Väsymys alkoi hallita 50-vuotiaan eteläsavolaisen maatalousyrittäjän elämää pari vuotta sitten. Koneurakointikeikkoja oli tarjolla, mutta ahdistus vei työhalut ja laskut alkoivat kasaantua. Lääkärissä fyysistä vaivaa ei löytynyt.
– Kun veriarvot näyttivät priimaa, ei sieltä apua jatkuvaan väsymykseen tarjottu. Enkä minä kehdannut vaatia, muistelee mies työterveyskäyntiään.
Masennus ja asioiden murehtiminen veivät pari vuotta. Investointeihin ei ollut rahaa ja pankin kanssa rukattiin lainajärjestelyt uusiksi. Rahahuolia mies murehti yksin, sillä liitto päättyi eroon 2010-luvun alussa.
Kun veriarvot näyttivät priimaa, ei sieltä apua jatkuvaan väsymykseen tarjottu. eteläsavolainen maatalousyrittäjä
Tänä keväänä mies huomasi Välitä viljelijästä -projektin MTK:n uutiskirjeestä ja haki itse keskusteluapua.
Nyt yrittäjä on jo toipumisen tiellä. Hän pitää itseään onnekkaana, sillä apu tuli ajoissa.
– Olen puhunut projektityöntekijän kanssa tunteja puhelimessa. Siinä suurimmat solmut ovat jo auenneet. Lopullisesti elämään tuli valo uuden parisuhteen ansioista.
Jaksamis- ja talousvaikeuksista kärsiviä maatalousyrittäjiä on autettu pitkin kevättä uuden projektin kautta ympäri Suomen. Neljän kuukauden aikana lähes 300 talous- ja uupumusongelmien vaivaamaa yrittäjää on saanut terapiaa tai talousneuvontaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä -projektin kautta.
Projektiraha on kasassa vuodeksi, mutta jatkoa on haettu.
– Kyllä ministeriäkin on tiiviisti informoitu, missä jamassa viljelijät ovat, sanoo projektia vetävä Pirjo Ristola.
Mollista uuteen nousuun
Savolaisen maatalousyrittäjän ahdinko on yhdenlainen poikkileikkaus maatalouden alamäestä.
Kolmekymmentä vuotta sukutilaa hoitanut mies aloitti kasvinviljelyllä 90-luvulla. Jatkuvasti heikentynyt maatalouden kannattavuus ja kasvava EU:n byrokratia sekä pelko sanktioista nostivat paineita ja pakottivat siirtymään koneurakointiin.
Viljelijöitä onkin viime vuosina painanut raskaan fyysisen työn sijaan etenkin henkinen kuorma.
Silmiinpistävää on keski-ikäisten, yli 50-vuotiaiden miesten uupuminen. Melan projektityöntekijä Eila Eerola
Masennus onkin toiseksi suurin maatalousyrittäjien työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet keikkuvat edelleen kärjessä.
Viljelijöiden kärjistyneet uupumusongelmat näkyvät nyt myös työkyvyttömyysseläkkeissä. Viime vuosina masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden viljelijöiden määrä on kasvanut. Määrä lähti nousuun kaksi vuotta sitten.
– Kasvun taustalla on useita tekijöitä. Kun tilanteet pääsevät liian pitkälle ja masennus kehittyy pahaksi, ollaan työkyvyttömyyseläkkeellä kauemmin. Lisäksi viljelijät joutuvat masennussyistä työkyvyttömyyseläkkeelle nuorempina kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntasyistä eläkkeelle joutuvat, kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen matemaatikko ja vakuutusasiantuntija Henri Virtanen.
Eniten masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeen saaneita on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Keski-ikäiset miesviljelijät vaarassa uupua
Keski-Suomea ja Etelä-Savoa tammikuusta asti kiertänyt Melan työntekijä Eila Eerola on tavannut vain vaikeuksissa olevia viljelijöitä. Osa ei selviä uupumuksesta ehjin nahoin.
– Tulee tuotannon alasajo, konkurssi, tilan myynti, työkyvyttömyyseläke tai uuden ammatin hankinta. Niissä tilanteissa tarvitaan yleensä joku rinnallakulkija. Joka näyttää, että tuostakin ovesta voi mennä, Eerola tietää.
Silmiinpistävää on keski-ikäisten, yli 50-vuotiaiden miesten uupuminen.
– Tuvan seinältä saattaa löytyä liuta palkintoja eri tuotantoaloilta, mutta viljelijä itse velloo suossa, eikä näe huomista. Päälle painavat perintälistat ja konkurssiuhat, summaa Eerola.
Lauantain naisten tansseissa voi päästellä pahimmat höyryt. Silloin pitää ottaa lomittaja pyhäaamuun, jos vaikka pääsisi saatille.
Hän on auttanut tänä vuonna 45 tilallista, ja heistä lähes puolet on yksin yrittäviä, pääosin miehiä.
Valtakunnallisen projektin vetäjä Pirjo Ristola vahvistaa, että vanhemman ikäpolven miehet ovat yksi selkeä kohderyhmä.
– Kun kehnoon kannattavuus- ja taloustilanteeseen lisätään vielä avioero, yksinäisyys ja kohtuuton työmäärä, niillä aineksilla tulee pahaa jälkeä, Eila Eerola miettii.
Maaseudulla yrittäville on yritetty viedä viestiä, ettei tilalle ja töihin saa hautautua.
– Yksikin harrastus voi pelastaa. Lauantain naisten tansseissa voi päästellä pahimmat höyryt. Silloin pitää ottaa lomittaja pyhäaamuun, jos vaikka pääsisi saatille. Näin yksi asian oivaltunut viljelijä minulle selvensi, naurahtaa Eerola huumorilla.
Sukutilan historiasta voi tulla taakka
Eerola on törmännyt siihen, että tiloilla rassaavat myös hankalat sukupolvenvaihdokset.
– Vastaan on tullut tapauksia, että vanhat eivät osaa väistyä. Sukutilan historiasta voi tulla taakka tai jopa este eteenpäin menemiselle. Joskus rantatonttia tai 10 hehtaarin metsäpalaa ei voi myydä edellisen sukupolven eläessä, vaikka pellonvuokrat ja lannoitteet saataisiin sillä maksettua, huomauttaa uupuneita viljelijöitä työkseen auttava Eila Eerola.
En enää mieti, olenko hävittämässä sukutilaa. Jos uskaltaudun uuteen, saatan pelastaa itseni. savolaisviljelijä
Maatalousyrittäjä näkee tulevaisuudessa muutakin kuin saman savolaisen kylämaiseman, jota hän on katsonut lapsesta asti. Suunnitelmissa on tilan myynti.
– En enää mieti, olenko hävittämässä sukutilaa.Vaikka isäni raivasi pellot kivikkoon, en käy enää siitäkään Jaakobin painia. Jos uskaltaudun uuteen, niin saatan pelastaa itseni, toteaa savolaismies.
Viljelijä haluaa asian arkaluontoisuuden takia esiintyä jutussa nimettömänä.