SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan on itsestään selvää, että Suomen pitää auttaa malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen tutkimuksissa.
Alasampumista tutkii niin hollantilainen kuin kansainvälinenkin ryhmä.
Suomi on auttanut hollantilaisia tutkijoita räjäyttämällä venäläisvalmisteisen Buk-ilmatorjuntaohjuksen, jollaisella Malaysia Airlinesin matkustajakone MH17 räjäytettiin Itä-Ukrainassa 17.7.2014. Suomella on ollut Venäjältä ostettuja ohjuksia käytössään aivan viime aikoihin asti.
Eilen perjantaina julkisuuteen tuli hollantilaistietoja, joiden mukaan Suomi panttaisi ohjuskokeen tietoja.
Räjäytystä tutkiva kansainvälinen rikostutkintaryhmä julkaisi toissapäivänä uuden raportin koneen alasampumisesta. Ryhmä ei kuitenkaan voinut hyödyntää työssä Suomessa tehtyjä Buk-ohjuskokeita. Tutkijaryhmän johtajan Gerryt Thiryn mukaan ryhmä ei ole saanut lupaa Suomen hallitukselta jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi perjantaina nopealla aikataululla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että hollantilaiset itse alun perin pyysivät suomalaisia vaikenemaan tutkinnasta.
Rinne kommentoi kohua Ylen Ykkösaamussa toteamalla, että tutkinnassa on muistettava kaksi asiaa, joiden välillä tasapainotellaan: toisaalta kyse on vakavasta rikoksesta, jonka vuoksi Suomeen on lähetetty kansainvälinen virka-apupyyntö, toisaalta asiaan liittyy asekauppasopimus, joka sisältää rajoitteita.
– On selvää, että kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan. Siitä on lähtökohtaisesti kyse, Rinne tähdensi.
Rinteen mukaan on kuitenkin syytä muistaa, että asekauppasopimuksissa on aina rajoitteita siitä riippumatta, mistä aseita ostetaan. Presidentti Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomi on tehnyt "rohkeita päätöksiä", ja Rinne arveli presidentin viitanneen juuri näihin rajoitteisiin.
Sinänsä Rinne ei näe ohjuskokeissa suurta dramatiikkaa vaan katsoo kohun syntyneen ennemminkin siitä, että tietoja malesialaiskoneen alasampumisen tutkinnan kulusta on tullut julkisuuteen odotettua aikaisemmin.
Rinne ei halunnut arvioida, millaisia vaikutuksia tutkimuksiin osallistumisella on Suomen ja Venäjän suhteiisin. Rinteen mukaan sen arvioimiseksi täytyisi tietää tarkasti, mitä kauppasopimuksissa lukee.
– Jää nähtäväksi, millaisia poliittisa seurauksia tällä on, Rinne tyytyi sanomaan.
"Venäjä pyrkimässä takaisin suurvallaksi"
Rinne kommentoi myös Venäjän tämänhetkistä tilannetta ja Suomen suhdetta itäiseen naapuriinsa. Ulkopoliittisen instituutin hiljattain julkaistussa raportissa arvioitiin, että Venäjä saattaisi kyseenalaistaa Suomen itsenäisyyden maamme satavuotisjuhlavuonna, mutta Rinne pitää tällaisia näkemyksiä turhan pelon lietsomisena.
– Venäjä tietää, että Suomi on hankkinut itsenäisyytensä kovalla hinnalla, Rinne korosti.
Rinteen mukaan Venäjän tekemisiä pitäisi peilata siihen, että maa on Putinin johdolla pyrkimässä takaisin suurvalta-asemaan.
Venäjän demokratiakehitystä Rinne pitää joka tapauksessa huolestuttavana ja nosti esimerkiksi muutaman viikon takaiset duuman vaalit, joissa äänestysprosentti jäi hyvin alhaiseksi. Tämä on Rinteen mukaan osoitus siitä, että venäläiset eivät luota poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Rinteen mukaan Venäjällä on myös paljon yksittäisiä henkilöitä ja muita presidenttiä lähellä olevia tahoja, joille Venäjän nykyinen poliittinen ja taloudellinen tilanne sopii hyvin. Tämän vuoksi Venäjän taloudellinen ja poliittinen kehitys on menossa huonoon suuntaan, Rinne arvioi.