumilingon, moottorisahoja, perämoottoreita ja veneen.
– Tällainen parivaljakko kun mökkialueella liikkuu, niin sieltä saattaa tulla helposti tilastoihin muutaman yksittäistapauksen nousu, rikosylikomisario Janne Koskela sanoo.
Aivan oma tilastopiikkinsä löytyy Helsingin luvuista. Täyden sadan prosentin kasvu kertoo viime vuoden neljän tapauksen tuplaantuneen kahdeksaan tammi-kesäkuun aikana.
Valvontajärjestelmä auttaa murron selvittelyssä
Yhä useampi vapaa-ajan asunto on varustettu jonkinlaisella valvontajärjestelmällä.
Turva-alalla pitkään toiminut Satakunnan turvapalveluiden toimitusjohtaja Hannu Tarkkio on huomannut viime vuosina kysynnän nopean kasvun.
– Huvilat ovat nykyisin paljon paremmin varusteltuja sähköjen ja tietoliikenneyhteyksien osalta. Valvontajärjestelmän asentaminen on sitä myöten helpompaa ja edullisempaa, Tarkkio kertoo.
Tarkkion mukaan mökkien omistajat haluavat usein turvajärjestelmäänsä kameroilla varustettuja liikeilmaisimia sekä erilaisia mökin lämpötilaa ja kosteusolosuhteita mittaavia sensoreita.
Vapaa-ajan asuntojen turvavarustelu on huomattu myös Lounais-Suomen poliisin arjessa.
– Niitä tulee yhä useammin kohteissa vastaan. Esimerkiksi kameroilla saattaa olla hyvinkin ratkaiseva merkitys, jos kameraan on tallentunut epäillyn tekijän kasvot tai ajoneuvon rekisterinumero, kertoo rikoskomisario Jarmo Katila.
Valvontajärjestelmästä voi Katilan mukaan olla hyötyä myös siinä kohtaa, jos murron yhteydessä on rikottu ikkunoita. Sensorit voivat ilmoittaa mökin omistajalle ilmankosteuden muutoksista, jolloin tilanteeseen voidaan reagoida nopeammin.
Vahingot jäävät pienemmiksi, kun mökki ei jää säiden ja luonnoneläinten armoille pitkäksi aikaa, muistuttaa rikoskomisario Jarmo Katila.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19.9. kello 23.
Lue myös:
Yli miljoona suomalaista työskennellyt etänä – missä etätyöehdoista pitäisi päättää?