Paavo Koistista väsyttää. Nivelkivut ovat pitäneet hereillä melkein koko yön. Päivä alkaa aamulääkkeillä – kaikkiaan hän joutuu syömään lääkkeitä tusinan verran päivässä.
Koistinen kärsii monista autoimmuunisairauksista ja on käynyt pitkän taistelun ihosyöpää vastaan. Hänestä tallennettuja terveystietoja löytyy sivukaupalla hoitoyksiköistä, syöpärekisteristä ja Omakanta-palvelusta.
Koistisen kaltaisten suomalaisten terveystiedot herättävät nyt kaupallista kiinnostusta. Suomessa valmistellaan lakia, joka avaisi sosiaali- ja terveystiedot esimerkiksi lääke- ja terveyspalveluyrityksille.
Terveysbisnes kukoistaa
Terveysbisneksellä pyyhkii Suomessa hyvin. Väestö vanhenee, ja yritysten kakku terveyspalveluiden järjestämisestä on kasvamassa sote-uudistuksessa. Suomen terveysteknologian vienti ylitti viime vuonna kaksi miljardia euroa. Se voi olla vasta alkua.
Jos vähässä käytössä ollutta suomalaisten terveysdataa annetaan yrityksille, tuloksena voi olla yhä enemmän uusia lääkkeitä ja terveyspalveluja. Tämä näkyisi yhtiöiden tuloksissa, mutta myös kansalaiset hyötyisivät.
Voisiko terveystietojen käytön laajentamisella helpottaa myös Koistisen elämää?
Koistinen suhtautuu sinällään myönteisesti suunnitelmiin, mutta haluaa päättää terveystietojensa käytöstä kaikissa tilanteissa - ja peruuttaa tarvittaessa suostumuksensa.
– Minulla pitää olla mahdollisuus tarkistaa, mihin tietojani käytetään. Se on edellytys, jota uskon myös useimpien kansalaisten haluavan, Koistinen sanoo.
Kaikki palvelut yhdeltä luukulta
Suomalaisista pitkältä ajalta kerätyt terveystiedot ovat maailmanlaajuisestikin kattavat, mutta niitä hyödyntävät lähinnä viranomaiset ja tutkijat. Kaupalliseen tutkimukseen tietoja ei tipu.
Yritykset voivat saada dataa tieteelliseen tutkimukseen, mutta lupaprosessit ovat pitkiä ja tiedot hajallaan eri rekistereissä. Vastedes kaikki tiedot voisi saada yhdellä pyynnöllä maksua vastaan.
On mahdollista, että tulevaisuudessa yrityksille voitaisiin luovuttaa myös muun muassa biopankkinäytteitä ja perimätietoa. Erityisesti rekisteritietojen yhdistely houkuttelee lääketeollisuutta.
Suunnitelmien taustalla on ensi keväänä voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus, jolla yhtäläistetään jäsenmaiden tietosuojakäytäntöjä ja vähennetään hallinnollisia kuluja. Yritykset maksavat nykyisin ilmoituksista valvontaviranomaisille 130 miljoonaa euroa vuodessa.
EU:n komission mukaan tietosuojauudistus mahdollistaa massadatapalvelut Euroopassa. Massadataa ovat esimerkiksi ihmisistä saatavat erittäin suuret tietoaineistot. Massadatan analysoinnin arvioidaan voivan kasvattaa EU:n talouskasvua lähes kaksi prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Terveystiedot ovat massadataa parhaimmillaan.
Lääkeyritykset innoissaan
Terveystietojen käyttöä laajentava lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Laki voisi tulla voimaan ensi vuonna. Lääkeyritykset Suomessa ja ulkomailla ovat seuranneet uudistusta tarkkaan.
Terveystietojen “hyötykäyttöä” valmistelleen Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan keskusteluja on käyty kymmenien potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mukana on ollut niin suomalaisia kuin kansainvälisiä lääkefirmoja.
Maailman suurimpiin lääkeyhtiöihin kuuluvasta Pfizerista kerrotaan, että laajojen terveystietojen avulla voitaisiin tunnistaa eri sairauksiin vaikuttavia tekijöitä, kehittää uusia lääkkeitä ja rokotteita sekä helpottaa lääkkeiden pitkän ajan vaikutusten seurantaa. Näin voitaisiin saada esimerkiksi ihmisten työkykyyn ja elinaikaan liittyvää uutta tietoa.
