Lähihoitaja Eija Viidalla on parinkymmenen vuoden kokemus kotihoidon työstä Lahdessa. Työtahti on tässä ajassa kiihtynyt tuntuvasti.
– Silloin kun aloitin hommat, oli neljä asiakasta päivässä. Nyt niitä on 15, joka päivä.
Työterveyslaitoksen sairauspoissaolotilastot kertovat karua kieltä kotihoidon työntekijöiden työkuormasta. Lähi- ja kotihoitajilla kertyy vuosittain jopa kuukauden verran sairauspoissaoloja. Moni uupuu kun asiakkaita on paljon ja kiire valtava.
– Työpäivät suoritetaan lennossa, eikä aina ehdi ruokataukoa pitämään. Kahvitauot jää lähes aina pitämättä, sanoo uupumuksen takia töistä pois ollut kotihoitaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Hän kertoo, että myös terveys on alkanut oireilemaan. Verenpaine on korkea ja vartalon paikat kipeät.
Tekeviä käsiä on saatava lisää Eija Viita
– Kotona en jaksa mitään ja olen pahalla tuulella ja väsynyt, sama lähihoitaja kertoo.
Naisen kollega, joka ei myöskään halua esiintyä omalla nimellään, vahvistaa samankaltaisen todellisuuden alalla. Hän on olut syksyllä 2016 pitkällä sairauslomalla.
– Kiire, henkinen paine, huono työilmapiiri ja muut seikat töissä uuvuttivat loppuun. En sitä oikeastaan itse ensin tiedostanut kunnoilla ja oltuani selkäkuntoutuksessa, se huomattiin ja nostettiin esille. Tämän jälkeen myös työterveyshuolto reagoi asiaan, nainen kertoo.
Kaikki kotihoitajat ovat samaa mieltä ongelman syistä: liian vähän työntekijöitä asiakasmäärään nähden.
– Ja kotona hoidettavien määrä vain kasvaa ja asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Tekeviä käsiä on saatava lisää, sanoo Eija Viita.
Johtajat sairastavat vähiten, ruumiillista työtä tekevät eniten
Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Viime vuonna sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt tällä tasolla vuodesta 2013 alkaen.
Eniten sairastavat sairaanhoitajat (20 päivää), lähihoitajat (26 päivää) ja kodinhoitajat (31 päivää). Vähiten sairastavat johtajat ja erityisasiantuntijat.
Kyllä henkilöstön hyvinvoinnista pitäisi pitää hyvää huolta jo tässä muutosvaiheessa, jossa nyt olemme Tuula Oksanen
Työterveyslaitos on erityisen huolissaan hoitohenkilöstön työkuormasta. Viime syksylllä tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi lähihoitajista jo puolet koki työmääränsä ylittävän sietokyvyn rajat.
Johtava asiantuntija Tuula Oksanen kehottaa päättäjiä ottamaan vakavasti hoitohenkilöstön kuormittumisen, sillä se vaarantaa myös sote-uudistuksen onnistumisen.
– Hoitajat tekevät asiakasta lähellä olevaa, uudenlaista hoitotyötä, jonka varassa sote-uudistus nimenomaan on. Kyllä henkilöstön hyvinvoinnista pitäisi pitää hyvää huolta jo tässä muutosvaiheessa, jossa nyt olemme.
Työnjohto tietää ongelmat – rahaa ei ole
Päijät-Hämeessä kotihoidosta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, jonka palkkalistoilla on noin 650 kotihoidon työntekijää. Pahin työntekijävajaus on Lahdessa, josta on arvioitu puuttuvan 20-30 työntekijää. Sairastelut pahentavat tilannetta.
– Jokainen puuttuva työntekijä lisää työssäolevien kuormaa. Jos vuorosta puuttuu hoitaja, muut tekevät hänen asiakaskäynnit, sanoo kotiin vietävien palveluiden tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa.
Sakomaa muistuttaa, että kotihoidon työ on muutoinkin vaativaa ja vastuullista. Ja toisin kuin sairaalassa, työntekijä on useimmiten liikkeellä yksin, eikä saa apua toisilta. Liikunta- ja tukielinvammat ovatkin yleisiä.
– Koko päivä ollaan jalkojen päällä jatkuvassa liikkeessä ja joskus sattuu tapaturmia, toteaa lähihoitaja Eija Viita.
Lahden kohdalla työntekijäpulan paikkaus maksaisi noin miljoona euroa vuodessa. Rahaa ei kuitenkaan ole luvassa.
Kotihoito ei houkuttele ja moni haluaa mielummin töihin sairaalaan Jouni Sakomaa
– Puhetta ja toiveita lisämäärärahoista on ollut, mutta tuskin sitä tulee, koska yhtymän talous on todella tiukka, arvioi tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa.
Sakomaa huomattaa, että pelkästään rahalla ongelmaa ei välttämättä saa ratkaistua. Työntekijöistä on myös pulaa.
– Kotihoito ei houkuttele ja moni haluaa mielummin töihin sairaalaan, jossa ei tarvitse tehdä työtä yksin ja saa olla osa hoitotiimiä.
"Päättäjät eivät ymmärrä alan vaatimuksia"
Ylen haastattelemat kotihoitajat heittävät pallon valtakunnantason päättäjille. Työntekiijöiden mielestä alan vaativuutta ja työtaakan kasvua ei ymmärretä maan johdossa.
– Ensinnäkin pitäisi saada valtiotason päättäjät ymmärtämään kokonaiskuva ja se, missä katastrofitilanteessa tämän maan kotihoito ja vanhusten hoito ylipäänsä on. Siten saisi varmaan määrärahoja asioiden parantamiseksi myös kuntatasolla.
Kaikkea kotihoitajat eivät vieritä raha- ja työntekijäpulan syyksi. Alan sisällä olisi myös tehtävää.
Asiakkailta ja omaisilta saa joskus hyvää palautetta, joka auttaa jaksamaan Eija Viita
– Työhyvinvoinnista ei ainakaan meillä ole tietoakaan. Joku pieni yhteistapaaminen koko kaupungin väen kanssa kerran pari vuodessa ei oikein riitä, eikä ole sellainen motivaattori, jolla jaksaa painaa pitkää päivää kieli vyön alla. Myöskään kunnollista työnohjausta emme ole saaneet, toteaa nimettömänä pysyvä kotihoitaja.
Lähihoitaja Eija Viita haluaa kuitenkin muistuttaa, että työ ei ole pelkkää suoriutumista, vaan useimmiten mielekästä ja palkitsevaa.
– Jokainen päivä on erilainen ja asiakkailta ja omaisilta saa joskus hyvää palautetta, joka auttaa jaksamaan.
Osa jutussa haastatelluista lähihoitajista haluaa esiintyä nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi.