Aasiasta ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin korkeampi kuin kantasuomalaisten lasten.
Sen sijaan entisen Neuvostoliiton alueelta ja muualta Euroopasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin alhaisempi kuin kantasuomalaisten lasten.
Tutkimustulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta, joka julkaistiin kesäkuussa kansainvälisessä lasteninfektiosairauksien konferenssissa.
THL tekee jatkotutkimusta, joka selvittäisi syyt tutkimustulokseen. Vielä nyt syitä voi vain arvailla esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten ja eurooppalaisten Suomessa syntyneiden lasten kantasuomalaisten lapsia alhaisempaan rokotuskattavuuteen.
– Tarkastelemme neuvolakäyntien toteutumista, joka antaisi viitteitä siitä, onko kysymys enemmän rokotuksia koskevista asenteista. Eli, että mennään neuvolaan, mutta ei oteta rokotuksia. Vai onko kyse siitä, että meidän palvelujärjestelmä ei välttämättä tavoita kaikkia Suomeen muuttaneita perheitä ihan yhtä lailla. Jäisikö neuvolakäyntejä väliin, mikä selittäisi luonnollisesti myös sen, ettei kaikkia rokotuksia sitten tulla ottaneeksi, miettii ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.
Tulos voi selittyä osin myös läheisellä sijainnilla.
– Esimerkiksi Venäjältä Suomeen muuttaneilla perheillä voi olla terveyspalvelujen käyttöä Venäjän puolella. Voi olla, että rokotteita otettaisiin siellä rajan takana. Se voisi selittää sitä, että Suomessa palveluita ei ehkä käytetä samalla tavalla, Puumalainen pohtii.
Tutkimustulosta ei voi rinnastaa
Afrikasta ja Aasiasta Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneiden lasten hyvä tulos miellyttää ylilääkäriä.
– Se on hyvin ilahduttava asia, että Aasiasta ja Afrikasta Suomeen muuttaneet perheet osaavat käyttää meidän palvelujärjestelmää ja ovat löytäneet neuvolan ja luottavat rokotusohjelmaan ja ottavat hyvin tunnollisesti rokotteet.
Tutkimuksen tulosta ei Puumalaisen mielestä kannata suoraan rinnastaa maahanmuuttajalasten terveydentilaa koskeviin muihin tutkimuksiin.
Suomeen tullessa voidaan havaita sellaisia terveysongelmia, jotka Suomessa oltaisiin hoidettu ja havaittu paljon aikaisemmin. Taneli Puumalainen
– Tiedetään, että joidenkin tartuntatautien riski on suurempi joissakin maahanmuuttajaryhmissä. Tilanne heijastaa lähtömaan tartuntatautitilannetta. Perheillä on yhteyksiä entiseen kotimaahan. Sukulaisia käy kylässä ja käydään kylässä. Esimerkiksi tilastoissa heijastuu tuberkuloosi tai malaria.
Ulkomailta Suomeen tulee lapsia alueilta, jossa terveydenhuolto ei toimi vaikkapa sodan tai konfliktin vuoksi.
– Lapset voivat tulla maista, joissa terveyspalveluja ei ole ollut saatavilla. Suomeen tullessa voidaan havaita sellaisia terveysongelmia, jotka Suomessa oltaisiin hoidettu ja havaittu paljon aikaisemmin.
Vaikka tutkimuksessa esimerkiksi Aasia ja Afrikka olivat yksinä alueina, näissä maanosissa on paljon erilaisia maita. Aasiassa esimerkiksi Singapore ja Bangladesh ovat täysin erilaisia valtioita.
– Singaporen elintaso on Suomea korkeampi ja rokotettavien tautien esiintyvyys Suomea vähäisempää. Esimerkiksi Nepalissa ja Bangladeshissa on huomattavan paljon tartuntatauteihin liittyviä ongelmia, Puumalainen muistuttaa.
Jatkotutkimus vuoden loppuun
Tutkimuksessa verrattiin MPR-rokotteen ja influenssarokotteen rokotuskattavuutta.
MPR-rokotteen kattavuus kantasuomalaisten lapsilla on 96,3 prosenttia. Paras tulos oli Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneillä lapsilla, 97 prosenttia. Heikoin rokotuskattavuus oli entisen Neuvostoliiton alueen maista muuttaneiden Suomessa syntyneillä lapsilla, 91 prosenttia.
MPR-rokote suojaa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Se on ollut Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa vuodesta 1982 lähtien.
Eri alueet olivat influenssarokotusten kattavuudessa enimmäkseen samankaltaisessa järjestyksessä. Paras rokotekattavuus oli Aasiasta Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneiden lasten 47,1 prosenttia. Kantasuomalaisten lasten influenssarokotekattavuus oli 31,6 prosenttia. Heikoin tulos oli entisen Neuvostoliiton alueen maista muuttaneiden Suomessa syntyneiden lasten 16,2 prosenttia.
Tutkimusryhmän työstä vastasi Paula Tiittala. Puumalainen oli mukana tutkimusryhmän työssä. Uusi tutkimus valmistuu syksyllä tai viimeistään vuoden loppuun mennessä.
– Jatkamme rokotusrekisterin tietojen analyysiä eri tavoin. Vertaamme saatuja tuloksia perusterveyden huollon käyntitietoihin. Tätä tarvittaessa haastatteluilla ja kyselytutkimuksilla selvennämme.
THL on aiemmin kuntakäynneillään pohtinut eri kaupunkien ja kuntien kanssa rokotuskattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskusteluissa on pohdittu myös maahanmuuttajataustaisten perheiden tilannetta.
Tilanne maailmalla parantunut
Monin paikoin Afrikassa ja Aasiassa terveydenhoitojärjestelmä ei ole suomalaisella tai eurooppalaisella tasolla. Puumalaisen mukaan voi olla niinkin, että tällaisista maista tulevat ihmiset nimenomaan arvostavat Suomen terveydenhoitojärjestelmää.
– Ajatellaan, että terveyspalvelut ovat oikeus ja lapsen etu, ja tällaiset asiat halutaan hoitaa hyvin kuntoon.
YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön (WHO) lukujen mukaan noin 13 miljoonaa lasta ei ole saanut yhtään rokotusta.
Tällä hetkellä tuhkarokkoon kuolevien lasten määrä on jossain 150 000 vaiheilla per vuosi. Taneli Puumalainen
Kahdeksassa maassa lasten rokotekattavuus esimerkiksi kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan on alle 50 prosenttia. Näistä maista kuusi sijaitsee Saharan eteläpuolella. Maat ovat Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Päiväntasaajan Guinea, Nigeria, Somalia ja Etelä-Sudan. Loput kaksi maata listassa ovat Syyria ja Ukraina.
Suomessa lasten rokotuskattavuus on noin 95 prosenttia ja koko maailmassa 86 prosenttia. YK:n tavoite on 90 prosenttia.
Maailman rokotekattavuus oli Puumalaisen mukaan 80 prosentissa vielä kymmenen vuotta sitten. Puumalainen muistuttaa, että asia on parantunut huomattavasti pitkällä aikavälillä.
– Rokotuksilla estetään joka vuosi lähes kolmen miljoonan lapsen kuolema. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuolleisuus on laskenut huomattavan paljon. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla lähes kaksi miljoonaa lasta kuoli tuhkarokkoon vuosittain. Tällä hetkellä tuhkarokkoon kuolevien lasten määrä on jossain 150 000 vaiheilla per vuosi.
Rotavirusrokote edelleen harvinainen Euroopassa
Kansallisen rokotusohjelman mukaan Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus yhtätoista eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan.
Lisäksi tytöt saavat HPV-rokotteen papilloomavierusta vastaan. Rokote suojaa kohdunkaulan syöpää vastaan. Kansalliseen rokotusohjelmaan tulee uutena mukaan vesirokko syyskuussa.
Puumalaisen mielestä rokotuskattavuudessa ja rokotusten määrissä Suomi on rikkaista maista hyvää keskitasoa.
– Esimerkiksi rotavirusrokote on ollut Suomessa pitkään käytössä, mutta Euroopan maista yli puolet on sellaisia, joissa tätä rokotetta ei käytetä. Meillä on hyvä rokotusohjelma, mutta se ei ole kaikista laajin mahdollinen.
Uusien rokotteiden tarvetta tutkitaan koko ajan. Niiden käyttöönotto riippuu tarpeen lisäksi rahasta.
– Meillä on menossa parhaillaankin useita selvityksiä rokotusohjelmien muutoksista ja mahdollisista laajennuksista. Kun ne valmistuvat, sitten katsotaan, olisiko uuden rokotteen tai rokotusohjelman laajentaminen järkevää vai ei. Meillä on kuitenkin perustettu rokotusohjelmapäätöksenteko pitkälti kustannusvaikuttavuuteen eikä kannata millä hinnalla tahansa lähteä rokotusohjelmaa laajentaa. Täytyy olla merkittävä tautitaakka ja rokotteella pitää tämä tautitaakka pystyä poistamaan tai huomattavasti vähentämään.
Tärkeitä Bangladeshissa, epäilyjä Ranskassa
Rokotusasioissa on aiemminkin tullut mielenkiintoisia tuloksia. Vuonna 2016 julkaistun The State of Vaccine Confidence -tutkimuksen mukaan Ranskassa yli neljä kymmenestä ihmisestä ilmaisi epäluottamuksensa rokotusten turvallisuuteen.
Yhteensä 67 maan tutkimuksessa ihmiset Bangladeshissa, Ecuadorissa ja Iranissa pitivät rokotuksia tärkeimpinä.
Pietarsaaren tienoilla alhaiseen rokotuskattavuuteen on ajateltu selittävänä tekijänä olevan rokotustenvastainen liike. Taneli Puumalainen
Puumalaisen mukaan ranskalaisten ennakkoluuloilla on pitkät perinteet. Samaa keskustelua on maassa käyty 1980-luvulta lähtien.
– Se on osin poliittinen keskustelu. Vaikka Ranskassa on kohtuullisen hyvä rokotuskattavuus, ihmisillä on epäluuloja ja salaliittoteorioista, miten viranomaiset pimittävät tietoa kansalaisilta.
Suomessa on yksi tietty alue, jossa rokotusvastaisuus on voimakasta.
- Pietarsaaren tienoilla alhaiseen rokotuskattavuuteen on ajateltu selittävänä tekijänä olevan rokotustenvastainen liike, joka levittää omaa kantaansa.
Puumalaisen mukaan köyhissä ja rikkaissa maissa on rokotusten suhteen eri ongelmat.
– Jos noin karkeasti yleistetään, köyhemmissä maissa ongelma voi olla se, että ihmisillä ei ole riittävästi tietoa siitä, että on mahdollista ehkäistä lasten keuhkokuume tai ripulikuolema tai tuhkarokko rokotuksilla. Tästä tiedonpuutteesta johtuen rokotteita jää ottamatta, eikä hakeuduta palveluiden piiriin. Rikkaissa maissa tilanne voi olla toinen. Oikeaa, luotettavaa tietoa terveydestä olisi saatavilla, mutta saatavilla on myös paljon epäluotettavaa tietoa. Syntyy kuplia, joissa ihmiset sosiaalisen median kanavien kautta levittävät asiaansa.