Kevättodistusten numerot pyörivät näinä päivinä opettajien mielessä. Pyysimme yhteiskuntaopin opettajia eri puolilta Suomea kertomaan, millä perusteella he antavat numeron yhdeksäsluokkalaisten päättötodistuksiin.
Kokeissa loistaminen vai vilkas keskustelu tunnilla?
Joillakin opettajilla numeroihin vaikuttavat kaikkein eniten kokeet. Toiset palkitsevat muita enemmän siitä, että oppilas on aktiivinen tunneilla. Peruskoulun päättöarviointi perustuu opetussuunnitelmassa annettuihin kriteereihin, mutta opettajat voivat painottaa niitä eri tavoin.
Itäsuomalaisessa Kontiolahden koulussa opettavan Juuso Ylösen numeroissa suurin painoarvo on kokeilla ja muilla kirjallisilla tuotoksilla. Tuntiosallistuminen ei Ylösen mielestä voi olla ratkaisevaa, sillä on persoonakohtaista, haluaako ja uskaltaako oppilas olla esillä.
– Tähän saakka en ikinä ole laskenut numeroa passiivisuuden takia, Ylönen toteaa.
Myös espoolaisen Tapiolan koulun opettajalta, Terhi Välimäeltä, voi saada hyvän numeron, vaikka olisi tunneilla hiljaa. Oppilaan persoonallisuus ei saa näkyä numerossa. Välimäki kuitenkin haluaa mahdollisimman monipuolisia näyttöjä ja palkitsee myös aktiivisesta tuntityöskentelystä.
– Perinteinen koehan suosii niitä, joilla on hyvä muisti ja varsinkin esseekoe niitä, jotka ovat hyviä kirjoittamaan. Teetän perinteisten kokeiden lisäksi myös muita arvosteltavia tehtäviä, Terhi Välimäki sanoo.
Ääripäiden numerot hankalia
Opetussuunnitelmassa annetaan kriteerit sille, millä taidoilla oppilas yltää arvosanaan 8. Opettajien harkittavaksi kuitenkin jää, mitä he vaativat muihin numeroihin.
Helsinkiläisen Puistolan peruskoulun opettaja Jukka-Pekka Leistola kertoo joutuvansa miettimään erityisen tarkasti ääripäiden numeroita. Painotus on eri asioissa, kun todistukseen on tulossa arvosanaksi 5 tai 6 tai toisaalta 10.
– Jos tavoitellaan kiitettävää arvosanaa, koeosaamisen pitää olla parempaa. Jos tavoitellaan tyydyttävää tai välttävää, näytön pystyy antamaan ehkä muutenkin, esimerkiksi elokuvaprojektilla tai muulla vastaavalla.
Joidenkin oppilaiden osaamista on ylipäätään ongelmallista mitata yleisillä kriteereillä.
– Meillä on paljon erityistukea vaativia oppilaita ja sellaisia oppilaita, joiden suomen kieli ei ole kauhean hyvä. Miten arvioit samoilla kriteereillä? Se on tosi haastavaa, Jukka-Pekka Leistola sanoo.
Numero voi vaatia tavallista enemmän harkintaa myös silloin, kun oppilaan osaaminen on epätasaista. Ohjeistuksen mukaan heikkoa suoriutumista voi korvata, jos oppilas yltää toisissa tavoitteissa vaadittua parempiin suorituksiin. Oulun normaalikoulun yhteiskuntaopin ja historian opettajana sekä apulaisrehtorina toimivan Pasi Hiedan mielestä yhdenmukainen tulkinta on kuitenkin tällöin vaikeaa.
– On oppilaita, jotka ovat hirveän kiinnostuneita esimerkiksi taloudesta, mutta eivät vaikuttamiseen ja vallankäyttöön liittyvistä asioista. Mikä oikeudenmukainen arvosana silloin on, Hieta pohtii.
Peruskoulun päättöarviointi perustuu tänä keväänä vuoden 2004 opetussuunnitelmaan. Muutaman vuoden kuluttua yhdeksäsluokkaiset saavat numerot uuden opetussuunnitelman kriteerien mukaan.
Voisiko koko luokka saada saman numeron?
Peruskoulun päättötodistuksen numeroiden pitäisi olla vertailukelpoisia kaikkien Suomen koulujen kesken. Yhden numeron ero voi ratkaista, aukeaako nuorelle jatko-opiskelupaikka. Eri tutkimusten perusteella peruskoulun päättötodistuksen numerot kuitenkin vaihtelevat luokkien, koulujen ja kuntienkin välillä oppilaan osaamisesta riippumatta. Kun oppilaiden osaamisen eroja ei pitäisi verrata omaan luokkaan, voisiko opettaja antaa koko luokalle saman numeron?
– Periaatteessa se olisi mahdollista. Mutta kyllä olisi poikkeuksellisen tasainen jengi, jos näin kävisi, Juuso Ylönen Kontiolahden koulusta toteaa.
Espoolainen Tapiolan koulu tunnetaan hyvistä tuloksistaan. Opettaja Terhi Välimäen oppilaiden numerorivi saattaa olla hyvinkin tasainen.
– Kyllä minulla välillä on luokkia, joissa on tosi paljon ysejä ja kymppejäkin.
Välimäki uskaltaa antaa nykyisten oppilaittensa todistuksiin hyviä numeroita, sillä vertailukohtana on aiempi työpaikka. Toisessa koulussa oppilaat saivat samantyyppisistä tehtävistä selvästi Tapiolaa heikompia arvosanoja.
Opettajilta vaaditaan perusteluja
Opettajia saattaa harmittaa, kun he näkevät, että oppilas pystyisi paljon parempaan, mutta ei viitsi.
– Alisuoriutuminen on yläkoulussa joillekin tavallista. Pystyisi paljon parempaan, mutta ei syystä tai toisesta ehdi, viitsi tai jaksa. Nämä ovat hankalia tilanteita, Juuso Ylönen Kontiolahden koulusta sanoo.
Tapiolan koulussa opettavan Terhi Välimäen antamaa numeroa kova tsemppi kevättä kohti voi parantaa, jos se johtaa tuloksiin.
– Joskus harmittaa jonkun oppilaan puolesta. Kun tietää, että tsemppi oli kova, mutta hän ei ihan yltänyt tavoitteisiin. Mutta on itse mietittävä, millä kriteereillä niitä arvosanoja annan, ja on käytettävä kaikkien kohdalla samoja.
Yksittäiset flopit eivät kuitenkaan tunnu haittaavan. Opettajat kertovat, että vaikka oppilas epäonnistuisi yhdessä suorituksessa, numero ei tipahda rajusti.
Monen opettajan linjana on, että oppilaat ja perheet pidetään koko kouluvuosi ajan tasalla niin, etteivät kevättodistuksen numerot tule suurina yllätyksinä. Peruskoulun päättötodistuksen numeroista voi kuitenkin vaatia oikaisua.
– Numeron on oltava perusteltavissa. Jonkin verran perheiltä tulee kyselyitä siitä, miksi numero oli tämä, Terhi Välimäki sanoo.