Luontaiset kohtaamiset ja turvapaikanhakijoille tarjotut työpaikat voisivat olla keinoja turvattomuuden poistamiseksi. Lisäksi tärkeää on opettaa turvapaikanhakijoille suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä, sanovat SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja ja Kuopion Vartiointipalvelun toimitusjohtaja Mika Kolehmainen.
– Onhan se ihan selkeä asia, että kulttuurierot ovat valtavia. Turvapaikanhakijoille on opetettava, että maassa on oltava maan tavalla ja johdonmukaisuutta käyttäytymisen suhteen on vaadittava ilman mitään löysäämistä, kommentoi Kolehmainen.
Myös Haataja pitää tärkeänä sitä, että turvapaikanhakijoille annetaan tietoa säännöistä ja siitä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan. Muun muassa tätä työtä SPR tekee jatkuvasti.
Haatajan mielestä Suomessa on osittain menty jopa liian pitkälle turvapaikanhakijoiden ”palvelemisessa”.
– He ovat kuitenkin ihmisiä ja ajattelevat omilla aivoillaan. Kaikkea ei pidä viedä ihan valmiina. Annetaan heidän haastaa itse itseään.
Muutaman vuoden ajan SPR:n toiminnanjohtajana työskennellyt Haataja korostaa, että Suomeen jäädä aikovat turvapaikanhakijat ovat erittäin halukkaita suomalaistumaan ja tahtotila sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan on korkealla.
Luontaisia kohtaamisia ja turvapaikanhakijoille töitä
Suomalaisten turvattomuuden tunteen lieventämiseksi luontaiset kohtaamiset ovat Haatajan mielestä hyvä keino. Vastaanottokeskuksissa vapaaehtoiset tekevät tätä joka päivä esimerkiksi vetämällä erilaisia toimintaryhmiä ja ystävystymällä turvapaikanhakijoiden kanssa.
Monet tuovat esille suomalaista kulttuuria kutsumalla turvapaikanhakijoita koteihinsa. Tässä suhteessa muutos 1990-lukuun on hurja.
– Silloin oli todella poikkeuksellista, että turvapaikanhakija pääsi kenenkään kotiin, muistelee Haataja.
Mika Kolehmainen poistaisi ensimmäisenä esteet turvapaikanhakijoiden työn tekemisestä ja laittaisi heidät töihin.
– Tarjolla on paljon perushommaa, joka ei suomalaiselle kelpaa. Helpoiten yhteiskuntaan integroidutaan tekemällä töitä, uskoo Kolehmainen.
Turvattomuuskeskustelua hyvä herätellä
Turvallisuuspalveluja tarjoavan yrityksen toimitusjohtajana työskentelevä Kolehmainen sanoo, että turvapaikanhakijoiden saapuminen Pohjois-Savoon ei ole näkynyt hänen työssään millään tavoin.
Hätämajoitusten tai vastaanottokeskuksen lähettyvillä sijaitsevista yrityksistä ei ole tullut sellaista viestiä, että he tarvitsisivat erityisiä turvatoimia. Kameravalvontaa on kuitenkin myyty tavallista enemmän. Tämä johtuu Kolehmaisen arvion mukaan enemmän peloista kuin tapahtuneista teoista.
– Väkivallanriski tulee ylipäätään enemmän kantaväestön taholta ja se näkyy henkilöiden suojaamisen tarpeessa erilaisissa palveluissa kuten päihdetyössä ja kotipalvelussa.
Kaisu Haataja uskoo, että pelko synnyttää suomalaisissa turvattomuuden tunnetta. Yhtäkkiset kohtaamiset oudon kulttuurin ja yli 30 000 uuden ihmisen kanssa voivat olla vaikeita.
– Meidän pitäisi kohdata pelko ja ennakkoluulot, kehottaa Haataja.
Sekä Haataja että Kolehmainen vierailivat Yle Kuopion aamulähetyksessä keskustelemassa Ylen keskiviikkona TV 2:ssa lähettämästä turvattomuusillan annista. SPR:n toiminnanjohtaja oli tyytyväinen, että aiheesta on ryhdytty keskustelemaan. Kolehmaiselle jäi mieleen suomalaisen suvaitsevaisuuden kapeus.
– Ihmetyttää, että eniten suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja erilaisuuden sietoa peräänkuuluttavat henkilöt jäivät pois tilaisuudesta, vaikka ovat kansanedustajia, kummastelee Kolehmainen.