Pirkko Palander, 60, kävelee 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa tutustuen remonttityömaahan. Hän miettii muuttavansa kommuuniin jossakin vaiheessa.
– Olen hirveän innoissani. Koko elämäni olen asunut tietynlaisessa kommuunissa joko perheeni tai lähisukulaisten kanssa. Nyt olen leski ja lopettanut yrittäjyyteni huonekaluliikkeessä, kertoo Palander.
Pihapiirissä on vanhoja rakennuksia, joista vanhin on 1700-luvulla rakennettu aitta. Kunnostettava päärakennus, vanha kunnalliskoti ja mielisairaalaosasto, on kooltaan 500 neliömetriä.
Heinäkuinen vihreys kukkineen, tuoksuineen ja tuulenvireineen. Lampaita ja kanoja. Kissa ja koira ovat hankinnassa.
Outokummussa Alavin kylässä kunnostetaan taloa yhteisöasunnoksi noin kymmenelle ikäihmiselle. Remonttiin on saatu julkista Leader-tukea.
Suurta ikäluokkaa edustavat 69-vuotiaat kommuunin ideoijat Olli ja Eeva Leena Saikkonen haluavat viettää vanhuuspäivänsä hyvässä ja samanhenkisessä seurassa – kodissa, jossa ovat asuneet jo 35 vuotta.
– Haluamme seuraamme mukavia ihmisiä. Poliittisilla ajatuksilla ei ole merkitystä, mutta minkään sortin kiihkoilijoita emme kaipaa. Toki uskoa saa, vaikka minä ja Eeva Leena olemmekin uskonnottomia, toteaa Olli Saikkonen.
Olli Saikkonen on toiminut aikanaan muun muassa Outokummun matkailuyhtiön toimitusjohtajana ja Eeva Leena Saikkonen talouspäällikkönä sosiaali- ja terveysalalla.
Kunhan vanhuskommuuni lähtee pyörimään täydellä teholla, yrityksen ruoriin johtajaksi tarttuu pariskunnan vanhin tytär Mataleena Kaasinen. Puhtaasta hyväntekeväisyydestä ei ole kyse, sillä kommuunin pitää tulla toimeen omillaan.
Tutkimus: Turvallista asumista halutaan kohtuuhinnalla
Yhteisöasumiselle vaikuttaisi olevan Suomessa tilausta. Vanhustyön keskusliiton vuoden alussa tekemän tutkimuksen mukaan yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää ihmistä.
Yhteisöllisessä asumisessa eniten kiinnostivat turvallinen ja esteetön asuminen, mahdollisuus saada apua arkeen sekä kohtuuhintaisuus. Yhteinen harrastustoiminta ja arjen tekeminen kiinnosti, sekä mahdollisuus hankkia porukalla elämiseen ja vaikka terveydenhoitoon liittyviä palveluja.
Poliittisilla ajatuksilla ei ole merkitystä, mutta minkään sortin kiihkoilijoita emme kaipaa. Olli Saikkonen
Outokummun vanhuskommuunissa vuokrahuoneet ovat yksityisiä, mutta yhteisiä tiloja on runsaasti. Siivous hoidetaan porukalla. Lähiluonto tarjoaa mahdollisuuden marjastamiseen ja hiihtämiseen. Tarvittaessa apua haetaan yhdessä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten kautta asukkaiksi on tulossa ikääntyneitä perhehoidettavia, jotka elävät perheenjäseninä kuten muutkin kommuunin jäsenet. Perhehoidettavat eivät tarvitse ammattihoitoa, mutta eivät toisaalta selviydy arjestaan aivan yksin.
Äiti nukkui pois hirsitalon rauhassa
Olli ja Eeva Leena Saikkonen ammentavat kommuuniasumiseen hippiajatusta.
– Haluamme elää merkityksellistä elämää, jossa on rauhaa ja rakkautta. Huumeita emme kylläkään käytä, sanoo Olli Saikkonen.
– Sen verran pelkureita ollaan, lisää Eeva Leena Saikkonen viereltä.
Kuolemakaan ei ole ollut etäinen asia hirsitalossa, sillä Olli Saikkosen 92-vuotias äiti Hedvig Saikkonen kuoli rauhallisesti rakennuksessa.
– Saimme lääkäriltä hyvät ohjeet etukäteen hänen hoitamiseensa. Näköjään näin ekonomin tutkinnollakin voi saattaa ihmisen hautaan, miettii Olli Saikkonen katsoessaan vuodetta, jossa äitinsä nukkui pois.
Kansainvälisyys on ollut aina läsnä Saikkosen elämässä, koska pihapiirissä on ollut turisteja kiinnostavaa retkeilymajatoimintaa 1980-luvulta lähtien. Pariskunnan ennakkoluulottomasta maailmankatsomuksesta kertoo sekin, että heillä on ystävätoimintaa syyrialaisen perheen kanssa.
Kommuuniasumisesta haaveileva Pirkko Palander jakaa Saikkosten ajatusmaailman ja kertoo kuinka kemiat ovat aina toimineet. Yhteisöasuminen olisi Palanderin mielestä vaihtoehto yksinäiselle vanhuudelle, jossa lähiomaisia ei välttämättä ole läsnä.
– Näin ehkäistään syrjäytymistä, vakuuttuu Palander, joka sanoo tekevänsä päätöksen tulevaisuuden asuinpaikastaan lähivuosina.