Kiuruvetinen Heidi Kärkkäinen tiesi, että ylioppilaskirjoitukset olivat menneet hyvin. Hän oli tehnyt niiden eteen kovasti työtä ja taipumus oli, että koulussa opiskeltu jäi päähän helposti.
Mutta kun Heidi sai kuulla kirjoittaneensa valtakunnallisesti korkeimman yhteispistemäärän (kuusi laudaturia ja neljä eximiaa), hänestä tuntui epätodelliselta.
– Se tuli täytenä yllätyksenä. Ystävät ja tutut ovat laittaneet tänään paljon viestejä ja paras sana, mitä tästä on tänään sanottu, oli "tajutonta", hän nauraa.
Lukion rehtori Arja Pentikäinen ei ehkä ollut ihan yhtä yllättynyt. Häneen Heidi oli opintojen aikana tehnyt vaikutuksen määrätietoisena nuorena, joka tarttuu käsillä oleviin tehtäviin heti.
– Hän ei tuhlannut aikaa siihen, että "pitäis, pitäis, pitäis", Pentikäinen kuvaa.
Suomessa valmistuu tänä keväänä STT:n mukaan kuusi kahdeksan laudaturin ylioppilasta. Yhdellä heistä on lisäksi yksi eximia – muut kirjoittivat kaikista aineistaan ylimmän arvosanan.
Arvosanojen pisteytys menee siten, että laudatur on arvostettu seitsemän pisteen ja eximia kuuden pisteen arvoiseksi. Näin ollen Heidi Kärkkäisen yhteispistemäärä 66 on tänä keväänä koko maan korkein.
Pohjois-Savon Kiuruvedellä asuva Heidi Kärkkäinen kirjoitti laudaturit äidinkielestä, psykologiasta, historiasta, yhteiskuntaopista, maantieteestä ja biologiasta. Eximiat tulivat englannista, ruotsista, terveystiedosta ja matematiikasta. Pitkä matikka oli koko urakan suurin haaste, onnellinen ylioppilas myöntää.
– Se oli ehdottomasti hankalin. Mutta en osannut oikein jättää sitä poiskaan. En tykkää mennä sieltä, mistä aita on matalin.
Seuraavana suunnitelmana hänellä on lähteä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kauppatieteitä opiskelemaan. Unelma-ammatti voisi löytyä yrittäjyydestä ja ehkä juuri matkailusta – mutta sen aika on myöhemmin.
Tänään Heidin tehtävänä on löytää sopiva mekko lakkiaisiin. Niissä riittää juhlittavaa.
Lue myös: Tässä he ovat – katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin
Korjaus 14.17: Yksi ylioppilaskokeen aine oli maantiede, ei maantieto, kuten artikkelin aikaisemmassa versiossa luki.