Perun entinen presidentti on jättänyt turvapaikkahakemuksen korruptiosyytösten takia. Perun ulkoministeriön mukaan ex-presidentti Alan Garcia on hakenut turvapaikkaa Uruguayn suurlähetystöstä Perusta sen jälkeen kun oikeus määräsi hänelle kiellon poistua maasta korruptiotutkinnan aikana.
Garcia ilmaantui Uruguayn suurlähettilään virka-asunnolle lauantai-iltana hieman oikeuden linjauksen jälkeen.
Ex-presidenttiä epäillään lahjusten vastaanottamisesta tapauksessa, jossa brasilialainen rakennusalan jätti Odebrecht yritti varmistaa hallituksen kanssa sopimuksen metrolinjan rakentamisesta Perun pääkaupunkiin Limaan.
Odebrecht on myöntänyt maksaneensa 29 miljoonan dollarin edestä lahjuksia Perun viranomaisille.
Garcia toimi Perun presidenttinä kahteen otteeseen, vuosina 2006–2011 sekä 1985–1990. Lahjussyytökset liittyvät hänen toiseen presidenttikauteensa.
Garcia on kiistänyt syytökset ja sanoo olevansa poliittisen vainon uhri.
Perun nykyinen presidentti Martin Vizcarra vakuuttaa, että syyttäjät ja oikeuslaitos toimivat tutkinnassa täysin itsenäisesti.
BBC:n mukaan Uruguayn hallitus arvioi Garcian turvapaikkahakemuksen ja päättää myöhemmin sen pohjalta, myönnetäänkö hänelle maasta turvapaikka.
Kun helsinkiläinen Satu, 30, synnytti esikoisensa yhdeksän vuotta sitten, vauva vietiin suoraan vieroitushoitoon. Satu ei ollut pystynyt lopettamaan opiaattien käyttöä raskausaikana.
– Edelleen kun ajattelen asiaa, syyllisyydentunne on aivan valtava.
Vauva kärsi pahoista vieroitusoireista ja morfiinihoitoa jatkettiin viikon ajan. Pysyvää vaurioita lapselle ei onneksi jäänyt.
Satu ei ole antanut vielä itselleen anteeksi ja hän uskoo, ettei moni muukaan antaisi, jos tietäisi hänen tarinansa. Siksi hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.
Satu kohtaa edelleen syyllistämistä kymmenen vuoden raittiuden jälkeen esimerkiksi terveydenhuollossa. Osa tuomitsee suoraan ja osa epäsuorasti kuittaillen.
– Esimerkiksi lääkärissä muista syistä käydessäni kysellään vieläkin, olenko käyttänyt jotain.
Satu kertoo ymmärtävänsä ihmisten reaktion päihdeongelmaisia vanhempia kohtaan. Hänen mukaansa syyllistäminen ei kuitenkaan auta, sillä taakka on jo valmiiksi valtava.
– Kukaan ei varmasti haluaisi sellaista tilannetta itselleen tai lapselleen.
Välinpitämättömyys on harvinaista
Ensikoti Orvokissa Oulun Haukiputaalla työskentelevä sosiaalityöntekijä Anna Lahtinen kertoo, että on hyvin harvinaista, että raskaaksi tullut päihderiippuvainen suhtautuisi tilanteeseensa välinpitämättömästi.
– Toisinaan päihdeongelmaisen voi olla niin vaikeaa kohdata ongelmaansa, että hän kieltää sen. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi ulkopuolisille välinpitämättömyytenä.
Satu oli käyttänyt huumeita 14-vuotiaasta saakka. Raskaaksi hän tuli 21-vuotiaana.
Kun Satu sai selville, että hän on raskaana, oli hänen ensimmäinen ajatuksensa, että hän on kamala ihminen. Katkaisuhoidot eivät tehonneet, vaikka Satu olisi halunnut lopettaa huumeiden käytön.
– Mietin viime hetkiin saakka sitä, pidänkö lapsen. Pohdin, onko oikein synnyttää tällaisessa tilanteessa.
Sadun kosketus tavalliseen arkeen oli hukassa huumeiden käytön vuoksi ja lapsen isä oli vankilassa. Satu kuitenkin halusi uskoa, että voisi olla hyvä äiti ja päätti pitää lapsen.
– Halusin raitistua ja uskoin, että saisin asiat järjestykseen. Onneksi en siinä vaiheessa tajunnut, kuinka vaikeaa se olisi.
Satu sai tukea äidiltään ja kävi avohoidossa kaupungin päihdepalveluissa, kuten oli käynyt jo vuosien ajan. Raskausaikanakin fyysinen riippuvuus ja tutut ympyrät olivat kuitenkin liikaa, eikä Satu päätöksestään huolimatta pystynyt olemaan ilman aineita.
– Syyllisyys oli aivan hirvittävää, sillä tiesin koko ajan vahingoittavani viatonta ihmistä.
"Tärkeää oli, ettei kukaan tuominnut"
Lopulta päihdepalveluiden työntekijä ehdotti ensikotiin muuttamista. Ensikodeissa vaaditaan päihteettömyyttä mutta tukena ovat työntekijät ympäri vuorokauden.
Satu myöntyi heti ajatukseen ja paikka järjestyi nopeasti Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämään päihdekuntoutukseen erikoistuneeseen ensikotiin. Olo helpottui, kun Satu pääsi pois tutuista ympyröistä ja hän pystyikin olemaan ilman päihteitä loppuraskauden ajan.
Ensikodissa arki täyttyi rutiineista, ruoanlaistosta ja siivouksesta. Työntekijät tukivat vanhempia ja odottavia äitejä vuorovaikutukseen vauvan kanssa ja muilta äideiltä sai vertaistukea.
– Tärkeää oli, että ensikodissa oli muita samanlaisessa tilanteessa olevia, eikä kukaan tuominnut, Satu kertoo.
Lapsia ei tietenkään tehdä sen vuoksi, että raitistuttaisiin. Satu
Noin kuusi prosenttia äideistä on päihderiippuvaisia, mutta moni peittelee ongelmiaan raskaaksi tullessaan, koska pelkää leimautumista. Lahtisen mukaan suhtautuminen päihdeongelmista kuntoutuvaa kohtaan on merkittävä asia toipumisen kannalta.
– Tietoa päihteiden käytön riskeistä tulee jakaa, mutta syyllistäminen ja halveksunta eivät edistä toipumista. Tutkimusten mukaan arvostava kohtelu parantaa hoidon ennustetta ja lisää päihderiippuvaisen sitoutuneisuutta hoitoon.
Ensisijainen tavoite päihdekuntoutukseen erikoistuneessa ensikodissa on välttää lapsen huostaanotto. Päihteet ovat yleisin syy huostaanotoille.
– Vakava päihdeongelma aiheuttaa usein se, ettei lapsen tarpeisiin pystytä vastaamaan konkreettisen hoivan eikä turvallisuuden tunteen luomisen tasoilla, Lahtinen kertoo.
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on merkittävä myös lapsen myöhemmän kehityksen kannalta, sillä silloin rakentuvat perusturvallisuuden tunne ja turvallinen vuorovaikutussuhde vanhempaan. Tilastojen (Ensi- ja tuvakotien liitto) mukaan kaksi kolmesta kuntoutuu ensikodissa niin hyvin, että pääsee kotiinsa lapsen kanssa. Loput joudutaan huostaanottamaan.
Taustalla turvattomuutta
Satu pysyi erossa päihteistä ja kotiutui ensikodista puolen vuoden jälkeen. Kaikki oli mennyt hyvin ja hän ajatteli pärjäävänsä. Kotona hän kuitenkin retkahti käyttämään huumeita tutussa porukassa.
– Yksinäisyys oli musertavaa. Pahimpia eivät olleetkaan fyysiset vieroitusoireet vaan se, että olin yksin ja jouduin kohtaamaan alkuperäisiä syitä päihderiippuvuuden taustalla.
Jo ensikodissa Satu oli alkanut ymmärtää, että huumeiden käytön taustalla olivat lapsuuden turvattomuuden kokemukset. Vanhemmat käyttivät runsaasti alkoholia ja Satu tunsi olonsa turvattomaksi.
– Ymmärsin, että päihderiippuvuuden taustalla oli halu kuulua joukkoon, koska olin aina tuntenut itseni vääränlaiseksi.
Päihderiippuvuuteen liittyvät Lahtisen mukaan usein mielenterveyden häiriöt ja monella on taustallaan traumaattisia kokemuksia.
– Päihdeongelmainen käyttää usein päihteitä omien tunteidensa säätelyyn, Lahtinen kertoo.
Ensikoti Orvokki on Suomen seitsemäs päihdeongelmiin erikoistunut ensikoti. Se avattiin lokakuussa Oulun Haukiputaalle.Paulus Markkula / Yle
Satu jatkoi retkahduksen jälkeen sinnikkäästi avopalveluissa käymistä ja katkaisi kokonaan yhteydenpidon huumeita käyttäviin ystäviinsä. Vähitellen ensikodissa käynnistynyt toipumisprosessi pääsi jatkumaan.
– Itselläni toipumista auttoi lapseni ja se, etten voinut keskittyä vain itseeni ja omaan tuskaiseen olooni.
Nykyisin Satu käy töissä ja on ollut raittiina kymmenen vuoden ajan. Lapsi on nyt kolmasluokkalainen ja Satu kertoo olevansa onnellinen siitä, että teki oikean päätöksen.
– Lapsia ei tietenkään tehdä sen vuoksi, että raitistuttaisiin. Luulen kuitenkin, etten olisi pystynyt raitistumaan pelkästään itseäni varten enkä ilman ensikotijaksoa.
Sadun mukaan pienillä sanoilla on ollut valtava merkitys toipumisessa. Mieleen jäi erityisesti synnytyksessä mukana ollut kätilö, joka lohdutti itkevää Satua sanoen, että kaikki voi mennä vielä hyvin.
– Kun ihminen haluaa muuttua, jostain sitä voimaa on saatava.
Tammikuun 16. päivänä 2018 Pia Löfgren oli menossa töihin autoliikkeeseen. Työpaikan sijaan Pia päätyi kuukausiksi sairaalaan pahoin loukkaantuneena. Bussi oli tullut väärällä kaistalla vastaan ja nokkakolari teki murskaavaa jälkeä.
Pia Löfgrenistä tuli hetkessä yksi luku tilastoon. Suomen teillä loukkaantuu noin 3 000 ihmistä joka vuosi.
Löfgrenin irrotus pahoin vaurioituneesta henkilöautosta kesti yli tunnin. Muistijälkiä tapahtumasta ei paljoakaan jäänyt.
– Markulantiellä huomasin, että linja-auto tulee minun kaistallani suoraan kohti. Katsoin oikealle ja totesin, että sinne pöpelikköön en voi mennä. Sen jälkeen en mitään muistakaan, Löfgren sanoo.
Käräjäoikeudessa bussikuski selitti onnettomuuden syytä: huomio oli herpaantunut ajamisesta, kun bussin takaovessa oli ilmennyt ongelmia.
Täräys muutti Pian elämän. Liikunnallinen nainen oli pitkän aikaa vuodepotilaana. Kuntoutuminen tuntui tuskastuttavan hitaalta, mutta positiivinen luonne ja huumori auttoivat eteenpäin.
Pitkä vuosi kohta takana
Pia Löfgren saapuu loppusyksyn aamuna omalla autolla Raision keskustan Veto ja Lepo -fysioterapiakeskukseen. Kuntoutuminen on edennyt niin hyvin, että omatoiminen liikkuminen onnistuu hyvin kyynärsauvoilla.
Kävelyä mukailevassa kuntoutuslaitteessa Pia Löfgren on saanut jalkoihin enemmän notkeutta.
NuStep on kuntoutukseen sopiva laite. Siinä vahvistetaan jalkojen lihaksia ja notkistetaan niveliä istuma-asennossa. Laitteelle nousu vaatii vähän ponnisteluja. Sopiva rytmi syntyy nopeasti ja ajatukset palaavat alkuvuoden kriittisiin kuukausiin.
– Minulta loukkaantuivat molemmat jalat, molemmat kädet, kaikki kasvojen luut ja vasemman silmä pohja, luettelee Pia onnettomuudessa saamiaan vammoja.
Pia oli kaksi päivää teho-osastolla, sitten hänet siirrettiin traumaosastolle molemmat jalat ja kädet kipsissä. Sairaalassa vierähti neljä kuukautta.
– Lääkärit sanoivat, että pitää olla kiitollinen, kun aivot ja sisäelimet säilyivät, mutta sitä on vaikea ajatella, kun makaa sängyn pohjalla, sairaalan alkupäiviä muisteleva Löfgren tilittää.
Huumorista ja kavereista myötätuulta toipumiseen
Pitkä toipuminen on henkisesti raskasta. Pia Löfgren loivensi tuskaa huumorin ja puhumisen avulla. Sairaala-aikana hänellä oli melkein 20 huonekaveria ja heidän kanssaan juttu luisti. Ammattiauttajat olivat myös henkisenä apuna.
Löfgren kehuu kahta viimeistä kuukautta, jolloin hän oli päivittäin ohjatussa kuntoutuksessa.
– Se oli huippua, kun piti opetella uudelleen kävelemään.
Pia Löfgren kiittelee ystäviään, joilla on osansa toipumisen edistämisessä. Esimerkiksi kesällä he olivat vuokranneet invataksin ja vieneet toipilaan pyörätuolissa Naantalin Vanhaankaupunkiin juhlimaan.
Yhteisistä hetkistä kavereitten kanssa Pia on saanut voimaa ja energiaa. Niitä tarvitaan, kun itsestä tuntuu, että eteneminen takkuaa.
Lääkärit sanoivat, että pitää olla kiitollinen, kun aivot ja sisäelimet säilyivät, mutta sitä on vaikea ajatella, kun makaa sängyn pohjalla. Pia Löfgren
Onnettomuuksista voi seurata fyysisten vammojen lisäksi myös henkisiä oireita. Esimerkiksi autoilu voi auto-onnettomuuden jälkeen pelottaa.
Liikennepsykologian tohtori Mika Hatakka kertoo Liikenneturvan Liikennevilkussa, että kolarin jälkeen voi ilmetä myös esimerkiksi syyllisyyden tunteita, univaikeuksia, tunneryöppyjä ja jopa pelkoa tapahtuman uusiutumisesta.
Kokemukset ovat jokaiselle yksilöllisiä, mutta Hatakalla on kolarien jälkihoitoon ja mahdolliseen ajokammoon selkeät lääkkeet. Jos kunto sallii, kannattaa palata normaalirutiineihin, työhön ja harrastuksiin.
Jotkut voivat tarvita ammattimaista keskusteluapua. Sitä tarvitaan ainakin, jos oireet pitkittyvät. Onnettomuuden henkisistä seurauksista toipumiseen voi etsiä apua myös vaikkapa SPR:n verkkosivuilta.
Linja-autoja tulee vastaan joka paikassa
Raisiolainen Pia Löfgren sai elokuussa uuden auton. Ajaminen liki puolen vuoden tauon jälkeen jännitti. Onneksi tuttu autokauppias oli alussa mukana.
– Ennen en kiinnittänyt busseihin juurikaan huomiota, nyt niitä näkyy liikenteessä edessä, takana ja sivuilla, häkeltynyt Pia kuvailee.
Autoliikenne näyttäytyy kolarin kokeneelle muutoinkin toisenlaiselta kuin ennen. Hän toivoo autoilijoilta parempaa tarkkaavaisuutta.
– Tuntuu, että tuolla ajetaan miten vaan. Johtuuko se kännykän käytöstä vai siitä, että ihmiset eivät välitä, mutta on se hurjaa menoa – ja pelottavaa, Pia tuskailee.
Huumoria viljelevä Pia suunnittelee tarran teettämistä oman auton perään.
– Siinä kerrottaisiin hurjille ohittelijoille, että olen yhden kolarin jo käynyt läpi eli jättäkää minut jo rauhaan.
Pian huoli liikennekulttuurista on varsinkin nyt ajankohtainen asia. Vuoden viimeisinä kuukausina valoisa aika lyhenee ja hämärässä ajo lisääntyy. Hirvieläimet liikkuvat ruuhka-aikoina ja liukkauskin voi yllättää.
Vaikka loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat Suomessa vähentyneet, parannettavaa on. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa kuolee liikenteessä selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Pia Löfgrenin ehdottamalle tarkkaavaisuudelle olisi käyttöä ja tilausta.
Hyvillä laitteilla kuntoutuminen etenee
Pia Löfgren kulkee kuntoutusvälineeltä toiselle kyynärsauvojen avulla. Siirtyminen NuStep-laitteelta kävelymatolle taittuu hitaasti, mutta varmasti.
Tuntuu, että tuolla ajetaan miten vaan. Johtuuko se kännykän käytöstä vai siitä, että ihmiset eivät välitä, mutta on se hurjaa menoa – ja pelottavaa.
Kävelymaton vauhdin valintakahvassa on jäniksen ja kilpikonnan kuvat. Pia vääntää kahvan jäniksen kohdalle ja lähtee kävelemään rullien ympäri kulkevaa kumimattoa pitkin. Yhdeksän kuukauden mittainen kuntoutus on siinä vaiheessa, että reipas kävely onnistuu. Askellus on tasaista ja sujuvaa.
Pia jatkaa seuraavaksi huoneeseen, jossa hän treenaa kävelyä pehmeällä alustalla. Tässä harjoituksessa Pia tarvitsee vielä fysioterapeutti Heidi Kujanderin tukea. Heidistä on tullut Pialle hyvä ystävä ja kannustaja.
Autoja töissä ja fillari odottelee kotona
Pia Löfgren palasi syksyllä työpaikalleen autoliikkeeseen, jossa on ollut töissä 14 vuotta. Hän on töissä neljä tuntia päivässä ja tunteja lisätään kunnon kehittyessä. Pia myöntää, ettei autoista ole jäänyt kammoa.
Oma polkupyörä on ollut vailla polkijaa pitkän aikaa. Pia toivoo, että hän olisi ensi kesänä pyöräilykunnossa. Tavoite ja sen saavuttaminen nostavat motivaatiota kuntouttaa itsensä parempaan kuntoon.
Löfgren tuntee raudat jaloissaan ja haavat suussaan. Hän tietää, että onnettomuutta edeltävään notkeuteen ei ole paluuta, mutta sitä hän ei liikaa mieti.
Nauru helähtää vähän väliä valloittavasti. Henkisesti Pia Löfgren on kuntoutunut mainiosti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei puhunut metsien haravoinnista tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Pariisissa viikko sitten.
Presidentin kansliasta kerrotaan sähköpostissa, että Niinistö oli puhunut Suomen metsänhoidosta ja metsäpalojen tarkkailujärjestelmästä. Niinistö oli sanonut meidän hoitavan metsämme, "we take care of our forests". Metsien haravoinnista ei kanslian mukaan ollut puhe.
Niinistö halusi ottaa metsäpalot puheeksi osanottona Kalifornian metsäpalojen aiheuttamien kuolemien ja suuren tuhon takia.
Presidentti Trump kehotti lauantaina paikallisia ottamaan mallia Suomen metsänhoidosta vieraillessaan maastopaloissa pahoin tuhoutuneessa Paradisen kaupungissa Pohjois-Kaliforniassa. Trump käytti Suomea esimerkkinä maista, joissa asiat on hoidettu eri tavalla.
– He haravoivat ja siivoavat eikä heillä ole mitään ongelmia, Trump sanoi.
Trump pitää metsien huonoa kuntoa ja kuolleita puita ratkaisevana syynä ainakin 76 kuolonuhria vaatineisiin maastopaloihin.
Trumpin puheet kummastuttavat
Trumpin puheita on ihmetelty laajasti, mutta suomalaisviranomaiset löytävät niistä myös hyvän puolen.
– Tietysti on hienoa, että suomalainen metsäpalontorjunta huomioidaan noinkin korkealla tasolla Yhdysvalloissa, kiittelee sisäministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski.
Suomi on maailman soisin maa ja laaja osa Kaliforniasta luonnostaan kuivaa autiomaata, jossa vehreät puut ja nurmet eivät kasvaisi ilman keinokastelua. Miten järkevä vertailu on?
– Itse asiassa vertailu ei ole kovinkaan järkevä. Metsät ja ilmastovyöhyke ovat aivan erilaisia, Koivukoski sanoo.
Presidentti Niinistö sanoi viikko sitten kertoneensa Trumpille Suomen hyvästä metsäpalojen torjunnasta. Koivukosken mukaan eri maiden välillä ei ole kuitenkaan kovin suuria eroja siinä miten syttyneet palot saadaan torjuttua.
Suomalaista metsäpalojen torjuntaa kannattaa Koivukosken mukaan vertailla lähinnä naapurimaihin, kuten Ruotsiin, jossa metsäpalot pääsivät viime kesänä suuriksi.
– Jotain eroa meidän järjestelmässämme on, koska Suomessa valtavan isoja metsäpaloja ei ole kymmeniin vuosiin ollut.
Suomessa sanotaan usein, että maassa on maailman tihein metsätieverkosto. Koivukosken mukaan metsäautoteillä on erittäin suuri merkitys, koska palopaikoille on helppo päästä.
Myös Koivukoski viittaa suomalaiseen metsäpalojen tähystykseen, josta muidenkin maiden kannattaisi hänen mukaansa ottaa mallia.
Viikko sitten Pariisissa metsäpalot nousivat esiin myös siksi, että Suomen arktiseen ohjelmaan sisältyy metsäpalojen torjunta, koska kuivuus on ongelma myös pohjoisissa metsissä. Presidentti Niinistö on ajanut mustan hiilen eli noen torjuntaa Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtaja Suomi parhaillaan on.
– Vuorojärjestelmiä on monenlaisia ja eri aloille sopivat erilaiset järjestelmät. Työvuorot voidaan kuitenkin suunnitella niin, että työhyvinvointi ja tuottavuus varmistetaan ja väsymishaitat minimoidaan, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.
– Hyvin laaditut työvuorolistat ovat myös työnantajan etu, hän lisää.
Aleksandar Nakic / Getty Images
Kaksi peräkkäistä vapaapäivää parempi kuin yksittäinen
Tutkimusten mukaan vuorotyö aiheuttaa väsymystä, unihäiriöitä ja ruoansulatusongelmia. Myös useiden sairauksien kuten syövän riski lisääntyy.
Jos keskimääräinen työaika viikossa ylittää 55 tunnin rajan, kasvaa myös riski saada aivoinfarkti.
Viikoittaisen työajan pitäisikin pysyä reilusti alle tämän.
"Peräkkäisten työvuorojen maksimimäärä on kuusi." Mikko Härmä
Työterveyslaitoksen tutkijoilla on muitakin vinkkejä. He suosittelevat, että yksi työvuoro olisi maksimissaan kymmenen tuntia.
– Kaksi peräkkäistä vapaapäivää on parempi vaihtoehto kuin yksi yksittäinen, koska yksi ei vielä virkistä tarpeeksi.
– Peräkkäisiä työvuoroja tulisi olla maksimissaan kuusi, Mikko Härmä lisää.
Työvuoroväli oltava vähintään 11 tuntia
Työvuoroista palautuminen onnistuu parhaiten, jos lyhyitä vuorovälejä on mahdollisimman vähän. Erityisen kuormittavia ovat työvuorot, joissa iltavuoroa seuraa aamuvuoro.
– Pitää muistaa, että ihmisellä menee myös kotimatkaan ja töihin tulemiseen aikaa. Kotona ovat ilta- ja aamutoimet. Unen aika voi helposti jäädä liian lyhyeksi, sanoo tutkija Kati Karhula Työterveyslaitokselta.
Karhulan mukaan nukahtamisongelmat ovat tyypillisiä aikaisia aamuvuoroja tekevillä. He pelkäävät jo ennakkoon, etteivät saakaan unta. He tietävät, että "kello on paljon, pitäisi jo nukkua, uni ei tule ja pian pitäisi lähteä töihin".
– Työvuorovälin tulisi olla minimissään 11 tuntia. Se lisää palautumista ja hyvinvointia sekä vähentää väsymystä. Myös työasioista irtaantuminen helpottuu.
Zbigniew Nowak / Getty Images
Työterveyslaitos on seurannut erilaisten työvuorojen vaikutusta 13 000 sairaalassa työskentelevän uneen, väsymykseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen vuosina 2008-2015.
Tutkimusprofessori Mikko Härmä painottaa, että tulokset pätevät myös muiden alojen kuin terveydenhuollon työntekijöihin.
Enintään kaksi yövuoroa peräkkäin
Mitä enemmän ihmiselle tulee ikää lisää, sitä vaikeampi on jaksaa yövuoroja. Etenkin yli 50-vuotiaat hyötyvät siitä, ettei yötyötä tarvitse tehdä tai vuoroja on harvoin.
– Siirtyminen kokonaan päivätyöhön vähentää selvästi ikääntyvien väsymishaittoja. Sama vaikutus näkyy nuoremmillakin, mutta ikääntyneillä selvimmin, Mikko Härmä sanoo.
Hybrid Images / Getty Images
Peräkkäisiä yövuoroja tulisi jaksamisen takia olla mahdollisimman vähän: maksimissaan neljä peräkkäin, mieluiten vain kaksi.
Jatkuva yötyö aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän. Toisaalta sitä tekevät ovat tutkimuksen mukaan muita tyytyväisempiä työhönsä. Työ koetaan itsenäiseksi ja yötyö yleensä perustuu vapaaehtoisuuteen.
Työntekijän toiveet huomioitava
Tutkijoiden mukaan työntekijöiden toiveita on erityisen tärkeää kuunnella jo vuoroja laatiessa. Heidän pitäisi päästä itse vaikuttamaan vuorosuunnitteluun ja vapaapäivätoiveisiin.
"Työ ei ole ihmisen elämän ainoa sisältö." Kati Karhula
– Työ ei ole ihmisen elämän ainoa sisältö. Tärkeitä ovat myös perhe ja vapaa-aika, Kati Karhula muistuttaa.
Työn ja muun elämän yhteensovittamisesta tulee raskasta, jos työntekijä ei voi ennakolta tietää, minkälaisia vuoroja on tiedossa ja suunnitella omaa elämäänsä.
– Monet epäsäännöllistä työaikaa tekevät ovat sanoneet, että on tärkeätä saada edes yksi harrastus, johon he viikoittain pääsevät.
Myös lastenhoidon järjestäminen helpottuu, jos vuorolistaan voi esittää omia toiveita.
– Koulut ja päiväkodit toimivat valtaosin päivärytmissä. Vuorotyöntekijät pyörittävät monimutkaista palapeliä saadakseen arjen sujumaan, Karhula lisää.
Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinä haluttaisiin muun muassa rajoittaa peräkkäisten yövuorojen määrää seitsemästä viiteen.
Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996.
Miten sinun mielestäsi työvuorolistat tulisi tehdä? Minkälaisia haittoja epäsäännöllinen työaika sinulle aiheuttaa? Pääsetkö sinä vaikuttamaan työvuorojesi suunnitteluun? Rekisteröidy ja osallistu alla olevasta linkistä keskusteluun.
– En muista, milloin olisin ottanut flunssaan tai päänsärkyyn särkylääkettä, sanoo Ariadna Golubenko, joka pitää Tallinnan vanhassa kaupungissa pientä Vanalinna Ökopood -nimistä luontaistuotekauppaa.
– Jos saan flunssan oireita, teen inkivääristä, valkosipulista ja hunajasta sekoituksen, jonka syön lusikalla. Olen tehnyt niin lapsesta asti ja se auttaa joka kerta.
Golubenkon tavoin virolaiset lääkitsevät usein pieniä vaivoja yrteillä ja muilla luontaistuotteilla.
Golubenko arvelee ilmiön syyksi sitä, että monella virolaisella on juuret maaseudulla, jossa erilaisia lääkekasveja on totuttu kasvattamaan omalla pihalla.
– Vaikeina ja köyhinä aikoina monen on ollut pakko olla omavarainen. Se on opettanut käyttämään hyväksi luonnon antimia.
Kansainvälinen terveysbuumi on lisännyt luontaistuotteiden arvostusta Virossa entisestään. Aiemmin nälkävuosien ruokana pidettyjä villikasveja kuten vuohenputkea ja nokkosta pidetään nykyään suuressa arvossa niiden terveellisyyden vuoksi.
Suomalaiset kyselevät Viron apteekeista pippurilaastaria
Luontaistuotteiden arvostus näkyy myös Viron apteekeissa, joissa on laajat valikoimat yrttiteelajeja sekä esimerkiksi nokkosta, siitepölyä ja pakurikääpää.
Suomessa tavallinen tiukka jako apteekkeihin ja luontaistuotekauppoihin onkin Virossa vieras, eikä luonnonlääkkeisiin ja luontaisiin hoitokeinoihin uskovia pidetä hörhöinä – päinvastoin.
Yksi Viron apteekkien suosituimmista tuotteista näin syksyisin on pippurilaastari, joka liimataan rintaan tai selkään. Se saa aikaan lämmittävän tunteen, ja pippurin uskotaan avaavan hengitysteitä. Virolaiset lääkärit suosittelevat pippurilaastaria usein hoitomuodoksi flunssaan sekä lapsille että aikuisille.
Pippurilaastari on perinteinen virolainen hoitomuoto flunssaan ja lihassärkyihin.Silja Massa
– Ne ovat valtavan suosittuja! Suomalaisetkin kyselevät meiltä päivittäin pippurilaastareita. He kertovat ostavansa niitä sekä itselleen että lahjaksi, sanoo farmaseutti Kersti Mõistus Tallinnan Raeapteekissa.
Hänen mukaansa suomalaiset asiakkaat ostavat Tallinnan apteekeista eniten juuri erilaisia luontaistuotteita.
Viru-keskuksen apteekissa ostoksilla olevan turkulaisen Mervi Kujasen ostoskorista löytyykin nimenomaan pippurilaastaria. Sen lisäksi siellä on teetä, nokkosta, pakurikääpää ja homeopaattisia lääkkeitä allergiaan, flunssaan ja lihaskipuihin.