Lääkeyhtiötä eivät kiinnosta yksittäisen ihmisen tiedot.
– Nykyisin puhutaan paljon big datasta. Se on massatiedon tilastollista analytiikkaa ja tilastollisten yhteyksien etsimistä, mihin me tietoja käyttäisimme, sanoo Pfizer Suomen lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.
Parkkisen mukaan esimerkiksi ihosyövän suhteen tarvitaan tietoa siitä, mitkä potilasryhmät hyötyvät eri hoitomuodoista parhaiten. Vastauksia ihosyöpään voidaan saada yhdistämällä terveystietoja biopankkinäytteisiin.
Kaupallisen tutkimuksen avoimuus mietityttää
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio suhtautuu epäilevästi terveystietojen antamiseen yrityksille, koska se muuttaisi niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta. Tiedoilla on edistetty kansanterveyttä ja tieteellistä tutkimusta.
Nyt tieteellisen tutkimuksen käsite laajenisi muun muassa yksityiseen tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen. Lisäksi voitaisiin tehdä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Aarnion mukaan tieteellisen tutkimuksen käsite on epäselvä. Tutkijoiltakin kuulee erilaisia määritelmiä. Tavallisesti tieteellisten tutkimusten tulokset ja käytännöt ovat julkisia, jolloin tiedeyhteisö voi arvioida niitä.
Kaupallisessa tutkimuksessa näin ei välttämättä olisi, koska yritykset voisivat vedota patentteihin ja liikesalaisuuksiin.
– Innovaatiotoiminta on aika kaukana tieteellisestä tutkimuksesta. Käsitettä ei voida noin vain venyttää, vaan se on mikä se on, Aarnio toteaa.
Anonyymejä ja ei niin anonyymejä tietoja
Yrityksille annettaisiin pääosin anonyymejä terveystietoja, eli materiaalista ei voisi tunnistaa ketään.
Tiedot voisivat olla myös pseudonymisoituja eli käsitelty niin, ettei niitä voisi yhdistää tiettyyn henkilöön. Ihmiset voisi liittää tietoihin vain erillisellä tunnisteella. Sitä pitäisi hallussaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yhteydessä toimiva lupaviranomainen, joka päättäisi luvista, kun tarvittaisiin tietoja eri rekistereistä. Yksittäisestä rekisteristä tiedot voisi edelleen pyytää suoraan vastaavalta viranomaiselta.
Aineisto voitaisiin luovuttaa myös niin, että yksittäiset ihmiset olisivat tunnistettavissa, jos tämä olisi tutkimuksen kannalta välttämätöntä. Esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa voitaisiin tarvita tietoja potilasasiakirjoista. Tiedot voitaisiin laittaa määräajaksi “tietoturvalliseen käyttöympäristöön”, ja niiden käsittelyä valvottaisiin tiukasti.
Yrityksiä sitoisi aina salassapitovelvoite. Tietojen paljastaminen voitaisiin tuomita salassapitorikoksena.
Paavo Koistinen ei ole huolissaan tietojensa luovuttamisesta anonymisoituina, jos tietosuoja pitää. Dataa ei saa joutua vääriin käsiin.
– Tämä on monimutkainen kysymys. Kuka tietojani voi nähdä ja kuka niitä kontrolloi, pohtii Koistinen, joka on myös Potilasliiton puheenjohtaja.
Aarnion mukaan kansalaisella on aina lähtökohtaisesti oikeus tietää terveystietojensa käytöstä, jos tiedot eivät ole lakisääteisissä viranomaisrekistereissä. Yksilön suostumuksella kerättävää dataa ovat esimerkiksi biopankkien näytteet ja terveystutkimukset.
– Kaikki eivät välttämättä halua olla soveltavassa kaupallisessa tutkimuksessa tai minkä tahansa innovaation kehittämisessä mukana.
Massadatakin voi paljastaa henkilöllisyyden
Tietosuojavaltuutetun mielestä on vaikeaa varmistaa, ettei ihmisiä pysty tunnistamaan datasta. Esimerkiksi henkilötunnuksen poistaminen ei riitä.
– Kun mennään geneettiseen tietoon, voi paljastua koko perhe ja suku. Se ei toimi niin, että otetaan nimi ja osoite pois.
Tietoturvallisuusyhtiö F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen sanoo, että anonymisoitua dataa pitää saada käsitellä vapaasti. Isoja massoja yhdistäessä anonymiteetti saattaa kuitenkin heiketä.
