Esikoistyttären syntyminen huonokuntoisena oli Niina Pekkalalle, 31, järkytys. Minttu-tytär vammautui synnytyksen hoitovirheen takia vuonna 2005.
– Hoitovirheen seurauksena tyttärelläni on vaikea CP-vamma, näkövamma, vaikea puhevamma ja epilepsia, Pekkala sanoo nyt 11-vuotiaasta tyttärestään.
Potilasvakuutuskeskukselle tehtävien potilasvahinkoilmoitusten määrä on kasvanut vuonna 2016 aikaisemmista. Yksi kolmasosa saa korvauksia hoitovirheen takia.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa syntynyt Minttu joutui teho-osastolle heti synnyttyään viikon ajaksi. Tämän jälkeen lapsi siirrettiin lasten neurologiselle osastolle kolmeksi viikoksi.
Kun Pekkala meni parin vuorokauden ikäisenä katsomaan lasta teho-osastolle, lääkäri sanoi Pekkalan omien sanojen mukaan, että jo ultraäänen perusteella voidaan puhua massiivista vauriosta.
Niina Pekkalan tapauksessa alatiesynnytyksen pitkittäminen todettiin hoitovirheeksi Potilasvakuutuskeskuksessa 2006 ja Valvirassa vuonna 2007. Ratkaisussa sanotaan, että potilasvahingoksi katsottiin sikiön uhkaavan hapenpuutteen diagnoosiviive sekä pitkittynyt imukuppisynnytys.
Tyttären päästä oli jätetty mikroverinäyte ottamatta hoidon aikana. Se olisi kertonut lapsen voinnista ja hapenpuutteesta Niina Pekkala
– Kahden viikon iässä tehtiin pään magneettikuvaus, jossa varmistui hapenpuutteen aiheuttama laaja-alainen aivovaurio ja ennuste oli huono.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nykyinen Valvira) ratkaisun mukaan sydämen sähkökäyrää mittaava laite hälytti peruslinjan noususta ensimmäisen kerran kello 19.56. Lisäksi ratkaisussa sanotaan, että sikiön sykekäyrässä oli nähtävissä hapenpuutteen merkkejä kello 02.50, jolloin sikiön vointi olisi ollut aiheellista tarkistaa mikroverinäytteillä.
– Tyttären päästä oli jätetty mikroverinäyte ottamatta hoidon aikana. Se olisi kertonut lapsen voinnista ja hapenpuutteesta. Myös imukuppisynnytysyritykseen ryhtyminen katsottiin virheeksi.
Imukuppisynnytysyritys viivästytti hätäsektioon menoa vielä noin tunnin lisää. Ratkaisussa sanotaan, että asianmukaisella toiminnalla sikiön hapenpuute olisi havaittu aikaisemmin ja päädytty synnytyksen nopeampaan päättämiseen, jolloin sikiön aivovaurio olisi todennäköisesti vältetty.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus sanoi lausunnossa, että Oulun yliopistollisessa sairaalassa tulisi kätilöiden perehdyttämisessä kiinnittää huomiota Stan-laitteen käyttöön sekä sen antaman informaation tulkintaan.
Valvira: Muutamia tapauksia vuodessa
Valvira käsittelee vain ne hoitovirhe-epäilyt, joiden epäilleen johtaneen kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Potilasvakuutuskeskus arvioi terveydenhuollon toimintaa ja Aluehallintovirasto taas hoitaa muita hoitovirhe-epäilyjä.
Pekkalan tapauksessa päätös hoitovirheestä tuli vuonna 2006 ja Valvirasta päätös lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan toiminnasta (silloin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) vuonna 2007.
Valviran vuoden 2016 toimintakertomuksesta käy ilmi, että kanteluiden määrä kasvoi vuonna 2016 verrattuna aikaisempaan. Vuonna 2016 kanteluita tuli yhteensä 442, kun vuonna 2015 luku oli 365. Kanteluasioiden määrä kasvoi peräti 22 prosenttia edellisvuodesta.
Tytär tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Se näkyy ihan kaikessa Niina-Maarika Pekkala
Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppilan mukaan Valvira käsittelee vuositasolla muutaman synnytyksiin liittyvän kantelun, joissa epäillään kuoleman tai vakavan vammautumisen syynä hoitovirhettä.
– Ei ole ollut mitään piikkiä synnytyksessä tapahtuneiden hoitovirheiden kanteluissa, sanoo Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppila.
Jos hoitovirhe tapahtuu, Valvira selvittää ensin tapahtumien kulun ja voi antaa esimerkiksi hallinnollista ohjausta terveydenhuollon ammattihenkilölle tai organisaatiolle.
Niina Pekkalan mukaan tapahtunutta vahinkoa ei voi rahalla korvata, mutta päätös hoitovirheestä oli silti helpotus. Sen saamiseen meni puoli vuotta. Tytär on saanut koko ikänsä korvauksia.
– Hän on saanut korvauksen tilapäisestä kivusta ja särystä sekä korvaukset 12-vuotiaaksi asti, jolloin vamman haitta-aste arvioidaan uudelleen.
Osastonylilääkäri: Erittäin harvinainen tapaus
Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Hilkka Ijäs ei lähde kommentoimaan yksittäistapausta, vaan kertoo asiasta yleisesti. Hänen mukaansa synnytyksessä tapahtuvat hoitovirheet ovat sairaalassa erittäin harvinaisia.
– Synnytysten määrä on sairaalassamme viimeisten kymmenen vuoden aikana on vaihdellut 3 600–4 400 synnytystä vuosittain, eikä kyseisiä tapahtumia ole edes vuosittain.
Ijäs myös sanoo, että yleisesti ottaen synnyttäminen suomalaisessa yliopistosairaalassa on turvallista ja lapsen vaurioituminen hapenpuutteen vuoksi on hyvin harvinaista.
Henkilökuntaa koulutetaan klinikan useamman kerran vuodessa toistuvissa sisäisissä koulutuksissa, joissa käydään läpi muun muassa sikiön sykekäyrän tulkintaa Synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Hilkka Ijäs
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on aina kiinnitetty huomiota synnytysten sujuvuuteen ja näin on ollut jo vuonna 2005.
– Henkilökuntaa koulutetaan klinikan useamman kerran vuodessa toistuvissa sisäisissä koulutuksissa, joissa käydään läpi muun muassa sikiön sykekäyrän tulkintaa ja muita synnytykseen liittyviä erityistilanteita.
Ijäksen mukaan vaikeita hoitotilanteita myös käydään sairaalassa jälkeenpäin läpi.
– Tapaukset käsitellään hoitoon osallistuneiden ja esimiesten kesken ja käydään läpi, mitä olisi voinut tehdä toisin. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisut käydään anonyymisti läpi klinikan lääkärien yhteispalavereissa.
Tytär tarvitsee apua kaikessa
Niina Pekkala on tyttärensä omaishoitaja. Hän kertoo joutuneensa vaihtamaan ammattia, koska vuorotyön yhdistäminen omaishoitajuuteen ei ollut mahdollista.
– Tytär tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Se näkyy ihan kaikessa, Pekkala sanoo.
Pekkala saa tukea perheeltä ja ystäviltä. Myös tyttären nykyinen koulu ja sen henkilökunta ovat olleet avuksi. Kaikesta huolimatta hän suhtautuu elämään positiivisesti.
– Pyrin näkemään hyvät asiat meidän elämässä. En mieti niinkään, miten vamma rajoittaa, vaan mitä kaikkea voi tehdä vammasta huolimatta.
Pekkala kehottaa hoitovirhettä epäilevää tekemään vahinkoilmoituksen epäilystä, jolloin asia selvitetään.