Psykedeeleistä etsitään apua mielenterveysongelmiin, mutta on Suomessa erikoistumassa vasta yksi lääkäri – "Vanha huumepropaganda elää vahvana"

Yhä useampaan mielenterveyden häiriön ja sairauden hoitoon etsitään apua psykedeeleistä. Kansainvälisesti tutkimuskohteina ovat muun muassa masennus, posttraumaattinen stressihäiriö, päihdeongelmat ja uusimpana anoreksia.

Suomessa kuitenkin vain yksi lääkäri käy tällä hetkellä kansainvälisiä koulutuksia psykedeeliavusteiselle terapialle. Hän peräänkuuluttaa lääkehyötyjen selvittämisen tärkeyttä vanhoista huumeasenteista riippumatta.

Sairaanhoitajaksi tai insinööriksi pyrkivälle samat kysymykset uudessa pääsykokeessa

Ammattikorkeakoulut ottavat tänä syksynä käyttöön kaikille yhteisen valintakokeen. Samalla kokeella voi siis hakea myyjäksi, kokiksi tai sairaanhoitajaksi.

Kaikille yhteisissä osissa mitataan hakijan päätöksentekotaitoja sekä kieli- ja viestintätaitoja. Uusi koe korvaa aiemmin käytössä olleet alakohtaiset kokeet.

Mikä ajaa venäläisiä koululaisia kaduille opposition mielenosoituksiin?

Venäjällä äänestetään tänään useilla alueilla ja kaupungeissa paikallisvaaleissa.

Moskovassa viranomaiset sulkivat opposition kärkiehdokkaita vaaleista ja opposition mielenosoitukset ovat vetäneet runsaasti ihmisiä kaduille, myös aivan nuoria.

Yksi mieltään osoittaneista on Fjodor Hudokormov, joka haukuttiin sen takia koulussa ja passitettiin poliisin kuulusteluihin.

Mitä arktisesta identiteetistä jää, kun kylmä katoaa – Klemolan sisarusten näytelmässä ollaan ihmiskunnan viimeisellä rannalla

Kulttuurivieraat Leea ja Klaus Klemola joutuivat tekemään arktiseen näytelmätrilogiaansa vielä neljännen osan, koska maailma muuttui.

Kylmää intohimoisesti kaipaava päähenkilö Marja-Terttu Zeppelin kaipaa kuollessaankin jäälautalle, mutta ilmasto lämpenee ja vesi nousee. Sisarusten mielestä tilanne ei kuitenkaan ole niin lohduton kuin äkkiä katsoen näyttäisi: toivo on toisissa ihmisissä.

Kommentti: Huuhkajien EM-karsinnoissa tarjolla harvinaista luksusta – jopa Italia kunnioittaa Suomen voittoputkea

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kohtaa tänään EM-karsintaottelussa Italian. Peli pelataan loppuunmyydyllä Tampereen Ratinan stadionilla ja pelistä tekee erityisen se, että Suomi on pelannut karsinnoissa tähän mennessä erinomaisesti.

Sateita Lapissa ja Pohjanmaalla

Sunnuntaina tulee sadekuuroja Lapissa ja Pohjanmaalla. Monin paikoin päivällä on kuitenkin poutaista ja aurinkoista ennenkuin illalla etelästä leviää seuraava sadealue. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kiersi Suomea vuosina 2007–2016 ja tapasi noin 60 000 suomalaista, joista valtaosa oli miehiä.

Rekka torille ja mies terveystarkastukseen -tyyli puri, ja monet vaikeasti tavoitettavat miehet saivat tietoa omasta terveydestään.

– Kävi ilmi, että suomalainen mies on omasta terveydentilastaan varsin tietoinen, mutta tarvitsee apua liikunnan saamiseksi osaksi omaa arkea, kertoo kehittämispäällikkö Miia Malvela KKI-ohjelmasta.

1. Muuta arkea, älä pakota

Älä aloita liian lujaa, fätistä fitiksi -metamorfoosi tarvitsee aikaa. Anna itsellesi mahdollisuus omaksua uutta omaan tahtiin. Elämäntapamuutosta toteuttavat miehet tarttuvat toimeen joskus liian rivakasti ja projektiluontoisesti.

– Liikunnan ja ruokailutottumusten muuttaminen tulee miettiä siten, että uusia tapoja jaksaa toteuttaa vielä viidenkin vuoden kuluttua, neuvoo Miia Malvela.

2. Urheilutaustainenkin voi hyytyä - hae vertaistukea porukasta

Peli ei ole menetetty, vaan aina on hyvä hetki aloittaa liikunnan harrastaminen. Vaikka taustalla olisi mitalisadetta, on urheiluun voinut tulla pitkäkin tauko. Erkki Ekholm Hämeenlinnasta antaa vertaistukea.

– Uin kilpaa koko 1960-luvun, jonka jälkeen valmensin uimareita reilut parikymmentä vuotta. Mutta sen jälkeen liikuntaan tuli noin kymmenen vuoden mittainen tauko. Kyllähän tuolla miesten jumpparyhmässäkin on paljon minua notkeampia miehiä, mutta täältä tullaan. Kausi on vasta alussa, Erkki Ekholm kannustaa.

3. Peili ei kerro kaikkea - etsi peilistä myönteiset asiat

Sinussa saattaa olla enemmän lihasta kuin luulet. Älä anna ulkoisen olemuksen hämärtää myönteistä kokonaiskuvaa. Vaikka puntari näyttää liikaa kaakkoon, voi kehossa olla paljonkin lihasta.

– Tämän osoittivat lukuisat SuomiMies seikkailee -rekassa tehdyt kehonkoostumusmittaukset, jossa vatsakas korkean painoindeksin omaava mies saattoi olla hyvinkin lihaksikas, kertoo KKI- ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela.

4. Vaadi tukea perheeltä, pomolta ja ystäviltä - älä kuuntele naureskelijoita

Puuttuuko kotoa rakas raipanheiluttaja? Älä anna parin puuttumisen haitata liikunnan aloittamista. Monia lajeja voi harrastaa yksin tai miesporukassa.

Esimerkiksi tanssissa pistetään töihin molemmat aivopuoliskot, se parantaa muistia ja saa hien virtaamaan. Ryhmäliikunta lisää sosiaalisia kontakteja ja voit saada uusia kavereita.

Pekka Kujansuu ja Lea Autero ovat harrastaneet tanssia koko ikänsä ja vetävät myös senioritanssikursseja.

– Parin puute ei saa estää tanssiharrastusta. Senioritansseissa ei tarvita paria, ja tämä harrastus torjuu yksinäisyyttä. Moni harrastaja sanoo meidän tanssipäivän olevan viikon tärkein päivä, kertoo Lea Autero.

– Se on niin tärkeää, ettei jää yksin. Meistä vanhoista aina sanotaan, että kun me ei enää opita uutta. Mutta tanssissa aina oppii uuden kuvion, ja huomaa - opinpa tämänkin vielä, kannustaa Pekka Kujansuu.

Britannian pääministeri Boris Johnson on saanut koettelemuksia täynnä olleen viikkonsa päätteeksi lisää huonoja uutisia mutta myös uutta tuulta purjeisiin.

Valonvälkettä pääministerille tarjosi tuore mielipidetiedustelu, jonka mukaan konservatiivit on kasvattanut johtoaan työväenpuolueeseen. Guardian kirjoittaa, että konservatiivien kannatus kohosi kolme prosenttiyksikköä 35 prosenttiin, kun työväenpuolueen kannatus tipahti prosenttiyksikön verran 25 prosenttiin. Mittaus tehtiin 4.-6. syyskuuta.

