Ajatelkaa, jos tyttöjä kohdeltaisiin kodeissa kuin poikia. Monen pojan ei tarvitse koskeakaan talouspuuhiin, ei kodinhoitoon, ei ruoanlaittoon, ei leipomiseen, ei pyykkiin. Mutta kun poika eräänä päivänä saa oman perheen, hänen on opittava nämä kaikki yhdessä yössä. Jos ei opi, hän on vapaata riistaa puolisonsa vihalle ja pettymyksille.
Moni poika ei saa paljon eväitä lähtiessään lapsuudenkodistaan uusiin, kriittisiin ihmissuhteisiin. Ei paljon eväitä sille, miten tunteita puidaan, miten tunteita osoitetaan. Ei paljon eväitä sille, miten perheessä eletään ja miten isänä ollaan.
Kun mies perustaa perheen, muttei tiedä, mitä häneltä odotetaan, eikä osaa tarttua siihen mihin ei ole koskaan ennenkään ole tarttunut, syntyy turhaa kärsimystä.
Enää ei ole nuoria äitejä, jotka nielevät ajatuksen, että heidän hommansa on kaiken muun lisäksi ”kouluttaa” nuorta miestä yhtään missään asiassa. Sellainen vie kaikki mehut ja näivettää miehen ja naisen romanttiset roolit. Pienikin signaali miehen avuttomuudesta keittiössä, kaupassa tai pyykkituvassa saa naisen varoitusvalot vilkkumaan: ”Ansaitset parempaa!” ”Ota hyvä ihminen joku toinen!”
Sillä nykyelämä on muuttunut. Työn, työmatkojen ja kaupassakäynnin jälkeen perheen syöttämiseen, puhtaanapitoon ja lasten läksyihin ja iltatoimiin jää vain muutama tunti aikaa. Sen tehokkaampia tunteja ei olekaan. Siinä pärjää kahdestaan vain übertehokas kaksikko. Jos mietit, kuka ei kestä tällaisessa menossa kovin kauaa, vastaus kuuluu: avuton ensikertalainen.
Kotityöt keikkuvat jatkuvasti riitojen top viitosessa
Väestöliiton tutkimus Yhdessä vai erikseen kertoo, että naiset haluavat mieheltä tunnetaitojen lisäksi sitoutumista perheeseen ja osallistumista kotitöihin. Kotityöt keikkuvat jatkuvasti riitojen top viitosessa, mutta riitely ei näy auttavan yhtään: naiset tekevät yhä valtaosan kaikista kotitöistä.
Kuinka paljon suuremmat eroluvut meitä oikein odottavat? Kansallisen katastrofin välttämiseksi: täytyykö armeijan ja siviilipalveluksen alkaa valmentaa avuttomia miehiä kotihommiin?
Että et pääse palveluksesta ulos, ennen kuin osaat valmistaa Lindströmin pihvit, Janssonin kiusauksen ja perunat ja kalan. Et pääse pois, ennen kuin läpäiset ikkunanpesun ilman rantuja ja lattian pesun ja vahauksen samalla kun vahdit keittoa. Vaatteiden puhtaanapidosta ja silittämisestä puhumattakaan. Ei ylennyksiä, ennen kuin osaat viihdyttää lasta ja nukuttaa hänet ilman apua.
Psykoterapiatyössä kuulee usein valituksen, että perheellistymisen jälkeen alkaa rankka arki ja kaikki kiva loppuu. ”Rankka arki” tarkoittaa usein sitä, että aivan liian harvat miehet ja naiset tasavertaisesti hallitsevat tehokkaat kodinhoidon taidot. Ne palkittaisiin perheissä hyvänä ilmapiirinä ja arvostavina ihmissuhteina (Gabb, Jacqui& Fink, Janet (2015): Couple Relationships in the 21st Century. Palgrave, New York).
Tie myös naisen sydämeen voi kulkea vatsan kautta
Opeta pojillesi ja tytöillesi kotitöitä tasavertaisesti. Maatalousyhteiskunnassa miehiä ja poikia säästettiin raskaisiin ulkotöihin, mutta enää niitä ei ole. Jo kaksivuotias voi kerätä lelunsa ja viisivuotias pitää huoneensa puhtaana ja osallistua perheen siivouspäiviin. Tie myös naisen sydämeen voi kulkea vatsan kautta.
Kodinhoidon perustaitojen opettelu vasta oman perheen kohdalla tulee liian myöhään. Surettaa, mikä määrä hyvää elämää jää miehiltä elämättä ja hyviä kokemuksia jakamatta naisen kanssa, jos vettäkään ei ole opittu keittämään. Eri planeetoilla ollaan, kun nainen kasvatetaan kuin mies mutta moni mies yhä kuin perinteinen mies.
Heli Vaaranen
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen. Hän kehottaa sinkkuja välttämään nolla-aikaa.