– Tulen pari kertaa vuodessa Viroon luontaistuoteostoksille. Tuotteet ovat täällä halvempia kuin Suomessa ja täällä on laajemmat valikoimat, Kujanen kertoo.
Lääkärit luottavat perinnelääkintään
Pippurilaastarin lisäksi virolaisapteekkien erikoisuuksiin kuuluu hanhenrasva, jota virolainen sivelee jalkapohjiinsa flunssan iskiessä. Sen kerrotaan alentavan tehokkaasti kuumetta.
Yskää taas hoidetaan usein sinappijalkakylvyillä: apteekeissa myytävää sinappipulveria sirotellaan lämpimään veteen, jossa jalkoja pidetään noin puoli tuntia. Toinen suosittu sinappituote on pippurilaastarin tavoin käytettävä sinappilaastari.
Pippuri- ja sinappilaastarit ovat vanhoja virolaisia kansanlääkintäkeinoja samoin kuin suurin osa muistakin apteekkien luontaistuotteista. Aivan tavalliset lääkärit kuitenkin suosittelevat niitä potilailleen.
– Luontaistuotteet nähdään Virossa tasavertaisina teollisten lääkkeiden kanssa, Raeapteekissa työskentelevä farmaseutti Kersti Mõistus sanoo.
– Lääkärit Virossa luottavat yrttien voimaan.
Pippurilaastareiden lisäksi myös sinappilaastarit ovat Virossa suosittuja.Silja Massa
Perinneyrteillä lääkitseminen on vähän kuin ayurvedaa
Koska luontaistuotteita saa Virossa kaikista apteekeista, Vanalinna Ökopoodin kaltaisten luontaistuotekauppojen pitää pystyä tarjoamaan asiakkaalle muutakin.
Ökopoodin hyllyillä onkin kotimaisten yrttien vieressä ayurvedisiä ravintolisiä ja superfoodeja. Ariadna Golubenkon mukaan niiden suosio on nyt kasvussa Virossa.
– Jotkut vanhemmat asiakkaat suhtautuvat aluksi epäillen kiinalaisiin, intialaisiin ja meksikolaisiin tuotteisiin. Moni on kuitenkin pienen keskustelun jälkeen utelias kokeilemaan niitä, Golubenko sanoo.
Itämaisessa terveydenhoidossa kuten ayurvedassa on hänen mukaansa yllättävän paljon yhtäläisyyksiä virolaiseen perinneyrteillä lääkitsemiseen.
– Ayurvedassa pyritään pitämään yllä terveyttä ja saamaan keho tasapainoon. Samaan perustuu kotimainen yrteillä lääkitseminen: ei hoideta oiretta tai tuhota bakteeria antibiootilla vaan autetaan kehoa taistelemaan sairautta vastaan omin keinoin.
Ariadna Golubenko myy asiakkailleen perinteisten virolaisten yrttien lisäksi ayurveda-tuotteita ja superfoodeja.Silja Massa
Kasvissyöntiä vastustetaan Virossa äänekkäästi
Vaikka lääkekasvien ja -yrttien käyttö on Virossa suosittua, kasvissyöntiin ja erityisesti vegaaniruokavalioon moni suhtautuu vielä epäillen.
Kasvissyöjien määrä Virossa on kasvussa: tuoreimpien tutkimusten mukaan 6,8 prosenttia virolaisista nuorista on kasvissyöjiä ja heistä puolet vegaaneja.
Mediassa vegaaniruokavaliosta kuitenkin uutisoidaan enimmäkseen negatiiviseen sävyyn kertomalla esimerkiksi vegaaniäitien synnyttävän sairaita lapsia. Monet virolaislääkärit ovat vastustaneet äänekkäästi vegaaniruokavaliota kertomalla sen johtavan erilaisiin puutostiloihin ja anemiaan.
Viime viikolla Viron televisiossa nähtiin kiivas studiokeskustelu aiheesta "Mitä jos lapseni päättää ryhtyä vegaaniksi?" Keskusteluun osallistunut lääkäri ilmoitti pitävänsä vegaaniruokavaliota epäterveellisenä ja epäsuositeltavana.
Eikö tässä ole ristiriita? Miksi kasveja pidetään suuressa arvossa lääkkeinä mutta niiden ei uskota riittävän monipuolisen ruokavalion rakennusaineiksi?
Virossa yrtit ja luontaistuotteet kuuluvat tavallisten apteekkien valikoimaan.Silja Massa
– Perinteiseen virolaiseen ruokavalioon kuuluvat liha, kala, munat ja maitotuotteet. Ruokaperinteiden muuttuminen voi olla kova paikka vanhemmalle väelle. Yrttejä sen sijaan Virossa on käytetty aina, joten niihin suhtaudutaan positiivisemmin, sanoo Ariadna Golubenko.
Hän uskoo asenteiden muuttuvan vähitellen.
– Mitä enemmän kauppoihin tulee vaikkapa kasviproteiineja sisältäviä tuotteita, sitä enemmän ihmiset uskaltautuvat kokeilemaan niitä. Ja sitä kautta ennakkoluulot vähenevät.
Puumanainen, keski-ikäinen lady, tutustuu nuoreen mieheen Tinderissä, ja pariskunta rakastuu. Pian he muuttavat yhteen. Mitä veikkaat, kestääkö liitto?
Vastaus on, että eron riski on suuri.
1. Ikäero rassaa puumanaisten suhteissa
Turun yliopiston tutkija Marika Jalovaara seurasi kollegansa Hill Kulun kanssa tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa Tilastokeskuksen rekisterien avulla 140 000 pariskunnan avo- ja avioliittoja. He selvittivät, mitkä tekijät laskevat tai kasvattavat eroriskiä.
Aineistossa oli 9 700 pariskuntaa, joissa nainen on yli viisi vuotta miestä vanhempi.
Jalovaara ja Hill eivät erikseen laskeneet, miten suuri eroriski on, jos nainen on esimerkiksi yli 10 tai 15 vuotta miestä vanhempi. Tällaiset tapaukset ovat lopulta melko harvinaisia. Silti jo niissä tapauksissa, joissa nainen oli vähintään viisi vuotta vanhempi, eroriski oli kaksinkertainen verrattuna siihen, että pariskunnan osapuolet olivat samanikäisiä.
2. Vastakohdat eivät täydennä toisiaan
Väitetään, että vastakohdattäydentävät parisuhteessa toisiaan. Se ei ole ihan totta. Kun kävimme läpi aineistoa aiemmin tällä viikolla ilmestynyttä erotestiä varten, huomasimme, että suomalaiset tykkäävät olla samankaltaisten kumppanien kanssa.
– Tarkkaan ottaen ihanne ei ole ihan samankaltaisuus, Jalovaara sanoo.
– Ihanne on, että mies on hieman enemmän kuin puolisonsa: vähän vanhempi, pidempi ja paremmassa sosiaalisessa asemassa.
Tällaiset liitot miellyttävät suomalaisia eniten. Säännöstä poikkeaminen näyttää tilastojen valossa lisäävän eroriskiä, Jalovaara kertoo.
Mikko Airikka | Yle
Erotestin taustalla olevista tutkimuksista kävi ilmi esimerkiksi, että ruotsinkieliset pariskunnat eroavat suomenkielisiä vähemmän, mutta jos toinen on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen, eroriski olikin korkeampi kuin täysin suomenkielisillä. Eri kieliryhmistä tulevien tausta voi olla "liian" erilainen.
Toinen esimerkki: päihdeongelma lisää eroriskiä, mutta jos pariskunnan juomatavat ovatkin melko samankaltaiset, se puolestaan pienentää eroriskiä.
3. Olemme perinteisiä
Sen lisäksi, että kävimme läpi akateemisia tutkimuksia, kysyimme Taloustutkimuksen välityksellä noin 1 500 suomalaiselta heidän parisuhdehistoriastaan.
Kävi ilmi, että olemme suorastaan hämmästyttävän perinteisiä.
Lapset esimerkiksi kuuluvat avioliittoon. Vastaajista noin 40 prosenttia oli sekä hankkinut lapsia että mennyt naimisiin. Vain kolmisen prosenttia eli lapsiperhearkea avoliitossa.
Avoliittoja suomalaisilla on tyypillisesti 1–2 elämänsä aikana. Nuorilla sukupolvilla on elämänsä aikana hieman enemmän avoliittoja kuin keski-ikäisillä ja senioreilla, vaikka vanhat sukupolvet ovat ehtineet elää pidempään.
4. Moni löytää kumppanin vasta kypsällä iällä
Vielä yksi huomio: noin 16 prosentilla suomalaisista ei ole koskaan ollut yhtäkään avo- tai avioliittoa. Nuorimpien kohdalla on ymmärrettävää, etteivät he ole vielä ehtineet solmia liittoja. Yli 30-vuotiaistakin joka kymmenes elää silti yksin.
Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo, että hänen tutkimuksissaan noin 1–2 prosenttia suomalaisista on kertonut seniori-iässä, ettei heillä ole koskaan ollut minkäänlaista seurustelusuhdetta, avoliittoa tai avioliittoa.
Useimmat meistä löytävät siis kumppanin itselleen viimeistään kypsällä iällä, mutta kaikki eivät koskaan.
Luterilaisten seurakuntien vaaleissa on äänestetty hieman edelliskertaa vaisummin. Kirkon viestintä kertoi maanantaina puolenyön jälkeen, että yli 80 prosenttia seurakunnista oli ilmoittanut äänestysprosenttinsa. Seurakuntavaalien alustava valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,4. Edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 äänestysprosentti oli 15,5.
Monissa suurissa kaupungeissa kuten Tampereella äänestysprosentti laski jonkin verran edellisiin vaaleihin verrattuna. Jyväskylässä ja Vantaalla sen sijaan äänestysprosentti kasvoi edellisvaaleista.
Ahkerimmin äänestettiin Kinnulan seurakunnassa Keski-Suomessa, missä äänestämässä kävi liki 49 prosenttia äänioikeutetuista.
Äänestys päättyi kello 20, ja alustavia seurakuntakohtaisia tuloksia julkaistaan kirkon vaalisivustolla sitä mukaa, kun ne valmistuvat.
Vaaleissa valittiin noin 8 300 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Alustavien tietojen mukaan kirkkovaltuustoihin valituista luottamushenkilöistä liki puolet on uusia. Valittujen keski-ikä on 55,5 vuotta. Naisten osuus kasvoi hieman ja oli nyt lähes 55 prosenttia. Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona.
Vaalien äänestysprosenttia arvioitaessa on syytä huomioida, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Äänioikeutettujen lukumäärä on pienentynyt seurakuntavaleissa vajaassa vuosikymmenessä noin kymmeneksen.
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli kuluvan vuoden tammikuussa 3,9 miljoonaa eli noin 71 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon.
Seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuustojen jäsenten lisäksi myös seurakuntaneuvostojen jäsenet. Kirkkovaltuusto on seurakuntayhtymillä ja taloudellisesti itsenäisillä seurakunnilla. Seurakuntaneuvostoista äänestetään seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa.
Äänestää saavat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset.
Pohjois-Korean viime viikon väite siitä, että maa olisi testannut tunnistamatonta ”ultramodernia taktista asetta” on tuonut esiin maan aikomukset uudistaa perinteistä aseistustaan ja osoittaa iskukykyä samalla kun se käy neuvotteluja ydinohjelmansa päättämisestä.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un oli totuttuun tapaan paikalla perjantaina, kun maa testasi viimeviikolla ”teräsmuuriksi” kuvailtua asejärjestelmää. Tarkempia tietoja aseesta ei uutistoimisto Reutersin mukaan ole annettu.
Etelä-Korean uutistoimisto Yonhapin mukaan kyseessä olisi uudentyyppinen raketinheitin. Uutistoimisto perustaa tietonsa nimettömään, tiedustelua lähellä olevaan sotilaslähteeseen. Toisten uutistoimisto Reutersin viittaamien asiantuntijoiden mukaan kyseessä olisi uusi lyhyen kantaman ohjus.
Kimin aloite on ollut muuttaa maan sotilaallisen iskukyvyn keinoja 1,3 miljoonan miehen armeijasta korkean teknologian aseisiin.
– Tämä on Pohjois-Korean versio puolustusvoimauudistuksesta, sanoo Choi Kang, joka toimii varapuheenjohtajana Asan-instituutissa Soulissa.
– Perimmäinen viesti ulkomaailmalle on ”Älkää aliarvioiko meitä, me uudistumme myös”, hän jatkaa.
Vahva tykistö selkärankana
Vaikka kovilla pakotteilla rangaistu maa jää puolustusbudjetissaan huomattavasti muun muassa Etelä-Korealle ja Yhdysvalloille, on Pohjois-Korean etulinjan joukoilla ja raketinheittimillä kyky aiheuttaa merkittävää vahinkoa sitä vastaan liittoutuneille.
Etelä-Korean puolustusministeriön vuonna 2016 julkaistujen tietojen mukaan Pohjois-Korealla on noin 5500 raketinheitintä, 4300 tankkia, 2500 panssaroitua ajoneuvoa, 800 hävittäjää ja 70 sukellusvenettä.
Koreat päättivät syyskuussa Pjongjangissa pidetyssä kokouksessa alentaa jännitteitä rajan molemmin puolin. Etelä-Korean puolustusministeriön mukaan Pohjois-Korea onkin alkanut purkaa tykistönsä yksiköitä rajakahakoille alttiilta länsirannikoltaan. Aseiden vaikutusalue ulottuu kuitenkin helposti eteläisen naapurimaan pääkaupunkiin Souliin, eivätkä syyskuun päätökset poista raketinheittimiä vaikuttavan matkan etäisyydeltä.
Washingtonilainen strategisten ja kansainvälisten asioiden tutkimuskeskus sanoi viime viikolla tunnistaneensa Pohjois-Koreasta ainakin 13 ohjustukikohtaa. Keskuksen mukaan maan 200 000 hengen erikoisjoukoille on kehitetty myös ilmatyynyaluksia.
Huoli pois kansalta ja kenraaleilta
Kimin tavoite asevoimien uudistamiseen on ollut vahva jo vuoden 2011 valtaannoususta lähtien. Tämän vuoden uudenvuoden puheessaan hän sanoi puolustuksen nojaavan jatkossakin omavaraisuuteen.
– Puolustusteollisuutemme pitäisi kehittää ja valmistaa voimakkaita strategisia aseita ja meidän tyylimme mukaisia sotilaallisia laitteita, parantaa sen Juche-aatteeseen perustuvaa tuotantorakennetta ja uudistaa tuotantolinjoja huipputason tieteen ja teknologian avulla, Kim sanoi.
Kyungnamin yliopiston tutkimuskeskuksen mukaan uudet aseet ovat myös Kimin tapa vakuuttaa kenraalikuntaa ja kansalaisia maansa turvallisuudesta siinä tapauksessa, jos maa neuvottelujen seurauksena luopuu ydinaseista.
Helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja Christian Moustgaard on kuollut. Hän oli syntynyt 12. toukokuuta 1950.
Tanskalaiselta isältä sukunimensä saanut Moustgaard tunnetaan muun muassa Elävän musiikin yhdistyksen Elmun ja Radio Cityn yhtenä perustajajäsenenä. Lisäksi hän johti 1980-luvulla rockkulttuurin keskukseksi muodostunutta Lepakkoa.
Moustgaardin pitkäaikainen ystävä ja entinen työtoveri, toimittaja Axa Sorjanen tutustui Moustgaardiin 1980-luvun alussa pyöriessään lukiolaispoikana Lepakossa. Hän sanoo, että Moustgaardin merkitys suomalaiselle kulttuurielämälle oli valtava. Etenkin Elmun, Radio Cityn ja Lepakon perustaminen olivat Sorjasen mukaan suuri mullistus.
– Helsinki ja koko Suomi olisivat hyvin erilaisia ilman Chrissen erilaisia tekoja eri vaiheissa. Elmun esimerkin mukaan perustettiin nopeasti vastaavia yhdistyksiä eri puolille Suomea. Radio Cityn esimerkki ja kulttuurinen vaikutus olivat valtavan tärkeitä. Chrisse vaikutti käytännön tasolla kaupunkikulttuurin rakentumiseen ja yleiseen vapautumiseen. Uskallan väittää, että moni asia olisi toteutunut eri tavalla ja hitaammalla aikataululla koko maan tasolla ilman häntä, Sorjanen pohtii.
Viimeiseksi ponnistukseksi jäivät taiteilijoiden vuokratalot
Sorjanen pitää Moustgaardin tärkeänä saavutuksena myös muusikkotalo Jallukkaa. Osin musiikkialan ammattilaisille suunnattu vuokratalo valmistui Helsingin Jätkäsaareen 2017 Elmu-säätiön ja Y-säätiön yhteishankkeena. Samantyyppinen taiteilijatalo on tulossa myös Tampereelle.
Sorjanen kertoo, että Moustgaard vaikutti mielellään kulisseissa, vaikkei pelännyt julkisuuttakaan. Suurelle yleisölle hän jäi Sorjasen mukaan silti tuntemattomaksi.
– Hän oli erittäin hyvä ja luotettava ystävä: Tuki monella tapaa ja näytti arvostuksensa erittäin avoimesti. Kyllä me vuosien varrella riideltiinkin, ja Chrissen tapa riidellä oli voimallinen. Välillä lensi bakeliittituhkakupit seinään toimistossa. Kyllä hän sitten leppyi nopeasti ja osasi tarvittaessa nauraa itselleen, Sorjanen muistelee.
Viimeiset vuotensa Moustgaard asui Tukholmassa, missä hän Sorjasen mukaan kuoli kotonaan sunnuntaisen vastaisena yönä.
Moustgaard oli naimisissa ruotsalaisen teatteriohjaajan Hilda Hellwigin kanssa. Moustgaardilla oli kolme lasta.
Tulevaisuudessa siis yhä pienempi osa työikäisiä suomalaisia pitää yhteiskunnan rattaita, kuten eläkejärjestelmää, pyörimässä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK lähettäisi muille järjestöille uudesta eläkeuudistuksesta neuvottelukutsun saman tien, jo tämän hallituskauden aikana.
Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan viime vuoden alussa, sillä muun muassa eläkeikää nostettiin.
–Edellisen uudistuksen oletukset ovat pettäneet ja pahiten on pettänyt väestöennuste. Mitä nopeammin seuraavan eläkeuudistuksen valmistelu aloitetaan, sen parempi ja mitä nopeammin seuraava eläkeuudistus tehdään, sen vähemmillä muutoksilla pärjätään, sanoi sanoo EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Nopeiden toimien tarvetta luonnehti samoin sanoin perjantaina blogissaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
–Mitä nopeammin toimitaan, sitä todennäköisemmin pystytään välttämään, että mennään hallitsemattomasti tilanteeseen jossa eläkeikä nousee tai eläkettä leikataan.
Sund odottaisi neuvottelujen aloittamista maalis-huhtikuuhun, jolloin Eläketurvakeskuksen ennuste tuo lisää tietoa.
– Pöydän ympärille pitäisi kertyä keväällä, kun saamme tarkennetut laskelmat Eläketurvakeskuksesta, kun tiedetään, kuinka paha tämä tilanne on, Sund sanoi.
Suurimmasta palkansaajajärjestö SAK:sta uutta eläkeuudistusta ei hoputeta. Pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan syntyvyyden lasku on vakava paikka eläkejärjestelmälle, mutta ongelma ei ole akuutti.
– Eläkejärjestelmässä on isot rahastot, jotka puskuroivat. Syntyvyys vaikuttaa myös pitkällä viiveellä, joten tässä on nyt hyvin aikaa selvittää, mikä tämän vaikutuksen kokoluokka on.
Myös Kaukoranta katsoisi Eläketurvakeskuksen luvut ennen neuvotteluihin ryhtymistä.
–Kyllä varmasti ensi hallituskaudella pitää tarkastella ja selvittää, minkälaista uudistustarvetta eläkejärjestelmässä on.
Nouseeko eläkeikä?
Vesa Rantahalvarin mukaan Suomella ei ole varaa nykyisen eläkejärjestelmän etuisuuksiin. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että joko eläkeikää tulee korottaa, tai jollain muulla tavalla leikata eläke-etuuksia.
–Pitää tarkastella esimerkiksi sitä minkälainen eläkkeitä korottava indeksisuoja meillä on, miten eläkkeitä ansaitaan, onko varaa varhennettuun vanhuseläkkeeseen, eikä vanhuusiän eläkeiän nostaminenkaan voi olla poissuljettu.
Sundin mukaan Suomen eläkejärjestelmä on vahvalla pohjalla viilauksen tarpeesta huolimatta, ja nykyisen taso voidaan pääpiirteittäin säilyttää.
–Voidaan ilman muuta säilyttää. Meidän eläkejärjestelmä on todella kestävä. Olemme jo varautuneet ikäjakauman kummallisuuksiin, meillä on 200 miljardia eläkeläisten rahaa odottamassa maksua ulos, Sund sanoo.
– Nämä viimeiset tiedot kertovat, ettei se ihan riitä. Joudumme tekemään fiksauksia, mutta olen luottavainen, että kun reagoidaan nopeasti, selvitämme tämän selvän haasteen.
Työntekijöitä ulkomailta
Sundin ja Rantahalvarin mukaan koulutettuja ulkomaalaisia ammattilaisia pitää alkaa tosissaan houkutella Suomeen. Työperusteisen maahanmuuton piristämiseksi tarvitaan niin markkinointia ulkomailla kuin toimia tulevalta hallitukselta.
– Meillä tulee olla kunnolliset kansalliset keinot, joilla Suomeen houkutellaan ihmisiä tulemaan töihin, Rantahalvari sanoo.
Sund antaa nykyiselle hallitukselle pyyhkeitä ontuvasti edennestä maahanmuuttopolitiikasta. Hänen mukaansa perussuomalaisten ja nyt sinisten hallituskausi on haitannut työperusteisen maahanmuuton edistämistä.
– Siinä seuraaviin hallitusneuvotteluihin iso haaste. Tarvitaan ihan uusi vaihde koneeseen, ja reippaasti eteenpäin.
Kun mietitään keinoja ulkomaalaisille osaajien houkuttelemiseksi Suomeen, Sund kääntäisi katseen työmarkkinoiden turvallisuuteen. Tämä pitäisi Sundin mukaan myös suomalaiset ammattilaiset, kuten sairaanhoitajat, niillä aloilla joille he ovat kouluttautuneet.
–Turvalliset työehdot ja työsuhteet, ei silppua ja sälää vaan kokoaikaisia pitkäkestoisia ja turvallisia työsuhteita.
Ammattilaisia voi olla turha houkutella Suomeen kovalla palkalla, mutta sen sijaan Suomea voisi markkinoida turvallisena maana, jossa perheelle on hyvät koulut ja turvalliset koulumatkat.
–Ei intialaisen insinöörin palkkataso poikkea paljon suomalaisesta insinööristä. Nämä on ne vetovoimatekijät, Sund sanoo.
Voiko tiede kertoa, eroanko minä tai sinä? Jotta saisimme suuntaa-antavan vastauksen, kävimme läpi lähes 30 tutkimusta. Ne paljastavat, millaiset tekijät lisäävät avo- tai avioliittojen eroriskiä ja millaiset asiat ehkäisevät eroa. Eronneet Tuomo ja Matleena kertovat lisäksi nukkumisjärjestelyistään, ja selvitämme, mikä on puumanaisen liiton todennäköinen kohtalo.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi.Kari Ahotupa / Yle
Monella menee hyvin, mutta perheen vaikeudet koulutuksessa, elintasossa ja terveydessä korostuvat vaikeuksiin joutuneilla nuorilla. THL:n suurtutkimuksessa selvitettiin kaikkien vuonna 1997 syntyneiden taivalta vastasyntyneistä täysi-ikäisiksi. Kuinka heille on käynyt, ja millaiset eväät itse kukin sai elämäänsä.
Metro-opasteet Kauppakeskus Redissä.Ronnie Holmberg / Yle
Kauppiaiden mielestä Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti. Asiantuntijan mukaan tähän on syynsä. Kauppakeskuksen johdolla on kuitenkin vielä kärsivällisyyttä odottaa.
Ylen perusturvapelistä voit kokeilla, selviäisitkö vuoden yksinhuoltajan arjesta. Pätkätyöt eivät riitä kattamaan kaikkia menoja, ja apua on haettava yhteiskunnan tukiverkoista. Yllättävät tilanteet sotkevat suunnitelmat.
Suomi voi säästää päästöjä leikkaamalla
Mårten Lampén / Yle
Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana. Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna. Asia selviää tuoreesta Sitran tilaamasta raportissa.
Tyttöjen murrosiän jarrutushoitojen määrä on lisääntynyt lähes puolella
AOP
8–11-vuotiaana alkava murrosikä on nyt jo normaalia. Jos murrosiän merkkejä ilmaantuu alle 8-vuotiaalle tytölle, fyysistä kehittymistä voi olla tarpeen hidastaa lääkehoidolla. Jarrutushoitojen määrä on kasvanut 50 prosentilla vuosikymmenessä, mutta määrällisesti niitä on edelleen vähän: uusia hoitoja aloitetaan koko maassa vain muutamia kymmeniä vuodessa.
Pitäisikö suomalaisten ostareiden äiti eli kauppakeskus Itis suojella?
Kauppakeskuksen sisätiloissa kaupunki haluaa suojella pasaasikäytävän lasikaton. Sen suunnittelussa Kairamo otti vaikutteita Pariisin 1800-luvun pasaaseista.Ronnie Holmberg / Yle
Helsingin kaupunki haluaa suojella kauppakeskus Itiksen vanhimman osan julkisivuja sekä pasaasikäytävän lasikaton. Keskeneräinen suojeluprosessi on jarruttanut Itiksen huoltotöitä. Esimerkiksi julkisivun huonokuntoisiin metallirakenteisiin ei saa kajota ilman viranomaisen lupaa. Arkkitehti Erkki Kairamon suunnittelemaa, vuonna 1984 valmistunutta rakennusta pidetään rakennustaiteellisesti arvokkaana.
Trump erimielinen CIA:n kanssa Khashoggin murhan tilaajasta
Donald TrumpEric Baradat / AFP
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pidättäytynyt arvostelemasta Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmania, vaikka Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on päätynyt siihen, että saudijournalisti Jamal Khashoggi murhattiin kruununprinssin käskystä. Trumpin mukaan kruununprinssi on sanonut hänelle useaan otteeseen, ettei ole millään tavalla osallinen tekoon.
Poutaista ja selkeää
Yle
Sää on poutainen ja monin paikoin selkeä, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Pilvisyys lisääntyy päivän aikana pohjoisessa. Suurimmassa osassa maata on maanantaina pikkupakkasta, lähinnä etelässä ja Käsivarren Lapissa päivälämpötila kohoaa hieman nollan yläpuolelle. Perämerellä ja Merenkurkussa varoitetaan kovasta tuulesta.
Helsinkiläinen kauppakeskus Itis on yksi Suomen suurimmista ostoskeskuksista ja vetää yli 17 miljoonaa kävijää vuosittain. Sen edessä sijaitseva Tallinnanaukio on vilkas läpikulkupaikka, jonka ilmettä on toisinaan kritisoitu nuhjuiseksi.
Kaikki aukion halki kulkevat eivät ehkä tiedä, että paikalla kohoaa yksi suomalaisen 1980-luvun arkkitehtuurin merkkiteoksista. Se on kauppakeskuksen vanhin osa, joka on arkkitehti Erkki Kairamon suunnittelema.
Kun rakennus valmistui vuonna 1984, se noteerattiin myös kansainvälisellä tasolla.
– Itäkeskuksen kauppakeskus on yksi harvoista aikansa suomalaisista rakennuksista, joista on julkaistu näyttäviä juttuja ulkomaalaisissa arkkitehtuurilehdissä, kertoo Aalto-yliopiston arkkitehtuurihistorian lehtori Kristo Vesikansa.
Kristo Vesikansan taustalla näkyy teräsrakenteita, jotka luovat rakennuksen jälkikonstruktivistisen ilmeen.Ronnie Holmberg / Yle
Vesikansa on Rakennustaiteen seuran hallituksen jäsen. Seura huolestui Itiksestä kolme vuotta sitten, kun kauppakeskus suunnitteli remontoivansa vanhan osan julkisivua.
Tarkoituksena oli vaihtaa seiniin kiinnitetyt teräksiset rakenteet uusiin, koska ne olivat huonossa kunnossa.
– Turvallisuus on kauppakeskuksessa yksi tärkeimmistä asioista. Jos henkilöstömme havaitsee rakenteiden ylläpitoon liittyviä asioita, joita pitäisi korjata, niin totta kai ne on tehtävä, sanoo kauppakeskusjohtaja Johanna Haltia.
Kauppakeskusjohtaja Johanna Haltian mielestä on tärkeintä, että kaupunki ja kauppakeskus tekevät yhteistyössä Tallinnan aukiosta viihtyisän paikan.Ronnie Holmberg / Yle
Kauppakeskus odottaa lupaa korjaustöille
Rakennustaiteen seuran mukaan teräsrakenteiden uusiminen olisi muuttanut liikaa kauppakeskuksen alkuperäistä ilmettä. Seura teki suojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukselle, joka päätyi lausunnossaan suosittelemaan rakennuksen julkisivujen suojelua asemakaavan muutoksen kautta.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa tällä viikolla, ja myöhemmin se etenee vielä kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Kauppakeskus joutuu odottamaan kaavaprosessin valmistumista ennen kuin korjaustyöt voidaan aloittaa.
Arkkitehtuurihistorian lehtorin Kristo Vesikansan mukaan nimenomaan julkisivun teräsrakenteet luovat rakennukselle sen ominaisen ilmeen.
– Erkki Kairamon arkkitehtuurille oli tyypillistä, että rakennukset olivat selkeitä ja laatikkomaisia, mutta hän sijoitti niiden ulkopuolelle portaikkoja, parvekkeita ja mainoslaitteita. Ne jakavat isoja rakennuksia pienipiirteisemmiksi osiksi. Siitä syystä teräsrakenteet pitäisi säästää.