Brexit-puolueen kannatus laski. Vastaajista lähes puolet oli sitä mieltä, että konservatiiveista on nyt tullut tosiasiallinen brexit-puolue. Ensimmäistä kertaa maaliskuun jälkeen yli puolet eli 53 prosenttia brexitin puolesta äänestäneistä aikoo äänestää konservatiiveja.

Johnsonin brexit-suunnitelmat kokivat kuluneella viikolla parlamentissa kovia kolauksia. Ensin oppositio ja hallituksen riveistä livenneet kansanedustajat ottivat haltuunsa parlamentin työjärjestyksen. Sen seurauksena alahuoneessa hyväksyttiin lakiesitys sopimuksettoman EU-eron torjumisesta. Lain on määrä saada lopullinen sinetti maanantaina. Lisäksi parlamentin alahuone torjui hallituksen esityksen uusien parlamenttivaalien järjestämisestä. Vaalit olisi pidetty 15. lokakuuta.

Corbyn ei hyödy Johnsonin vaikeuksista

Vaikka konservatiivipuolue petrasi mielipidemittauksessa, vastaajien arviot Johnsonista eivät mairittele. Vain 36 prosenttia pitää häntä parhaana mahdollisena pääministerinä, kun viime kuussa lukema oli 41 prosenttia.

Johnsonin ongelmat eivät kuitenkaan näytä hyödyttävän työväenpuolueen johtajaa Jeremy Corbynia. Vain 16 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Corbyn olisi paras mahdollinen pääministeri.

37 prosenttia vastaajista hyväksyy tavan, jolla Johnson on hoitanut brexit-prosessia. Se on silti paremmin kuin Corbynilla, jonka brexit-toimintatavat saavat hyväksynnän vain 17 prosentilta vastaajista.

Eronnut ministeri arvosteli puoluetovereiden saamia potkuja

Loppuviikon huonot uutiset Johnson sai omiensa joukosta. Työ- ja eläkeministeri Amber Rudd ilmoitti lauantai-iltana Twitterissä eroavansa tehtävästään ja konservatiivipuolueesta.

Rudd kirjoitti, että hän ei voi katsoa vierestä, kun lojaaleja maltillisia konservatiiveja karkotetaan puolueesta.

Parikymmentä konservatiivien kansanedustajaa erotettiin kuluneella viikolla puolueen parlamenttiryhmästä. He tukivat opposition hanketta ottaa parlamentin työjärjestys haltuunsa.

Rudd ei enää usko, että lähtö EU:sta sopimuksen kanssa on Britannian hallituksen päätavoite. Pääministeri Johnson on sanonut, että Britannia lähtee EU:sta lokakuun lopussa joko sopimuksen kanssa tai ilman.

Rudd kuvaili konservatiivikansanedustajien erottamista hyökkäykseksi soveliaisuutta ja demokratiaa vastaan. Hän kannatti vuoden 2016 brexit-äänestyksessä EU:ssa pysymistä.

"Paljon energiaa sopimuksettoman eron valmisteluun"

Rudd kertoi pääministeri Johnsonille suunnatussa erokirjeessään, että eropäätös oli vaikea. Hän sanoi liittyneensä hallitukseen hyvässä uskossa ja hyväksyneensä, että sopimuksettoman eron täytyy olla vaihtoehtojen joukossa.

– Se oli yksi keino, jonka avulla meillä oli parhaat mahdollisuudet saavuttaa uusi sopimus, jotta voimme lähteä 31. lokakuuta. En kuitenkaan enää usko, että lähtö sopimuksen kanssa oli hallituksen päätavoite, Rudd kirjoitti.

Rudd sanoi BBC:n haastattelussa tammikuussa, että hän on sitoutunut välttämään sopimuksettoman eron, jota hän kuvaili "pahimmaksi mahdolliseksi lopputulokseksi".

– Hallitus käyttää paljon energiaa sopimuksettoman eron valmisteluun. En ole nähnyt samaa intensiteettiä keskusteluissamme Euroopan unionin kanssa, Rudd kirjoitti erokirjeessään.

Aiheesta lisää:

Britannian työ- ja eläkeministeri eroaa tehtävästään ja konservatiivipuolueesta

Britanniassa oikeuden ratkaisu: päätös parlamentin istuntotauosta on laillinen

Britannian sopimuksettoman EU-eron pysäyttäminen etenee – parlamentin ylähuone hyväksyi brexit-lain

Britannian pääministerin brexit-taipaleella lisää harmaita hiuksia – Nyt hallituksen jätti oma velipoika: "Uskollisuus perheelle ja kansallinen etu repivät minua eri suuntiin"

Britannian työ- ja eläkeministeri Amber Rudd eroaa tehtävästään. Rudd kirjoittaa viestipalvelu Twitterissä, että hän ei voi katsoa vierestä, kun uskollisia konservatiivipuolueen jäseniä karkotetaan puolueesta.

Samalla Rudd eroaa myös konservatiivipuolueesta. Rudd äänesti EU:hun jäämisen puolesta brexit-äänestyksessä vuonna 2016.

Erokirjeessään Rudd sanoo Britannian pääministerille Boris Johnsonille, että Rudd liittyi Johnsonin hallitukseen hyvässä uskossa.

– Hyväksyin sopimuksettoman eron mahdollisuuden, koska sillä keinolla olisi paras mahdollisuus neuvotella uudesta sopimuksesta ennen lokakuun lopun eroa, Rudd kertoo.

– En enää usko, että lähtö EU:sta sopimuksen kanssa on hallituksen päätavoite, Rudd toteaa.

Pääministeri Johnson on sanonut, että Britannia lähtee EU:sta lokakuun lopussa joko sopimuksen kanssa tai ilman.

Aiheesta lisää:

Britanniassa oikeuden ratkaisu: päätös parlamentin istuntotauosta on laillinen

Britannian sopimuksettoman EU-eron pysäyttäminen etenee – parlamentin ylähuone hyväksyi brexit-lain

Britannian pääministerin brexit-taipaleella lisää harmaita hiuksia – Nyt hallituksen jätti oma velipoika: "Uskollisuus perheelle ja kansallinen etu repivät minua eri suuntiin"

Tunteet ovat käyneet kuumina Lontoon keskustan kaduilla, kun sekä Britannian EU-eron kannattajat että vastustajat ovat osoittaneet tänään mieltään. Pääministerin virka-asunnon Downing Street 10:n lähistölle kokoontuneet Boris Johnsonia vastustavat mielenosoittajat syyttivät tätä demokratian heikentämisestä ja vaativat sopimuksettoman EU-eron estämistä.

Paikalle saapui myös pääministeri Johnsonin brexit-politiikan ja pikaisen EU-eron tukijoita, ja tunnelma kiristyi välillä yhteenotoiksi, kun eri mieltä olevat marssijat kohtasivat. Paikalla olleet poliisit pyrkivät parhaansa mukaan pitämään mielenosoittajaryhmät erossa toisistaan.

Konservatiivipuolueesta eronnut EU-eroa vastustava kansanedustaja Anna Soubry oli niin peloissaan kireän tilanteen vuoksi, että perui puheensa mielenosoituksessa, uutisoi The Guardian -lehti. Työväenpuolueen kansanedustaja Diane Abbott puolestaan saatettiin puheensa jälkeen turvaan poliisisaattueessa.

