KORSÖ Horisontissa näkee, että maihinnousualuksia lähestyy rantaa kovaa vauhtia. Joukossa on suomalainen Jehu-luokan vene.
Alusten lähestyessä aletaan saaresta ampua konekivääritulta. Taivaalla paukahtaa ja tulenkuvauspanokset näkyvät valkoisina värivanoina.
Suomalaiset rannikkojääkärit harjoittelevat yhdessä ruotsalaisten kanssa maihinnousua ja hyökkäystä. Paikkana on Korsön saari lähellä Tukholmaa.
Sijainti on strategisesti tärkeä. Sotilaat ehtivät täältä Ahvenanmaalle alle puolessa tunnissa. Gotlannissa oltaisiin 2,5 tunnissa ja Tammisaaressa 6 tunnissa.
Suomalaiset ja ruotsalaiset rannikkojääkärit nousevat maihin ja aloittavat hyökkäyksen.
Suomalaiset harjoitusjoukot tulevat Uudenmaan prikaatin valmiusyksiköstä, jonka tehtävä on toimia nopeasti eskaloituvissa tilanteissa. Suomalaisia on tässä Suomen, Ruotsin ja Naton yhteisharjoituksessa mukana viitisenkymmentä.
Yksi heistä on alikersantti Reetta Roth, joka on mukana heitinjoukkueessa.
– Ruotsalaiset ottavat aika rennosti. Sitä voimme oppia heiltä. Heillä on iloinen meininki päällä ja koko ajan hyvä yhteishenki, hän sanoo.
– Me voimme puolestaan opettaa heille jämäkkyyttä. Meillä on aika paljon sääntöjä ja teemme asiat rautalankamaisesti.
Alikersantti Emil Strandell kertoo, että hänellä ja muilla suomalaisosallistujilla on varusmiespalvelusta enää viisi päivää jäljellä.
Strandell sanoo, että varuskunnassa Dragsvikissä ei ole juurikaan näkynyt muutoksia arjessa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Sotilaspoliiseja liikkuu ehkä enemmän, mutta esimerkiksi vanhemmat ovat päässeet vierailemaan sotilaskodissa aivan kuten syksylläkin, hän sanoo.
Sekä Strandellista että Rothista on mukavaa päättää koulutus kansainväliseen suurharjoitukseen.
"Tunnelma on vakava"
Suomalaiset ovat mukana kansainvälisessä suurharjoituksessa Baltopissa, joka on yksi Itämeren suurimmista harjoituksista.
Yhdysvaltojen johtamaan harjoitukseen osallistuu 14 Nato-maata kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin lisäksi.
Harjoitus ulottuu Tukholman saaristosta etelään Puolan rannikolle ja sieltä aina Baltian maihin saakka.
Harjoituksen osa-alueita ovat muun muassa ilmapuolustus, sukellusveneiden torjunta, sukellusveneoperaatiot, miinanraivaus sekä ilmalasku- ja laskeutumisoperaatiot.
Yhteistoimintaa harjoitellaan maalla, merellä ja ilmassa. Mukana on 7 000 sotilasta, yli 45 alusta ja yli 75 lentokonetta tai helikopteria.
Harjoitus järjestetään vuosittain, ja tällä kertaa sitä isännöi Ruotsi. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin hyvin erilainen Venäjän hyökkäyssodan takia.
Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat jättäneet alle kuukausi sitten Naton jäsenhakemukset.
– Tunnelma on erilainen kuin tavallisesti. Turvallisuustilanne on arvaamaton ja levoton. Tunnelma on vakava ja harjoitus tuntuu hyvin tärkeältä tässä hetkessä. Uhka Ruotsia kohtaan ei ole kuitenkaan kasvanut, sanoo maihinnousuharjoituksen päällikkö Joakim Kindahl Bergan rykmentistä.
Itämerellä poikkeuksellisen vilkasta
Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Juha Kilpi on seuraamassa harjoitusta virkaveljensä, Tukholman maihinnousurykmentin päällikön Adam Camélin kanssa.
Molemmat korostavat Suomen ja Ruotsin yhteisharjoitusten tärkeyttä. On hyvä oppia tuntemaan toisen toimintatavat ja myös olosuhteet.
Camél kertoo, että sota-aluksia on Itämerellä nyt poikkeuksellisen paljon.
– Naton harjoitus on tuonut noin 40 alusta Itämeren eteläosiin. Sen lisäksi Venäjä on kohottanut valmiuttaan ja ilmoittanut käynnistävänsä Venäjän Itämeren laivastossa oman harjoituksen, hän sanoo.
Komentaja Juha Kilpi sanoo, että tilannetta seurataan aktiivisesti, mutta Uudenmaan prikaatissa toiminta jatkuu normaalisti.
Eri Naton jäsenmaat ovat luvanneet tukea Ruotsin ja Suomen Naton jäsenhakemusaikaa muun muassa lisäämällä harjoitustoimintaa.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on sanonut, että lähikuukausina on odotettavissa lisää Naton harjoituksia, joihin Suomi ja Ruotsi osallistuvat.
– Meillä on valmius järjestää nopeastikin harjoituksia, kuten teimme Naton jäsenhakemuksien jättämisen aikaan yhdessä ruotsalaisten kanssa. He tulivat harjoittelemaan Turun saaristoon, kertoo komentaja Kilpi.
Lue myös: