Otto pitää huolen, että Laila Valme herää ja menee nukkumaan ajoissa. Seitsemänvuotias papukaija toivottaa hyvät huomenet jopa viideltä aamulla ja hyvät yöt iltahämärissä yhdeksän maissa.
– Kun Otto tuli minulle, sen myyjät totesivat, että lintu on aggressiivinen eikä opi puhumaan. Kaksi viikkoa kotouduttuaan Otto alkoi juttelemaan, Valme naurahtaa.
Jo tuhannet ihmiset ovat kuunnelleet Oton letkautuksia. Lintu on kerännyt mainetta somessa, tällä hetkellä sen Facebook-sivustolla on yli 20 000 seuraajaa.
Otto siirtyi Laila Valmeen kotiin olosuhteista, jotka eivät uuden omistajan mukaan olleet linnulle suotuisat.
Nyt Otto asuu Kuusamossa. Sen ja emäntänsä rivitaloasunto on kokonaisuudessaan Oton koti.
– Otto käy häkissä vain ruokailemassa. Muutoin koko asunto on sen reviiriä, Laila Valme sanoo.
Häkki ei riitä kodiksi
Papukaijoja esitellään usein sosiaalisessa mediassa herttaisina lemmikkeinä, jotka oppivat puhumaan. Kuva on kuitenkin kapea, sillä lintu vaatii paljon hoitoa.
Laila Valme sanoo, ettei papukaijaa voi ottaa lemmikiksi kevein perustein. Hän pohti hankintaa peräti pari vuosikymmentä. Tyttäreltään Valme varmisti, että lintu saa hoitajan hänen kuoltuaan. Papukaija voi nimittäin elää jopa 70-vuotiaaksi.
– Papukaijan pitää saada toteuttaa itseään. Sen pitää päästä lentämään ja erityisesti tuhoamaan nokallaan kaikkea. Otto sotkee asuntoaan tehokkaasti. Tällaiseen käytökseen pitää olla valmis, Valme sanoo.
Tieto lintujen vaatimasta hoidosta on usein vajaata, kertoo myös lemmikkilinnut Kaijuli ry:n puheenjohtaja Ville Toivonen. Hänsanoo olevansa huolissaan papukaijojen ja muiden lintujen tilanteesta Suomessa.
Toivonen kertoo törmäävänsä liian usein tilanteisiin, että esimerkiksi lintu elää yksin.
– Papukaija on parvieläin, ja niitä pitäisi olla useampi yhdessä kodissa. Lisäksi lintu käyttää ajastaan 75 prosenttia ruoan etsimiseen. Nyt linnut ruokitaan pääsääntöisesti kippoon. Eli papukaijan aktivointi esimerkiksi ruoan hakemiseen on oma haasteensa.
Ville Toivonen kertoo, että lintujen myynnissä Suomessa ilmenee ongelmia. Suomeen esimerkiksi tuodaan hänen mukaansa valtava määrä lintuja ulkomailta myyntiin. Näiden lintujen taustoja ei usein tunneta.
Toivosen sanoo, että olisi tärkeää tietää, mistä linnut tulevat ja että niiden asiakirjat ovat kunnossa. Tällä estetään laitonta eläinkauppaa.
– Suomeen on tuotu myös poikasia, jotka on otettu emoilta ja niitä ruokitaan käsin Suomessa. Ne myydään sitten eteenpäin. Lähtökotaisesti pitäisi olla niin, että linnut hoitavat poikasensa itse.
Papukaija ei ymmärrä puhetta
Laila Valme arvioi, että Otto on oppinut seitsemän vuoden ikään mennessä noin 300 sanaa. Sitä Oton emäntä pitää ihmeenä.
Yhdysvalloissa eläinpsykologi Irene Pepperberg tutki kolmen vuosikymmenen ajan Oton lajitoveria, harmaapapukaija Alexia, joka kuoli vuonna 2007. Sen sanavarasto kasvoi noin sataan. Tutkimuksen mukaan Alex pystyi muun muassa kuvailemaan sille näytetyn esineen muotoa, väriä ja materiaalia.
– Alex eli 32-vuotiaaksi, mutta Otto on oppinut noin kolminkertaisen määrän sanoja seitsemässä vuodessa, Laila Valme hämmästelee.
Valme pohtii yhä seitsemän vuoden yhteiselon jälkeen, ymmärtääkö Otto esimerkiksi vuorokauden ajat.
– Ymmärtääkseni Otto pystyy yhdistämään tekemisensä sanoihin, kuten lapsi. Hän kuulostaa pelottavan älykkäältä.
Korkeasaaressa eläintenhoitajana työskentelevä ja lintuharrastaja Jonne Stenroth on perehtynyt papukaijojen oppimiseen. Hän uskoo, ettei papukaija ymmärrä puhumaansa.
– Jos papukaija sanoo aamulla huomenta ja illalla hyvää yötä, se sanoo sen siksi, että sille on niin sanottu noissa tilanteissa ja olosuhteissa aamuisin ja iltaisin. Papukaija opettelee mikroaaltouuninkin äänen, kun se sen kuulee. Eli samalla tavalla se matkii ihmisiä ymmärtämättä, mitä sanat tarkoittavat.
Stenroth arvelee, että Afrikan harmaapapukaijat ovat älykkyydeltään ihmisapinoiden ja delfiinien tasolla.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10. kesäkuuta kello 23:een asti.