Pääministeri Johnsonin vastustajat syyttävät tätä vallankaappauksesta, koska tämä on päättänyt lähettää parlamentin pitkälle istuntotauolle ensi viikolla. Johnsonin tarkoituksena on ajaa Britannian EU-ero läpi istuntotauon aikana. Perjantaina oikeusistuin totesi Johnsonin toiminnan olevan lainmukaista.

Tällä viikolla parlamentti hyväksyi lakiesityksen lokakuun 31. päivänä uhkaavan sopimuksettoman EU-eron estämisestä ja hylkäsi pääministerin esityksen uusien vaalien järjestämisestä.

Pääministeri Johnson on ilmaissut, ettei hän ole halukas noudattamaan parlamentin tahtoa ja pyytämään EU:lta Britannian eron lykkäämistä. Tämä puolestaan on saanut ryhmän parlamentaarikkoja uhkaamaan pääministeriä oikeustoimilla, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Lisää aiheesta:

Brexit-kaaoksen positiivinen seuraus: Suoraa lähetystä parlamentista esittävä tv-kanava sai ennätysyleisön – "Kuin Big Brother -ohjelma"

Britanniassa oikeuden ratkaisu: päätös parlamentin istuntotauosta on laillinen

Britannian sopimuksettoman EU-eron pysäyttäminen etenee – parlamentin ylähuone hyväksyi brexit-lain

Toimittajalta: Britannian oppositio ei lähde ennenaikaisiin vaaleihin sillä “pääministeriin ei voi luottaa” – ja syytöksissä on perää

Niko Putkinen hörppää kouralla havainneputkesta pulppuavaa vettä Kurikassa peltojen ympäröimällä pohjavesialueella.

– Kyllä, tässä on sitä Suomen puhtainta pohjavettä! Geologian tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Putkinen hihkaisee.

Kurikan maaperä on poikkeuksellinen, mikä on aiheuttanut ongelmia muun muassa Kurikan keskustan rakennuksille. Kallion päällä on paksu savi-silttikerros, joka ei ole kovin kantavaa ja sitä on paljon, jopa kolmekymmentä metriä.

Savi-silttikerroksesta on kuitenkin hyötyäkin, sillä se ei läpäise vettä. Haitta-aineet eivät siis kulkeudu esimerkiksi pelloilta niiden alla sijaitseviin pohjavesiin.

Putkinen mainitsee, että pohjaveden puhtautta kuvaa sekin, ettei Kurikan kaupungin tarvitse sitä Kuusistonloukon ympäristön kaivoilla juurikaan puhdistaa ennen sen siirtymistä käyttövedeksi kurikkalaisten koteihin.

Näillä seuduilla, maan syvyyksissä, piilottelee poikkeuksellisen laaja pohjavesiesiintymä.

Syväpohjavesiesiintymä löytyi vähän kuin vahingossa vuonna 2010. Geologian tutkimuskeskus GTK aloitti koeporauksia Kuusistonloukossa Kurikan Vesihuollon kanssa ja jo ensimmäisissä porauksissa huomattiin, ettei kyseessä olekaan aivan tavallinen pohjavesialue.

– Se oli selvää oikeastaan jo ensimmäisellä syvällä reiällä.

Arviolta 1,5 miljardia vuotta sitten syntyneissä valtavissa rotkoissa oletetaan olevan niin paljon vettä, että sillä katetaan tulevaisuudessa Vaasan ja Kurikan kaupunkien vesitarpeet.

Mistä vesi tulee?

Kakkurin lähteillä Kyrönjoen varressa Kurikassa vesi pulppuaa pohjaveden havaintoputkista maanpinnalle niin sanotusti vapaasti, eli Putkisen mukaan puhutaan tuolloin arteesisista pohjavesistä.

– Kun savien ja moreeneiden läpi porataan reikä, vesi purkautuu sieltä luonnollisesti omalla paineella, hän kuvailee ilmiötä.

Vastaavanlaisia pohjaveden havaintoputkia on porattu Kurikan ympäristöön noin 130 kappaletta. Porausten ja pumppausten on tarkoitus selvittää muun muassa se, kuinka laaja syväpohjavesiesiintymä todellisuudessa on ja minkä verran sieltä voidaan vettä kestävästi tulevaisuudessa kuluttaa ja hyödyntää.

– Sanotaan näin, että viiden vuoden päästä meillä on käsitys siitä, mitä tämä muodostuma sisältää.

Tällä hetkellä kysymyksiä aiheuttaa myös se, mistä vesi kulkeutuu syväpohjavesimuodostumaan. Koska savikerros ei läpäise vettä, suoraan maan päälle satava vesi ei kerry esiintymään normaalisti.

Yksi tutkimuksen kohde ovatkin alueet, jotka ovat yli sata metriä merenpintaa korkeammalla. Yksi näistä on Lehtivuorten alue, josta veden oletetaan laskeutuvan laaksoon otollisen maaperän edesauttamana.

– Tätä [pohjavesiesiintymää] voi jo kutsua geologiseksi ihmeeksi. Savikoitten alla on vanha syväksi kulunut kallioperän ruhjesysteemi, joka on täyttynyt jääkausien aikaan sopivilla sedimenteillä. Ja nimenomaan pohjavesiä ajatellen sopivilla sedimenteillä, eli siellä on hiekkoja ja soria, joihin vettä voi varastoitua, Putkinen kuvailee.

Minne vesi menee?

Vaasan Vesi on ollut mukana Kurikan tutkimuksessa GTK:n, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Kurikan Vesihuollon kanssa vuodesta 2014. Vaasa haaveilee kattavansa tulevaisuuden vesitarpeensa nimenomaan tuosta samaisesta pohjavesiesiintymästä.

Vettä on löydetty nyt noin puolet tarvittavasta määrästä, eli lisää työtä on vielä edessä.

Vaasa ottaa tällä hetkellä raakavetensä Kyrönjoen pintavesistä. Veden puhdistaminen on kallista, koska jokiveden laatu on epätasaista. Pilvilammessa Vaasan Vedellä on lisäksi noin kahden kuukauden käyttövarastot.

– Meidän on löydettävä vaihtoehto, koska Vaasassa ei ole vettä, jos näille kahdelle edellä mainitulle tapahtuu jotakin. Kurikasta tulisi siis meidän päälähteemme tulevaisuudessa, sanoo Vaasan Veden verkostopäällikkö Jari Jantunen.

Alkuperäinen haave oli, että kurikkalaista vettä saataisiin Vaasaan asti jo vuonna 2025. Näyttää kuitenkin siltä, että tavoitteesta hieman myöhästytään, koska luvituksetkin vievät lopulta oman aikansa.

Tutkimuksia jatketaan koko ajan ja ensi kesänä alueella siirrytään koepumppauksiin ja pohjaveden virtausmallinnuksiin. Erikoistutkija Niko Putkinen kertoo hakevansa apua mallinnusvaiheeseen muun muassa kanadalaisilta kollegoilta, joilla on asiantuntemusta vastaavanlaisen esiintymän tutkimisesta.

Miksi vesi kiinnostaa?

Toista samanlaista tai yhtä laajaa kalliopainanteisiin syntynyttä pohjavesiesiintymää ei ole Suomessa muualla tavattu. Vaikka Kurikan alla lepäävän muodostuman laajuus on vielä kokonaisuudessaan salaisuus, vettä maaperän kerrostumissa on paljon.

Tällä hetkellä tutkittavan alueen koko on noin 10 x 15 kilometriä. Havainneputket yltävät syvimmillään lähes 110 metriin saakka kalliovarmistuksen kanssa.