Arkkitehti Erkki Kairamo oli ihastunut venäläiseen 1920-luvun avantgardeen ja teki siitä omia tulkintojaan.Ronnie Homberg / Yle
Leikkipaikka ja jouluvalot saavat kiitosta
Arkisena aamupäivänä Tallinnanaukiolla liikkuvia ihmisiä tuntuu kuitenkin kiinnostavan aivan muut asiat kuin julkisivun teräsrakenteet.
Ritva Isotalus käy pienen Joose-poikansa kanssa päivittäin Itiksessä asioilla. Samalla he piipahtavat keinumassa leikkipaikalla, joka on pystytetty Tallinnanaukiolle hiljattain. Hänen mielestään leikkipaikka ja jouluvalaistus parantavat aukion ilmapiiriä.
– Täällä on pyörinyt monenlaisia porukoita, mutta leikkipaikka on tehnyt paikasta paljon viihtyisämmän.
Isotalus ei ole tietoinen kauppakeskuksen arkkitehtonisesta arvosta. Hän huvittuu tiedosta, että kaupunki aikoo suojella julkisivun.
– Tämä rakennus on aika karu. Aika jännä idea, että se pitäisi suojella. Ei se suoraan sanottuna ole niin hieno.
Ritva Isotalus antaa Jooselle vauhtia keinussa.Ronnie Holmberg / Yle
Linda Kankainen on niin ikään tullut leikkipaikalle lastensa Ilonan ja Taikan kanssa. Kaupungin suojelusuunnitelmat saavat myös Kankaisen nauramaan makeasti.
– En tiedä, onko tuo niin kaunis, että se on suojelemisen arvoinen, mutta ilmaston kannalta on hyvä, ettei aina pureta ja tehdä uutta.
Linda, Ilona ja Taika Kankainen nauttivat Tallinnan aukion jouluvalaistuksesta.Ronnie Holmberg / Yle
Victor Rämöllä on tapana tuoda lapsenlapsensa leikkipaikalle kiipeilemään. Hänen mielestään julkisivua voisi muuttaa nykyistä värikkäämmäksi, jotta Tallinnanaukio olisi vielä enemmän lasten mieleen.
– Rakennus on aika erikoinen, koska se on pelkkää metallia ja lasia. Värit puuttuvat.
Victor Rämön mielestä kauppakeskuksen julkisivu voisi olla värikkäämpi.Ronnie Holmberg / Yle
Itäkeskus on aikansa kauppakeskusten esikuva
Kaupunginmuseon lausunnon mukaan julkisivun alkuperäinen väritys on kuitenkin säilytettävä. Itäkeskus ei suinkaan ole ainoa 80-luvulla rakennettu ostoskeskus Suomessa, mutta sen erityisyys johtuu siitä, että se on ollut esikuvana monien muiden kauppakeskusten ja esikaupunkialueiden rakentamisessa.
– Kun kaupungistumisen nopea aalto oli ohitse, esikaupunkeihin rakennettiin työpaikkoja, asuntoja ja palveluja julkisten liikenneväylien yhteyteen. Itäkeskus oli tällaisen aluekeskusrakentamisen pioneeriesimerkki Suomessa, arkkitehtuurihistorian lehtori Kristo Vesikansa sanoo.
Lasi ja teräs ovat hallitsevia elementtejä Itiksen vanhan osan julkisivussa.Ronnie Holmberg / Yle
60- ja 70-lukujen rakennuksia on purettu kovaa vauhtia Suomessa. Vesikansa pelkää, että seuraavaksi ovat vuorossa 80-luvun rakennukset. Itäkeskuksen ympäristöön on jo tehty uusia suunnitelmia, kuten Itäväylän kattamista ja tornitalojen rakentamista.
– Kauppakeskus, samoin kuin Erkki Kairamon suunnittelema Itäkeskuksen maamerkki, on tämän aluekeskuksen ensimmäisen vaiheen persoonallisimpia rakennuksia. Ne pitäisi säilyttää, koska alue voi muuttua radikaalisti tulevaisuudessa.
Kauppakeskuksen sisätiloissa kaupunki haluaa suojella pasaasikäytävän lasikaton. Sen suunnittelussa otettiin vaikutteita Pariisin 1800-luvun pasaaseista.Ronnie Holmberg / Yle
Jo keväällä otsikot heruttelivat surkealla syntyvyydellä. Syntyvyys syöksylaskussa! Syntyvyys nälkävuosien tasolla! Tilastoista kävi ilmi, että syntyvyys on laskenut vuodesta 2010, ja nyt ollaan osuttu pohjaan. Perjantaina julkaistu väestöennuste vahvisti trendin: tulevaisuudessa maassamme on yhä vähemmän vauvoja, yhä enemmän vanhuksia.
Voihan sitä pitää synkkänä, että vauvat vähenevät.
Mutta niin voi pitää sitäkin, miten tilannetta yritetään ratkoa. On nimittäin ihan eri asia murehtia
– sitä, ettei saa lasta, vaikka haluaisi
– sitä, ettei halua lasta, vaikka ympärillä siitä vihjailtaisiin
– sitä, että suomalaisten ikärakenne on sellainen, että tarvitsemme nopeasti lisää väkeä huolehtimaan ikääntyvästä väestöstä.
Julkisessa keskustelussa asiat sekoitetaan, tuloksena on syyllistämistä ja talkoopuheita. Ketä oikeasti motivoi synnyttämään se, että demografiakäppyrä on huoltosuhteen kannalta katastrofaalinen?
Työvoimapulan murehtimisessa jää usein varjoon ilmeinen ratkaisu: maahanmuutto. On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalauttaa isolla rahalla ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia.
Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia.
Suomen suhde maahanmuuttoon ei ole lainkaan synkassa väestöennusteiden synnyttämän huolen kanssa. Maassa on tälläkin hetkellä tuhansia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka odottavat, milloin on heidän vuoronsa saada se viimeinen negatiivinen päätös, jolla heidät potkitaan joko ulos maasta tai osaksi paperittomien kasvavaa joukkoa. Miksi heihin ei suhtauduta potentiaalisina työntekijöinä, joita he ovat?
Annetaan ihmisten asettua osaksi yhteiskuntaa, kouluttautua, kokea osallisuutta ja tehdä töitä. Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia. Viesti voisi olla: voisiko joku harkita elämää pimeässä pohjolassa, ihan mukavien ja reilujen ihmisten kanssa.
Kansalaiset, me emme selviä tulevaisuudesta ilman muualta tulleita.
Suomessa puhutaan innostuneesti ”työperäisestä maahanmuutosta”. Sitä taitavat kannattaa lähes kaikki. Työperäisen ja muun maahanmuuton erottelu kuitenkin johtaa harhaiseen ajatukseen siitä, että muu kuin ”työperäiseksi” tunnistettu maahanmuutto ei perustuisi haaveeseen työstä ja arjesta uudessa kotimaassa. Iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla ”työperäinen”, vaan yhteiskunnan täytyy tarjota väyliä työllistymiseen.
Se että osa viime vuosina Suomeen tulleista ihmisistä on maannut vastaanottokeskuksissa vuosikausia, on osoitus systeemin totaalisesta toimimattomuudesta. Ei ole millään tasolla hyvä idea, että osaavat työntekijät tai potentiaaliset koulutettavat päätyökseen odottavat sitä, millä perusteella Suomi heidät häätää. Työ on parasta kotouttamista, sillä kukaan ei kotoudu yksin, ylhäältä ohjattuna viranomaistyönä.
Osa turvapaikanhakijoina tulleista on töissä ja hakee niin sanottua työperäistä oleskelulupaa. Moni puhuu jo suomea, lapset ovat kouluissa, elämä alkaa rullata, eikä tukia tarvita. Tämä ei viranomaisille riitä. Et täytä kriteereitä, tuo ammatti ei käy, negatiivinen päätös, näkemiin. Epäinhimillistä – ja järjetöntä!
Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.
Työvoimapula on tietenkin vähän hankala termi maassa, jossa on myös paljon työttömyyttä. Mutta näin se vain on lukujen valossa: maa kaipaa kipeästi uusia yrityksiä ja työntekijöitä. Avoin työpaikka ja uusi yritys on uusi mahdollisuus – annammeko mahdollisuuden sille, joka haluaa siihen tarttua?
Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.
Pitäisikö maahanmuuttajille sitten tarjota huonompaa palkkaa kuin muille? En tiedä, kuinka tarkasti asiaa esillä pitäneet ovat perehtyneet nykyisten sopimusten mahdollisuuksiin. Harjoittelijalle maksetaan harjoittelijan palkkaa, täyden työpanoksen antavalle enemmän riippumatta taustasta.
Suomen ikärakenne muuttuu. Mikään ratkaisu isoon muutokseen ei tule olemaan yksinkertainen. Maahan vasta tulleen työllistyminen ei ole helppoa, ei muurarin eikä lääkärin. Mutta se on mahdollista, varsinkin, kun työvoimapula kasvaa nykyisestä.
Täytyy toivoa, että suomalaiset saavat jatkossa suunnilleen sen verran lapsia kuin toivovat. Mutta ikärakenne ei sillä muutu. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme osallistavaa, inhimillistä, nopeaan työllistymiseen tähtäävää maahanmuuttoa.
Reetta Räty
Kirjoittaja on toimittaja, joka kannattaa kierukkaa ja sitä, että ollaan kivoja ihmisille.
Laihialla Pohjanmaalla sattui henkilöauton ja neljän hevosen yhteentörmäys sunnuntaina illalla. Turmassa loukkaantui vakavasti yksi autossa ollut ihminen. Muut kaksi autossa ollutta loukkaantuivat lievemmin.
Päivystävän palomestarin Tarmo Nevalan mukaan kaikki hevoset kuolivat. Kolme hevosta kuoli onnettomuudessa ja yksi jouduttiin lopettamaan heti turman jälkeen.
– Auto oli ajanut Laihialta Tampereentietä, ja Jokikylän kohdalla neljä hevosta oli ollut nipussa (tiellä) ja niiden kanssa oli käynyt yhteentörmäys, Nevala kertoo.
Turmapaikan lähellä sijaitsee Nevalan mukaan hevostalli, josta hevoset olivat ilmeisesti karanneet.
– Siinä lähettyvillä on hevostalli ja hevoset ovat olleet siinä aitauksessa. Jostain tuntemattomasta syystä hevoset ovat hypänneet yli sieltä aitauksesta, siinä aidassa ei ollut aukkoja tai mitään tämmöistä.
Nevala kertoo onnettomuuden tapahtuneen pimeän aikaan, mutta hän ei esimerkiksi tiedä, millainen valaistus turmapaikalla on.
Tampereentie suljettiin onnettomuuden jälkeen aluksi liikenteeltä Jokikylän ja Kylänpään välillä. Molemmat kaistat olivat auki jälleen noin kello 22.30. Hätäkeskus sai tiedon onnettomuudesta sunnuntaina illalla puoli kahdeksalta.
Edit klo 00.16: Korjattu hevosten määrä otsikossa.
Trump kuitenkin sanoo olevansa täysin perillä nauhoitteen sisällöstä.
– Se on kärsimysnauha. Se on hyvin väkivaltainen, hyvin julma ja kauhea, Trump sanoo.
Trump on pitäytynyt arvostelemasta Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmania, vaikka Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on lehtitietojen mukaan päätynyt siihen, että Khashoggi murhattiin kruununprinssin käskystä.
Haastattelu oli tehty perjantaina useita tunteja ennen kuin hallituksen lähteet sanoivat CIA:n tiedottaneen Trumpin hallinnolle bin Salmanin osuudesta murhaan.
Haastattelussa Trump sanoo haluavansa luottaa asiassa liittolaiseensa. Trumpin mukaan bin Salman on sanonut hänelle useaan otteeseen, viimeksi muutama päivä sitten, ettei ole millään tavalla osallinen tekoon. Trump myös sanoi että "useat ihmiset" ovat kertoneet hänelle, ettei kruununprinssillä ollut tietoa surmasta.
Lauantaina Trump sanoi, että CIA:n arvio asiasta on hyvin ennenaikainen, ja on mahdollista että murhan takana oleva taho ei selviä ikinä.
"Kruununprinssi on poissa tolaltaan"
Niin demokraattien kuin republikaanienkin kokeneempi kaarti on vaatinut Trumpia kovempiin toimiin Saudi-Arabiaa vastaan. Joidenkin mukaan Trumpin pitäisi lopettaa asekaupat maahan ja vetää tukensa kruununprinssiltä.
Torstaina Yhdysvallat asetti talouspakotteita 17 saudivirkamiehelle heidän epäillystä roolistaan Khashoggin murhaan. Pakotteet eivät kohdistuneet saudihallintoon.
Saudi-Arabia tuottaa paljon öljyä Yhdysvalloille ja on myös sen läheinen liittolainen Irania vastaan.
Republikaanisenaattori ja Trumpin läheinen liittolainen Lindsey Graham sanoi sunnuntaina, ettei hänellä ole epäilystäkään etteikö bin Salman olisi ollut tietoinen murhasta.
– He (Saudi-Arabia) ovat läheinen kumppani, mutta kruununprinssi on epälooginen, poissa tolaltaan ja on tehnyt paljon vahinkoa Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian suhteille. Minulla ei ole aikomustakaan työskennellä hänen kanssaan enää koskaan, Graham sanoi NBC:n Meet the Press -ohjelmassa.
Washington Postiin kirjoittanut sauditoimittaja Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa lokakuun alussa. Khashoggi oli arvostellut kirjoituksissaan Saudi-Arabian johtoa.
Maan johto on myöntänyt surman, mutta kiistänyt kruununprinssin osuuden siihen. Aiemmin viikonloppuna Trump sanoi, että Yhdysvallat aikoo julkistaa täyden raportin tapahtuneesta maanantaina.
Lantionpohja on alavartalon joustava trampoliini. Se kannattelee lantion elimiä ja vaikuttaa ryhtiin. Naisille lantionpohjan lihakset tulevat tutuksi viimeistään synnytyksestä toipuessa, mutta harvempi tietää, että lantion tukilihakset ovat yhtä tärkeät myös miehelle. Hyväkuntoisesta lantionpohjasta on miehelle paljon iloa ja hyötyä.
Lantionpohjaan erikoistunut fysioterapeutti Maiju Issakainen Pihlajalinna Iteltä Joensuusta vastasi yleisimpiin kysymyksiin miehen lantionpohjan kunnosta.
Miksi miehen pitäisi kiinnittää huomiota lantionpohjaan?
Lantionpohja on tärkeä osa kehon tukirakennetta. Se huolehtii ryhdistä ja kehon asennon hallinnasta yhdessä muiden lihasten kanssa. Sen vuoksi näiden lihasten vahvistamisesta voi saada apua esimerkiksi selkävaivoihin. Anatomisesti miehen ja naisen lantionpohjan lihaksistossa ei ole juurikaan eroa.
Hyväkuntoinen lantionpohja tuo kykyä ja iloa myös makuuhuoneeseen. Lantionpohjan treenaaminen parantaa erektiota ja voimistaa orgasmia. Jos erektio-ongelma on verenkiertoperäinen, saattaa lantionpohjanjumppa tuoda siihen merkittävän avun.
Kuten naisilla, myös miehillä vahva lantionpohja ehkäisee virtsankarkailua ja ulosteen- ja ilmanpidätysongelmia.
Miten lantionpohjan kunnon voi testata?
Lihasten tunnistaminen voi aluksi olla vaikeaa. Mies voi testata, saako hän lihaksia jännittämällä nostettua kiveksiä hieman. Se onnistuu, kun ajattelee peräaukon ja virtsaputken lihasten supistamista. Samalla myös peräaukon ja kivesten välinen alue jännittyy ja peniksen tyvi nousee hiukan. Lihaksia voi etsiä myös virtsatessa: onnistuuko virtsasuihkun katkaiseminen? Niin ei kuitenkaan kannata harjoitella jatkuvasti, ettei rakon tyhjeneminen häiriinny.
Aluksi lihakset voi olla helpointa tunnistaa selinmakuulla jalat koukussa. Kun tuntuma on löytynyt, lihaksia voi treenata huomaamatta arjessa, esimerkiksi autossa istuessa tai liikennevaloissa seistessä.
Fysioterapeutti voi testata lihasten kunnon ultraäänilaitteella alavatsalta tai EMG-laitteella peräaukon kautta.
Pitääkö jokaisen miehen treenata näitä lihaksia?
Jokaisen pitäisi osata tunnistaa lantionpohjanlihakset. Kenellekään treenistä ei ole haittaa, päinvastoin. Kuten muuallakin kehossa, myös lantionpohjassa hyvin toimiva lihas on vahva mutta rento. Sen vuoksi myös lihasten rentouttaminen on tärkeää. Toimiva lantionpohja on kuin joustava trampoliini, ei jäykkä patja tai roikkuva riippumatto.
Miten lantionpohjan lihaksia käytetään arjessa?
Lantionpohja on mukana monissa arkisissa toiminnoissa. Esimerkiksi nostaessa, aivastaessa tai liikkuessa on hyvä huomioida, että mukana on tuki lantionpohjasta.
Lihaksia voi harjoittaa supistelemalla niitä tietoisesti esimerkiksi kerran päivässä. Pitempikestoiset, 10-20 sekuntin mittaiset supistukset tuovat lantionpohjaan kestovoimaa. Maksimivoimaa harjoitellaan lyhyemmillä viiden sekuntin supistuksilla ja nopeusvoima kasvaa peräkkäisillä parin sekunnin puristuksilla. On tärkeää muistaa, että lihaksen jännittämistä seuraa aina myös sen rentouttaminen.
Mitä aktiiviliikkujan pitää huomioida?
Lantionpohjan pitäisi aktivoitua kaikenlaisessa liikunnassa. Kuntosalilla treenatessa kannattaa ensin jännittää lantionpohja ja vasta sitten selän ja vatsan syvät lihakset. Lantionpohja aktivoi poikittaista syvää vatsalihasta ja toisinpäin.
Voimatreenissä lantionpohja on tärkeä osa keskivartalon tukea. Jos se jää heikoksi, voi seurauksena olla vatsalihasten erkauma. Kyse on samasta ilmiöstä, josta moni nainen kärsii raskauden jälkeen. Myös keskivartalolihavuus ja miehille tyypillinen omenavatsa kasvattaa lantionpohjaan kohdistuvaa painetta.
Kaikenlainen liikunta on hyväksi lantionpohjalle. Esimerkiksi sauvakävely, hiihto ja luistelu vahvistavat myös lantionpohjaa, aivan erityisesti pilates ja jooga.
Voiko lantionpohja olla ylikunnossa?
Liian kireät lihakset aiheuttavat monenlaisia vaivoja. Kipu voi tuntua kivesten, peräaukon ja peniksen alueella. Se voi myös säteillä alavatsalla, selkään tai reisiin. Kireät housut saattavat tuntua hankalalta ja esimerkiksi pyöräily olla kivuliasta. Ylikireä lantionpohja voi aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamisen tarvetta.
Vaivaa esiintyy kaiken ikäisillä, mutta aivan erityisesti nuorilla miehillä ja aktiiviliikkujilla. Vaivaan auttaa lihasten rentouttamisen opettelu ja ylipäätään se, että oppii tunnistamaan lantionpohjan. Palleahengitys voi auttaa rentouttamisessa.
Mitkä sairaudet vaikuttavat lantionpohjaan?
Miehellä eturauhaseen kohdistuvat toimenpiteet, kuten eturauhasen höylääminen tai sen poisto, vaikuttavat aina lantionpohjan lihasten toimintaan. Ne altistavat virtsankarkailulle. Eturauhanen on alalantion yksi tukimekanismi. Kun se poistetaan, on miehen pidätyskyky samaa luokkaa kuin naisella. Tällöin lihasten vahvistaminen on erityisen tärkeää.
Ylipaino on kuorma myös lantionpohjalle. Selkävaivat ja lantionpohjan ongelmat voivat olla yhteydessä toisiinsa, ja niitä pitäisi hoitaa yhtä aikaa.
Ylen perusturvapelissä astut työttömän suomalaisen yksinhuoltajan saappaisiin. Tavoitteesi on kerätä tarpeeksi rahaa töitä tekemällä ja tukea hakemalla. Osaatko välttää karenssit ja muut tukiviidakon sudenkuopat?