– Datasta saattaa pompata esiin esimerkiksi poikkeuksellisen pitkä, harvinaista tautia sairastava ja harvaan asutulla seudulla asuva ihminen. Vaikka henkilön nimeä ei tiedettäisi, on oletettavaa, että tuollaisia yhdistelmiä ei ole useita, Koivunen kuvailee.
Tavoitteena “yleisen hyödyn” saaminen
Tietojen luovuttamisessa voitaisiin alkaa hyödyntää kansallista terveysarkistoa eli Kanta-palveluita. Arkistossa on laajasti suomalaisten terveystietoja, esimerkiksi osa terveydenhuollon potilasasiakirjoista ja reseptitietoja. Myöhemmin sinne lisätään muun muassa sosiaalihuollon tiedot ja ihmisten hyvinvointitietoja.
Yritysten tulisi tehdä rajattuja, perusteltuja datapyyntöjä. THL:n tietojohtajan Pekka Kahrin mukaan tavoitteena pitäisi olla “yleisen hyödyn” saaminen. Tämä voisi tarkoittaa vaikkapa avoimesti julkaistuja tieteellisiä tuloksia, uusia hoitomuotoja, lääkkeitä ja ohjelmistoja.
– Myös kasvuyritysten synnyttäminen tai paremmin organisoidut julkisesti rahoitettavat sote-palvelut ja sitä kautta taloudellinen hyöty voivat olla tällaisia, Kahri kertoo.
Terveystietojen avulla ei saisi kuitenkaan tehdä kohdennettua markkinointia tai kontaktoida yksittäisiä ihmisiä.
Suomesta lääkekehityksen keskusmaa?
Yrityksiä laskutettaisiin maksuperustelain mukaisesti vain tietojen antamisen kustannuksista. Yksi vaihtoehto on perustaa valtionyhtiö, joka tarjoaisi analysointi- ja konsulttipalveluja.
Tutkijoilta ja yrityksiltä voitaisiin pyytää datasta erisuuruista korvausta. Kalliimmalla hinnalla tiedot toimitettaisiin nopeasti.
– Mikäli tulee asiakastarpeita ja mahdollisuuksia, joihin lupaviranomainen ei kykene vastaamaan ja tällaiselle liiketoiminnalle olisi aitoa potentiaalia, voidaan valtion omistama yhtiö mahdollisesti perustaa, edellyttäen että sille löytyy pääomitus, THL:n Kahri muotoilee.
Kahrin mukaan terveystietoja ei anneta valtion kassan kartuttamiseksi, vaan uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi Suomeen.
Pfizerin Parkkinen visioi Suomesta lääkekehityksen, terveystutkimuksen ja -teknologian keskusmaata, jonne ulkomaiset lääkefirmat sijoittaisivat rahojaan.
– Sitä kautta tulisi lisää työllisyyttä ja liiketoimintaa. Erityisesti suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuudet parantuisivat, hän maalailee.
Terveyttä edistävät sovellukset kiinnostavat
Säynätsalossa Paavo Koistinen sanoo kaipaavansa lisää terveydenhuollon mobiilipalveluita. Ne palvelisivat parhaiten, koska suurin osa ihmisistä käyttää älypuhelimia.
Koistinen yrittää kiinnittää elämässään huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa liikunnalla ja ravinnolla on suuri merkitys. Hän pitää itsensä kiireisenä ja mielen virkeänä monista sairauksistaan huolimatta.
– Näillä mennään, niin kuin olen aina positiivisessa mielessä sanonut, naurahtaa Koistinen.
Diabetesta sairastavana hän ilahtuisi sovelluksesta, jonka avulla voisi suunnitella itselle viikon terveelliset ruokalistat. Sovellus hälyttäisi, jos ruokailuajoista luistaisi.
– Näin verensokeri ei laskisi liian alas, Koistinen perustelee.
Tiedot ruokavaliosta menisivät myös lääkärille, jonka kanssa voitaisiin käydä tuloksia läpi ja muokata tarvittaessa aterioiden sisältöä.
Pfizerin Parkkinen pitää lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen kehittämistä tärkeänä.
– Tässä terveellistä ravintoa ja elintapoja tukevat mobiilipalvelut ovat valtaisa mahdollisuus, hän sanoo.
Aiheesta lisää maanantain A-studiossa TV1:ssä klo 21.