Järeät maaperäkairakoneet ja niiden käyttäjät ovat tehneet omaa työtään Kurikassa jo kahden vuoden ajan. Jokaiseen reikään asennetaan pohjaveden havaintoputki, joka varustellaan pohjaveden pintaa tarkkailevalla anturilla ja ”purkilla”, joka hoitaa mittausjärjestelyn, tietojen tallennuksen ja lähetyksen langattomasti tietokantoihin.

Kurikassa käytetään GTK:n innovaatioon perustuvaa tekniikkaa pohjavedenpintojen seuraamiseen – tulevaisuudessa kuka tahansa voi seurata nettisivuilta pohjavesitilannetta alueella melkein reaaliaikaisesti.

Yhteistyötä suomalaiset geologit tekevät tekniikan suhteen brittiläisten kollegojen kanssa, ja siksi esimerkiksi BBC kävi tutustumassa Kurikan tilanteeseen vuosi sitten.

Niko Putkisen innostus geologiaa kohtaan ei jää huomaamatta. Hän kiittelee omassa työssään myös sen sosiaalista puolta ja paikallisia ihmisiä.

– Taidan tuntea joka ainoan isännän näillä alueilla, kun täällä ihmisten pihoillakin tosiaan porataan. Täällä suullinen sana on suullinen sana ja siitä kurikkalaiset saavat olla ylpeitä, vakuuttaa Putkinen.

Aluepolitiikka ratkaisi keskustan puheenjohtajan valinnan. Torniolainen Katri Kulmuni kukisti Tuusulan Antti Kaikkosen.

Keskustan tappio viime kevään eduskuntavaaleissa meni niin syvälle puolueväen sieluun, että puolueen linjan korjausliikkeestä tuli myös vahva paluu menneeseen.

Kulmuni: Palvelut koko Suomeen

Kulmuni korosti puheenjohtakampanjassaan lappilaisia juuriaan. Hän lupasi vahvistaa keskustan aluepolitiikkaa.

Kulmunin mukaan jokaisen suomalaisen on saatava asua, missä hän haluaa. Yhteiskunnan tehtävä on järjestää kaikki palvelut koko Suomeen.

Kulmuni kannattaa uutta liittoa julkisen ja yksityisen välillä.

– Siinä valjastetaan yrittäjyys palvelemaan yhteiskuntaa ja mietitään rohkeasti, mitä kaikkia julkisia palveluita yrittäjät voivat toteuttaa. Ratkaisut on toteutettava ihmisen tarpeista ja alueiden paikallisista lähtökohdista käsin, Kulmuni linjaa.

Kulmuni nostaa keskustan hallitusilmettä

Tuore keskustajohtaja ei ole heti ottamassa käsiinsä puolueen raskainta ministerisalkkua eli Mika Lintilä (kesk.) saa toistaiseksi jatkaa valtiovarainministerinä.

Keskustalla on perinteitä siitä, että puheenjohtajaa ei ole sidottu valtiovarainministeriön liekaan. Ahti Pekkalasta (kesk.) tuli 1980-luvulla pitkäaikainen valtiovarainministeri, kun keskustaa silloin vetänyt Paavo Väyrynen halusi johtaa ulkoministeriötä.

Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen hallitus kokoontuu runsaan viikon kuluttua ensimmäiseen budjettiriiheensä. Moni asia jäi hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa roikkumaan ilmaan.

Kulmuni ja Rinne aloittivat kaksinpelin

Kulmuni viestitti twitterissä olleensa heti valintansa jälkeen yhteydessä pääministeri Rinteeseen.

– Hyvä keskustelu lähiajan poliittisista asioista. Uudella punamullalla on paljon yhteistä tehtävää tasa-arvoisemman Suomen, alueiden ja työllisyyden parantamisessa. Yhteinen tehtävä jatkuu, Kulmuni totesi.

Keskusta oli tyytyväinen hallitusohjelman sisältöön. Rinne halusi keskustan hallitukseen ja oli valmis joustamaan monissa keskustalle tärkeissä ohjelmakysymyksissä.

Kulmunista tuli nuorin puoluejohtaja

Keskusta kävi hallitusneuvottelut Juha Sipilän ja eduskuntaryhmän silloisen puheenjohtajan Antti Kaikkosen johdolla. Mika Lintilä on vetänyt kesän ajan keskustan ministeriryhmää.

Keskusta marssii hallituksen budjettiriiheen nyt uusin voimin. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni johtaa keskustan ministeriryhmää ja osallistuu hallituksen johtoviisikon kokouksiin.

Kulmunilla on puoluejohtajana näytön paikka. Keskustan kannatus on vajonnut alle 12 prosentin ja kuntavaaleihin on aikaa enää rapiat puolitoista vuotta.

Keskustan nuorennusleikkaus oli perusteellinen. Kulmunista tuli eduskuntapuolueiden nuorin puheenjohtaja. Puoluekokouksen aattona 32 vuotta täyttänyt Kulmuni on muutaman kuukauden nuorempi kuin vasemmistoliiton Li Andersson.

Vihreiden Maria Ohisalo, 34, täydentää nuorten naisten esiinmarssia hallituksen johtoryhmässä.

Meistä jokainen hahmottaa elämäänsä tarinoina. Jotkut niistä ovat pieniä ja kertovat, miten lapsena ajoimme polkupyörällä nokkospuskaan tai miten emme ikinä muista puolison henkilötunnuksen loppua silloin, kun sille olisi tarvetta.

Toiset taas ovat isoja ja selittävät, miten selvisimme avioerosta tai lapsen kuolemasta. Me kerromme elämämme kulkua itsellemme sekä toisille niin monesti, kunnes tarinat ovat sujuvia ja menevät niin, kun elämä meidän mielestämme meni. Pahastumme, jos serkku kertoo sellaista versiota, josta meidät on unohdettu, vaikka varmasti olimme paikalla.

Myös yhteisöt tarinoivat. Turkulaiset viittaavat vuoden 1827 paloon kuin se olisi tapahtunut eilen, ja kuusamolaisten puheet vievät vieläkin evakkoon. Suomalaisuus käsitetään usein selviämiseksi tilanteista, joihin muut ovat meidät johdattaneet, ja itsenäisyys hahmotetaan yhä talvi- ja jatkosodan kautta.

Millaista on ollut elää, jos ei saanut tuntea yhteisöä takanaan, vaan joutui pitämään itseään toisten keskellä ainoana kaltaisenaan?

Kuitenkaan kaikki eivät päässeet mukaan yhteisiin kertomuksiin, vaan monen ihmisryhmän, historiaa ei ole kerrottu eikä usein edes tallennettu. Mistä on löytänyt samaistumiskohteen vammainen, sukupuoliseen vähemmistöön kuuluva tai suomalainen romani? Mistä haki viiteryhmän koltta? Millaista on ollut elää, jos ei saanut tuntea yhteisöä takanaan, vaan joutui pitämään itseään toisten keskellä ainoana kaltaisenaan? Vieläkin on transyhteisön turha etsiä tarinoitaan teatterien päänäyttämöiltä.

Vähemmistöt, olivatpa ne millaisia vain, tavattiin vaieta kuoliaaksi. Toki joistakin teksteistä heitä löytyy: vuoden 1729 Loimaan piispantarkastuskertomuksessa epäiltiin kuulovammaisen Liisa Jaakontyttären ehtoolliskelpoisuutta ja monien sukujen tarinoissa vilahteli naisia, jotka elivät maatilan isännän roolissa ja ajoivat housut jalassa traktoria. He jäivät kuitenkin pitkään vain yksittäisiksi anekdooteiksi, eikä niistä muodostunut historiaa, jota vasten peilata itseään ja jonka vahvuuden voisi tuntea kannattelevan.

