Tiistaina aamukolmelta Keski-Espoon Puolarmaarissa alkaa erikoinen toimitus. Markku Eklund kaivaa pakettiautostaan pahvilaatikollisen lasagnelevyjä muistuttavia kumisuikaleita, ja alkaa punoa niitä järjestelmällisesti yhteen.
Noin puoli vuorokautta myöhemmin kumilevyistä punottu köysi on valmis, ja Eklund lähtee tiimeineen kohti Helsingin Kaivopuistoa, jossa hänen Sky Breakers -firmansa järjestää 150 metriä korkeita benjihyppyjä.
Köysien punomisen taito on ammattilaisille välttämätön, sillä benjiköysiä ei myydä valmiina. Samassa paketissa tulee myös luottamus tuotteseen: kun tekee itse, tietää mitä saa.
– Joku uusiseelantilainen kaveri on keksinyt tämän taidon. Sieltä menetelmä levisi Etelä-Ranskaan, josta minäkin olen oppini saanut. Tosin metodi on jonkin verran muuttunut sen 27 vuoden aikana, mitä olen hyppyjä järjestänyt, Eklund kertoo.
Köysi vaihdetaan 300 hypyn välein
Benjiköyden perusraaka-aineena toimii Thaimaassa tai Malesiassa valmistetut ohuet, laatuvalvotut kumisäikeet. Samaa materiaalia käytetään tekstiiliteollisuudessa.
Yksi lasagnelevyä muistuttava suikale muodostuu 40 säikeestä. Näitä levyjä menee valmiiseen benjiköyteen 26 kappaletta. Punomisen aikana pohjaköysi venytetään auton avulla noin 70-metriseksi, ja tämän jälkeen alkaa köyden pintapunominen.
– Se on aika hidasta hommaa. Kuusi ihmistä punoo pintapunosta noin neljän tunnin ajan. Kaikkineen köyden tekeminen on noin puolen päivän homma, Eklund kertoo.
Hän sanoo aloittavansa punomisen mielellään varhaisina aamun tunteina, jolloin tuuli on vähäistä ja uteliaita kyselijöitä on vähemmän.
Projekti täytyy toistaa säännöllisesti, sillä yksi köysi on käytössä vain 300 hypyn ajan.
Jos meillä on Kaivarissa hyvä viikonloppu, köyden käyttöikä voi olla vain kolme päivää. Markku Eklund
– Jos meillä on Kaivarissa hyvä viikonloppu, köyden käyttöikä voi olla vain kolme päivää. Sitten ollaan taas punomassa uutta.
Alkuaikoina rajana oli vain 150 hyppyä, mutta kokemuksen ja testien kautta määrä on vakiintunut kolmeen sataan.
– Olen kuullut, että jossain köysiä käytetään paljon pidempäänkin, mutta meillä raja on tämä. Sehän ei ole pelkästään 300 hyppyä, sillä hyppääjälle tulee kolme neljä kunnon joustoa yhden suorituksen aikana.
3000 hypyn mies
Kun punominen on saatu valmiiksi, köysi vapautetaan jännityksestä. Lopputuloksena on noin 30-metrinen köysi, jolla voidaan hypätä turvallisesti 150 metrin korkeudesta.
– Satakiloisella hyppääjällä köysi venyy noin nelinkertaiseksi, eli 120 metriin, Eklund tietää.
Köysi kestää laskennallisesti jopa kahden tonnin painon, mutta keskivertohyppääjällä kuormitus jää alhaisemmaksi. Esimerkiksi 80 kiloa painavan hyppääjän aiheuttama paine on hypyn ääripäässä noin nelinkertainen, eli 320 kiloa. Eklund on ryhmineen tutkinut asiaa erilaisilla venytyskokeilla.
Hän puhuu kokemuksen äänellä: takana on noin 3000 omaa hyppyä ja vajaat 30 vuotta ammattimaista hyppyjen järjestämistä. Suomen lisäksi Sky Breakers on hyppyyttänyt kansaa muun muassa Keniassa, Dominikaanisessa tasavallassa, lähes kaikissa arabimaissa, Malesiassa, Kreikassa, Saksassa, Liettuassa ja Virossa.
Vielä kuukausi sitten Eklund oli joukkoineen järjestämässä benjihyppyjä Karibianmerellä Trinidad ja Tobagossa. Köydet punotaan aina itse.
– Se on aina tietynlainen haaste. Kerran mut kutsuttiin Malesiaan, jossa kuvattiin Irakin Pelkokerroin-ohjelmaa. Meillä oli mukana vain laatikollinen raakamateriaalia, eli 40 kiloa kumia. Meillä ei ollut tarkempaa tietoa, minkä kokoinen hyppypaikka siellä odottaa. Valmistimme sitten köyden malesialaisen hautausmaan parkkipaikalla. Siinä oli hieno tunnelma!