Kun tiedotusvälineet keskittyvät Helsinkiin ja sanomalehdet karsivat aluetoimituksiaan, on juttujen tehdasasetuksena nykyään etelä.

Media muokkaa sitä, millaisena näemme maamme. Kun tiedotusvälineet keskittyvät Helsinkiin ja sanomalehdet karsivat aluetoimituksiaan, on juttujen tehdasasetuksena nykyään etelä. Muutama vuosi sitten eräs aikakauslehti listasi Suomen nykypäivän sankareita eikä löytänyt yhtäkään, joka olisi asunut Uudenmaan ulkopuolella. Vuonna 2016 heräteltiin hämmästystä sillä, että kuudesta Finlandia-kandidaatista kolme asui Turussa. Olin itse yksi näistä kummajaisista. Se, että loput kolme asuivat pääkaupunkiseudulla, ei ylittänyt uutiskynnystä. Vuonna 2007 oululainen Finlandia-palkintodiktaattoriksi valittu toimittaja Kaisu Mikkola hätkäytti valitsemalla voittajaksi oululaisen teoksen. Sen jälkeen diktaattorit on varmuuden vuoksi valittu pääkaupunkiseudulta.

Pääkaupunkiympäristöstä on tullut normi ja artikkeleiden sanamuodoissa muuhun maahan viitataan maakuntana. Sen asukkaita haastatellaan juttuihin lähinnä vain silloin, kun uutisiin kaivataan eksoottista karvalakkipäätä edustamaan kansan ääntä.

Niiden joukossa, jotka huomaavat pudonneensa pois Suomen tarinasta, alkaa syntyä vastakertomuksia, kuten vaikkapa nostalgista kaipuuta menneiden vuosikymmenien kuvitteelliseen yhtenäiskulttuuriin.

Myös elokuvateollisuus keskittyy Etelä-Suomeen. Valtaosa leffoista sekä sarjoista kuvataan siellä, ja TV-sarja Sorjonen herätti huomioni ihan vain siksi, että tapahtumapaikaksi oli yllättävästi valikoitunut Lappeenranta. Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta 3,8 miljoonaa asuu muualla kuin Uudellamaalla, mutta milloin viimeksi olen nähnyt elokuvan, joka sijoittuisi Vaasaan tai Imatralle? Yleisradion televisioimista ammattiteatteriesityksistä kai kaikki taltioitiin Helsingistä.

Median keskittymisen vaikutuksesta valtaosa Suomesta marginalisoituu ja isotkin kaupungit esitetään sellaisina, joissa Metsolat voisi tapahtua. Kun näiden alueiden asukkaat eivät enää tunnista tarinoista itseään, syntyvät helposti syytteet Helsingin kuplasta ja Kallion hipstereistä. Niiden joukossa, jotka huomaavat pudonneensa pois Suomen tarinasta, alkaa syntyä vastakertomuksia, kuten vaikkapa nostalgista kaipuuta menneiden vuosikymmenien kuvitteelliseen yhtenäiskulttuuriin. Silloin kierre on valmis: yhteiskunnan yhteisistä kertomuksista pudonneet kaipaavat menneisyyden tarinoita, jotka aikoinaan sulkivat pois vähemmistöt.

Keskittymiselle ei kai kukaan mitään mahda, mutta silti kaipaisin medialta myös alueellisesti moniäänisempää puhetta. Kärsivällisyyttä se vaatii ja vaivaa nähdä etsiä muutakin tarinaa kuin sitä läheisintä. Siksi haastan median tuottamaan enemmän uutisia, henkilökuvia, sarjoja ja kuvareportaaseja, joissa asuinpaikka ei ihmistä määrittäisi. Lieksalaisella maitotilalla asuu karjatalouden lisäksi kiinnostavia ihmissuhdetarinoita ja Rovaniemeltä löytyy huippumuotia. Pertunmaalla on muutakin kuin Suomen suosituin ABC ja kajaanilaisessa teatterissa esitetään varmasti sellaista ohjelmistoa, jota kannattaisi välittää muidenkin nähtäväksi.

Tommi Kinnunen

Kirjoittaja on Kuusamossa syntynyt äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori sekä kirjailija. Häntä kiinnostavat teatteri, remontointi ja nikkarointi. Hän on vakuuttunut, että ainoastaan Koillismaalla on oikean näköistä metsää.

Aiheesta voi keskustella 08.09. klo 17.00 asti.

Lue myös:

Tommi Kinnusen kolumni: Jokainen meistä on yhtä jännittävää kuin kaurapuuro

Jani Halmeen kolumni: Suomella menee hienosti – ja tätä menoa menee tulevaisuudessa vielä paremmin

Pekka Seppäsen kolumni: Suomen äänekkäin populistinen ryhmittymä on perushelsinkiläiset

Kaupan alalle, ravintola-alalle ja maatalousalalle haetaan nyt samalla valintakokeella vastaamalla tismalleen samoihin kysymyksiin.

Ammattikorkeakoulut ottavat tänä syksynä käyttöön kaikille yhteisen valintakokeen, joka korvaa aiemmin käytössä olleet alakohtaiset kokeet.

Kaikille yhteisissä osissa mitataan hakijan päätöksentekotaitoja sekä kieli- ja viestintätaitoja.

Koe suoritetaan loka–marraskuun vaihteessa omalla tietokoneella hakijan valitsemassa ammattikorkeakoulussa. Myös valintakoepäivissä on valinnanvaraa.

Mitä koe mittaa?

Uusi ammattikorkeakoulujen valintakoe on yksi osa vuonna 2017 alkanutta ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanketta. Hankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin Metropolia-ammattikorkeakoulusta on lopputulokseen tyytyväinen.

– Tämä on yksi merkittävimmistä opiskelijavalintauudistuksista, joita ammattikorkeakoulut ovat koko historiansa varrella tehneet. Kyse on varsin isosta muutoksesta, ja koko kenttä on tässä mukana, Borodavkin sanoo.

Koe on kaikille yhteinen, mutta hakijat suorittavat yhteisten osioiden lisäksi muita osia riippuen siitä, mille aloille he ovat hakeutumassa.

Lisäksi matemaattisia taitoja mitataan kaikilta paitsi humanistisille aloille ja kasvatusaloille pyrkiviltä. Näihin hakeutuvat taas tekevät eettisiä taitoja mittaavan osan.

Valintakokeeseen ei ole erillistä ennakkomateriaalia. Borodavkin ei kommentoi kokeen sisältöä tarkemmin kuin mitä siitä kerrotaan ammattikorkeakouluun.fi-verkkosivuilla.

– Me olemme viime päivien aikana tarkentaneet osiokohtaisia tietoja. Tutustumalla niihin saa käsitystä siitä, mitä asioita arvioidaan. Esimerkiksi matematiikasta on mainittu tietyt asiat.

Kaikki ammattikorkeakoulujen alat kulttuurialoja lukuunottamatta ovat mukana valintakoeyhteistyössä. Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu ovat koeyhteistyön ulkopuolella.

Sähköisiä kokeita käytetty aiemminkin

Sähköisiä kokeita on järjestetty ammattikorkeakouluhaussa aiemminkin: vuonna 2016 sosiaali-, terveys- ja liikunta-alat ottivat käyttöön yhteisen esivalintakokeen, jonka perusteella hakijoista osa karsittiin pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin.

Hakijat suorittivat kokeen kotona omalla koneellaan. Menettely mahdollisti sen, että kukaan ei oikeastaan valvonut, tekikö hakija kokeen todella itse, vai oliko sitä suorittamassa tämän puolesta joku muu.

Tuolloinen apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja piti tilannetta ongelmallisena.

Lue myös: Kukaan ei valvo, kuka kokeen oikeasti tekee – ammattikorkeakoulujen esivalintakokeessa on vilppimahdollisuus

Esivalintakoe ei ole käytössä enää tämän syksyn hauissa.

Vaikka esivalintakoetta voidaan pitää uuden, yhteisen valintakokeen esikuvana, Borodavkinin mukaan missään vaiheessa skenaariona ei ollut, että uusi amk-valintakoe tehtäisiin edeltäjänsä tavoin kotona.

– Koe tehdään valvotuissa tiloissa. Kyse on kuitenkin lopullisesta opiskelupaikasta.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat

Ensi keväänä ammattikorkeakoulut ja yliopistot valitsevat yli puolet uusista opiskelijoistaan toisen asteen arvosanojen perusteella.

Yliopistoissa tämä tarkoittaa ylioppilaskokeen arvosanoja. Ammattikorkeakouluissa on jatkossa erikseen kiintiöt sekä ylioppilaskokeen arvosanojen että ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella valittaville.

Todistusvalinta on osa laajempaa opiskelijavalintojen uudistusta, jonka tarkoitus on keventää hakuprosessia ja nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteen opintoihin.

Uudistuksen ensimmäinen osa tuli voimaan keväällä 2018, kun korkeakoulut luopuivat sellaisista pääsykokeista, jotka vaativat opiskelijalta pitkää valmistautumista. Uusi ammattikorkeakoulujen valintakoe noudattaa tätä kaavaa, sillä kokeeseen ei tarvitse lukea ennakkomateriaaleja.

Julkisuudessa on vuosien varrella esitetty huolia siitä, mittaavatko uudet opiskelijavalinnat hakijoiden soveltuvuutta haettavalle alalle yhtä hyvin kuin pitkään käytössä olleet pääsy- ja soveltuvuuskokeet.

– Soveltuvuuden arvioinnin osalta menee usein sekaisin se, mitä sillä tarkoitetaan. Koko amk-valintakoe on soveltuvuutta ammattikorkeakouluopintoihin mittaava koe, Borodavkin sanoo.

Syksyn hauissa hakijoiden soveltuvuutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloille ei siis testata haastatteluilla tai psykologisin testein. Näille aloille hakevat suorittavat tosin sähköisessä valintakokeessa osion, jossa arvioidaan heidän valmiuksiaan tunnistaa eettisiä tilanteita.

– Olemassaolevia sisältöosioita kehitetään koko ajan ja on mahdollista, että tulevaisuudessa käytettäviä osioita laajennetaan. Mitään varmaa en ajankohdallisesti pysty sanomaan, Borodavkin sanoo.

Syksyn haussa tarjolla lähes 7 000 opiskelupaikkaa

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku on nyt käynnissä. Yhteishaussa on tänä syksynä tarjolla noin 6 700 opiskelupaikkaa.

Tarjolla olevista 250 koulutusohjelmasta valtaosa on ammattikorkeakoulukoulutuksia. Haku päättyy 18. syyskuuta.

MOSKOVA Vuosi 2018 lähestyy loppuaan. Venäläiset valmistautuvat jo vuoden tärkeimpään juhlaansa, uuteenvuoteen, mutta moskovalaisen koulun numero 712:n oppilaalla Fjodor Hudokormovilla on muuta ajateltavaa.

– Mitä laitonta olen tehnyt? Eikö 16-vuotias koululainen saa olla kiinnostunut politiikasta? hän kysyy pitkässä kirjoituksessaan viestipalvelu Telegramissa.

Hudokormovilla on takanaan raskas viikko. Hän on käynyt äitinsä kanssa poliisin puhuttelussa, jonne heidät oli kutsuttu koulun pyynnöstä.

Aiemmin luokanvalvoja oli läksyttänyt Hudokormovia luokan edessä. Opettaja oli saanut tietää, että oppilas oli osallistunut presidentti Vladimir Putinia vastustavan opposition toimintaan.

– Olet pettänyt minut ja koko kouluyhteisömme. Luokanvalvojana minä vastaan sinun poliittisista näkemyksistäsi, naisääni sanoo Hudokormovin tallentamalla nauhoitteella.

Juuri ennen vuodenvaihdetta Hudokormov tekee ratkaisevan päätöksen. Hän jakaa kokemuksensa sosiaalisessa mediassa, josta ne leviävät pian venäläisille uutissivustoille.

Sukupolveni toimii niin, että maamme voi olla myös tulevaisuudessa ylpeä. opiskelija Fjodor Hudokormov

Vallanpitäjiä kritisoivia aktivisteja vastustetaan Venäjällä laajalla rintamalla. Kiinniottojen ja näytösluonteisten oikeusjuttujen ohella oppositiossa toimivia uhkaa vaikeudet työpaikoilla ja oppilaitoksissa.

Painostus ei kuitenkaan tuota aina tulosta, vaan se saattaa innostaa toimimaan entistä määrätietoisemmin.

Juuri näin kävi Hudokormoville.

Vuodenvaihteen jälkeen Fjodor Hudokormov jätti äitinsä vastustuksesta huolimatta kymmenennen luokan kesken. Koulusta tuleva painostus tuntui sietämättömältä.

Nyt kahdeksan kuukauden takaiset tapahtumat tuntuvat jo kaukaisilta.

Nuori mies on juuri aloittanut videokuvaukseen ja -leikkaukseen keskittyvät opinnot moskovalaisessa ammattiopistossa. Hän tuntee kasvaneensa valtavasti koulussa tapahtuneen välikohtauksen myötä.

– Koulussa he tuskin enää muistavat minua tai jos muistavat, niin kyse on aivan toisesta ihmisestä. Olin heille kuin harmaa hiirulainen, mutta nyt minulla on toinen elämä, Hudokormov sanoo.

Hudokormov istuu pienen huoneensa sängyllä Moskovan länsiosassa sijaitsevassa vehreässä lähiössä. Äiti on lähtenyt ulos kävelylle, koska ei halua häiritä poikansa haastattelua.

Venäjän riippumaton media on uutisoinut kymmenistä Fjodor Hudokormovin kaltaisista tapauksista, joissa eritasoisissa oppilaitoksissa on painostettu opposition toiminnasta kiinnostuneita koululaisia ja opiskelijoita.

Vladivostokissa 16-vuotiasta oppilasta uhattiin koulusta erottamisella, kun hän piti oppositiojohtaja Aleksei Navalnyia kannattavaa rintamerkkiä. Brjanskin alueella poliisi tuli hakemaan koululaista mukaansa kesken oppitunnin, koska tämä aikoi osallistua opposition mielenilmaukseen.

Luokanvalvojana minä vastaan sinun poliittisista näkemyksistäsi. moskovalaisen koulun numero 712 opettaja

Joskus kyse on yksittäisen opettajan tai rehtorin asenteesta. Toisinaan taustalla voi olla suora, ylemmältä tasolta tullut ohjeistus.

Opettajien Utšitel-ammattijärjestön toinen puheenjohtaja Vsevolod Luhovitski arvioi verkkojulkaisu Republicille, että moskovalaiskouluissa opetusviranomaiset eivät juuri kontrolloi oppilaiden ideologista kasvatusta. Joissakin toisissa Venäjän kaupungeissa johto on taas hänen mukaansa hyvin kiinnostunut kouluopetuksen poliittisesta puolesta.

Aikaisemmin Fjodor Hudokormov osoitti mieltä ja kommentoi opposition toimintaa YouTubessa. Nyt hän käy mielenilmauksissa, koska tekee niissä videokuvauskeikkoja Kremlistä riippumattomalle Sota.Vision-verkkojulkaisulle.

Hudokormov on siirtynyt aktivismista journalismin suuntaan osin perheensä toiveesta.

– Ennen kävin osoittamassa mieltä, mutta äitini oli sitä vastaan. Nyt olen löytänyt tasapainon, sillä myös mielenosoituksista kertominen hyödyttää protestiliikettä. Tämä käy minulle paremmin kuin iskulauseiden huutaminen ja plakaattien heiluttelu, hän sanoo.

Aiemmin kotona riideltiin jatkuvasti mielenosoituksista ja niihin osallistumisesta.

Hudokormov innostui kaksi vuotta sitten oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin korruptiotutkimusten myötä presidentti Putinia vastustavan opposition toiminnasta. Samoihin aikoihin monet muutkin moskovalaisnuoret ilmestyivät korruptiota vastustaviin mielenosoituksiin. Uutiskuvissa alkoi toistua, kuinka poliisit retuuttivat kovakouraisesti nuorimmillaan alle 15-vuotiaita mielenosoittajia.

Jelena Matjušina, 43, ei halunnut nähdä poikaansa näissä kuvissa.

– Ensinnäkin, koska hän on ainoa lapseni. Nykyään en tuomitse, mutta en myöskään tue näitä ihmisiä. On paljon perheitä, joissa jokainen tekee vakaumuksensa mukaan niin kuin haluaa, Matjušina sanoo punniten tarkkaan oikeita sanoja.

Vaikka Hudokormov ei käy enää osoittamassa mieltä, Matjušina on silti joka kerta huolissaan tietäessään poikansa olevan mielenosoittajien keskellä. Poliisi on ottanut kovakouraisesti kiinni myös toimittajia. Lisäksi on aina mahdollisuus sille, että tilanne riistäytyy käsistä ja tapahtuu jotain vielä vakavampaa.

Pitkään kukkakuvioiseen mekkoon pukeutunut Matjušina istuu kotinsa lähettyvillä sijaitsevassa puistossa Setunjoen varrella. Lähellä on myös koulu, jossa hän toimii alaluokkien luokanopettajana.

Äidin katse on täynnä lempeyttä, kun hän vilkaisee poikaansa. Samalla Matjušina vaikuttaa hieman hermostuneelta.

Hän tietää, että oppositioaktivistiksi leimautumisella on kauaskantoisia vaikutuksia. Esimerkiksi moniin valtion virkoihin ei välttämättä ole enää pääsyä.

Etelä-Venäjältä perheensä kanssa Moskovaan muuttaneen Matjušinan mielestä nykynuoriso eroaa paljon aiemmasta, siksi että se on kasvanut olosuhteissa, joissa oman mielipiteen esille tuominen on ollut mahdollista. Tämä on kasvattanut nuorten rohkeutta lähteä kaduille.

Matjušinalla itsellään ei ole tarvetta tai halua osallistua poliittiseen toimintaan. Hän pitää politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita liian monimutkaisina, jotta voisi muodostaa niihin perusteltua kantaa.

– Siksi olen valinnut roolin olla hyvä äiti ja rakastava puoliso, Matjušina nyökkää.

Löysiä t-paitoja, ovaalin muotoisia silmälaseja ja näennäisen huolettomia hiustyylejä.

Ihmisoikeustyöstä tunnetun moskovalaisen Saharov-keskuksen lattia on pakkautunut täyteen vieri vieressä istuvia parikymppisiä korkeakouluopiskelijoita. Kaikesta näkyy, että tänne on kokoontunut elokuun viimeisenä perjantai-iltana itseään tiedostavina pitäviä nuoria aikuisia.

– On täysin selvää, että nyt koko opiskelijayhteisön huomio on kiinnittynyt pidätettyihin opiskelijoihin, sanoo yleisön edessä seisova Mitja Porotikov Community-opiskelijajärjestöstä.

Hän viittaa kolmeen moskovalaisopiskelijaan. Heitä on tutkittu rikosnimikkeellä, jolla voi tuomita vuosikausiksi vankeuteen. Nuoret osallistuivat demokratiaa vaativaan, luvattomaan mielenosoitukseen.

Seinälle on ripustettu t-paitoja, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista. Niiden tuotto menee pidätettyjen asianajajakuluihin ja ruokalähetyksiin. Alun perin opiskelijat olivat järjestämässä tukimielenosoitusta, mutta viranomaisten eivät antaneet sille lupaa.

Paikalla opiskelijajärjestöjen keskustelutilaisuuteen poliittisesta aktivismista on saapunut myös Fjodor Hudokormov. Hän on kuvannut viime aikoina lähes kaikissa Moskovassa järjestetyissä mielenosoituksissa ja monissa muissa opposition tilaisuuksissa.

Hudokormovin kameran linssille heijastuu kuva sirosta naisesta, joka puhuu nopeasti ja itsevarmasti.

Moskovan talouskorkeakoulussa kulttuurintutkimusta opiskeleva Maša Bezverhaja, 20, uskoo poliisien rajujen otteiden ja epäoikeudenmukaisina koettujen oikeustoimien kasvattaneen entisestään opiskelijoiden protestimielialaa.

Bezverhaja toimittaa opiskelijamedia DOXA:a, joka on ottanut aktiivisesti kantaa mielenosoituksissa kiinniotettujen puolesta.

– Joskus minulla on hieman vainoharhainen olo, mutta en voi myöskään olla tekemättä mitään. Se ei tuntuisi oikealta, Bezverhaja sanoo kysyttäessä, pelkääkö hän osallistua mielenosoituksiin.

Heinä-elokuun aikana poliisi otti kiinni liki kolme tuhatta rauhallisesti käyttäytynyttä mielenosoittajaa, osin hyvin kovakouraisesti. Valtaosa kiinniotetuista oli opiskelijoita ja moni alaikäisiä koululaisia.

Nyt nuorten tukemien opiskelijatovereiden rikossyytteistä on suurimmaksi osaksi luovuttu, mutta joitakin toisia mielenosoittajia on jo tuomittu vuosiksi vankeuteen.

Moni Saharov-keskukseen kokoontuneista opiskelijanuorista pitää ankaria tuomioita kohtuuttomina ja oikeusjuttuja näytöksinä, joiden tarkoituksena on pelotella ihmiset pois mielenosoituksista.

– Nyt aikuiseksi on tullut sukupolvi, joka on vapaa Neuvostoliiton jälkeisestä syndroomasta, eikä näe elämää pelkkänä yhtenä jatkumona. Siksi meitä ei voi enää pelotella vanhojen aikojen tapaan rikostuomioilla, joiden jälkeen koko elämä olisi hukattu, Bezverhaja sanoo.

Pelottelua silti tapahtuu ja myös korkeakoulujen suunnalta.

Moskovan humanistisen valtionyliopiston rehtori Aleksandr Bezborodov uhkasi elokuun alussa opiskelijoita erottamisella, jos he osallistuvat luvattomiin mielenosoituksiin. Samanlainen varoitus kuultiin myös Moskovan pedagogisesta valtionyliopistosta.

Aikuiseksi on tullut sukupolvi, joka on vapaa Neuvostoliiton jälkeisestä syndroomasta. opiskelija Maša Bezverhaja

Maša Bezverhajan opinahjossa, Moskovan talouskorkeakoulussa oppilaiden poliittiseen aktiivisuuteen ei ole juuri puututtu.

Kyseinen eliittiyliopisto tunnetaan yhtenä Venäjän vapaamielisimpänä yliopistona, mutta myös sen ympärillä on viime aikoina kohuttu. Moni sanoo, että talouskorkeakoulua on ryhdytty puhdistamaan liian oppositiomielisistä opettajista.

– Aiemmin uskoin, että meidän korkeakoulussa voi toimia täysin vapaasti, mutta nyt olen tajunnut, ettei asia olekaan aivan niin, kesäloman jälkeen opintojen pariin palannut Bezverhaja muotoilee.

Venäjällä on uutisoitu viime vuosina paljon siitä, kuinka korkeakouluissa on varoiteltu opiskelijoita opposition vaaroista. Monissa yliopistoissa on esimerkiksi pidetty pakollisia luentoja, joissa oppositiojohtaja Navalnyia on syytetty Yhdysvaltain ulkoministeriön vakoojaksi tai häntä on verrattu Hitleriin.

Oppilaitosten kampanjoista huolimatta nuorten kiinnostus opposition toimintaan ei näytä vähentyneen.

Illan edetessä opiskelijajoukko harvenee moskovalaisessa Saharov-keskuksessa, ja luennot vaihtuvat performanssi- ja musiikkiesityksiin. Lakkipäinen mies säestää itseään kitaralla ja julistaa solidaarisuuden olevan ikuinen voima.

Kesä 2019 tullaan muistamaan Moskovassa poikkeuksellisena sen mielenosoitusten vuoksi. Tavallisesti kesäkuukausiksi hiljentyvässä suurkaupungissa nähtiin viime kesän aikana suurinta opposition liikehdintää seitsemään vuoteen.

Demokratiaa puolustavat ja viranomaisten itsevaltaisia toimia vastustavat mielenosoitukset saivat alkunsa heinäkuussa, kun oppositioehdokkaiden pääsy tänään sunnuntaina pidettäviin Moskovan paikallisvaaleihin evättiin.

Liikehdintää edelsi kesäkuussa toimittajan mielivaltaista pidätystä vastustanut protesti. Poliisi yritti lavastaa verkkojulkaisu Meduzan toimittajan Ivan Golunovin huumerikoksesta, kun hän tutki virkamiesten korruptiota. Sitten koko venäläismedia ja kansalaisyhteiskunta nousivat rajusti puolustamaan toimittajaa – ja hänet yllättäen vapautettiin.

Tapaus valoi uskoa myös Fjodor Hudokormoviin, joka unelmoi itsekin toimittajan ammatista. Poliisin poikkeuksellinen perääntyminen osoitti, että mielenilmauksilla voi todella vaikuttaa asioihin Venäjällä.

Kesän aikana mielenosoitusten etujoukkoihin on siirtynyt Hudokormovin sukupolvi.

Se on elänyt koko elämänsä Putinin jo 20 vuotta kestäneellä valtakaudella, joka on muuttunut ajan myötä entistä itsevaltaisemmaksi. Nämä nuoret unelmoivat demokraattisesta ja kansalaisoikeuksia kunnioittavasta Venäjästä.

Hudokormov ei usko, että muutokset ovat nopeita, mutta ne ovat silti väistämättömiä. Hän on surullinen, että nyky-Venäjän ainoa ylpeydenaihe tuntuu olevan natsi-Saksan kaataminen lähes 70 vuotta sitten.

Hudokormov haluaisi olla ylpeä isänmaastaan myös oman aikansa ansioista.

– Sukupolveni toimii niin, että maamme voi olla myös tulevaisuudessa ylpeä, hän sanoo vakavana.

Tutustu lisää aiheeseen:

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta

Helsingin Sanomat: Eliittiyliopisto päätyi Moskovan mielenosoitusten keskiöön – opiskelijat aktivoituivat vangitun opiskelutoverinsa puolesta

A-studio: Venäläismedia pakeni Latviaan

Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA on siirtynyt hurrikaani Dorianin ennustettua reittiä koskevassa erikoisessa kiistassa presidentti Donald Trumpin puolelle. Kiista alkoi, kun presidentti Trump julkaisi sunnuntaina tviitin, jossa hän väitti Atlantilla etenevän hirmumyrskyn iskevän todennäköisesti myös Alabaman osavaltioon.

– Floridan lisäksi myrsky iskee mitä todennäköisimmin Etelä-Carolinaan, Pohjois-Carolinaan, Georgiaan ja Alabamaan (paljon) kovemmin kuin on odotettu. Näyttää yhdeltä kaikkien aikojen suurimmista hurrikaaneista. Jo nyt kategoria 5. OLKAA VAROVAISIA! JUMALAN SIUNAUSTA KAIKILLE!, Trump kirjoitti.

Kansallisen sääpalvelun Alabaman yksikkö vastasi sunnuntaina presidentin tviittiin omalla tviitillä, jossa se vakuutti, ettei hirmumyrsky osu Alabamaan.

– Alabamassa EI nähdä mitään vaikutuksia #Dorianista. Toistamme, mitään hurrikaani #Dorianin vaikutusta ei tunneta Alabaman alueella, Alabaman Birminghamissa sijaitseva keskus tviittasi.

Tämä ei kuitenkaan vakuuttanut Trumpia, vaan hän on pitkin viikkoa toistanut saaneensa tietoa, jonka mukaan Alabama oli mukana aiemmassa myrskyreittiennusteessa. Hän myös esitteli tiedotusvälineille Valkoisessa talossa karttaa myrskyn ennustetusta vaikutusalueesta.

Karttaan oli merkitty mustalla tussilla piirretty lisäys alkuperäiseen valkoisella merkittyyn myrskyalueeseen. Tussilisäys laajensi Dorianin vaikutusalueen Alabaman puolelle.

Vääntöä päivistä ja todennäköisyyksistä

Perjantaina kiistassa tapahtui uusi käänne, kun Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA julkaisi lausunnon, jossa se asettuikin Trumpin tueksi ja Kansallisen sääpalvelun kommentteja vastaan. Uudesta käänteestä uutisoivat muun muassa The Washington Post-sanomalehti, CNN-uutiskanava ja Buzzfeed-uutissivusto.

NOAA:n mukaan se on aiemmin välittänyt presidentille Kansallisesta hurrikaanikeskuksesta saamaansa tietoa, että trooppisen myrskyn voimalla puhaltavat tuulet voivat vaikuttaa myös Alabamassa. Tämä ennuste oli NOAA:n mukaan käytössä keskiviikosta 28.8. aina maanantaihin 2.9. asti.

Tämä lausunto on puolestaan raivostuttanut useita meteorologeja, jotka katsovat NOAA:n muuttaneen aiempia lausuntojaan. Vielä viime sunnuntaina NOAA:n edustaja oli vakuuttanut, ettei myrskyn vaikutus ulotu voimassa olevan ennusteen mukaan Alabamaan.

Asiaa kommentoineet meteorologit ovat listanneet eri ennusteissa käytettyjä todennäköisyyksiä ja huomauttaneet, että vaikka aivan varhaisimmissa ennusteissa vaikutusalue osui myös Alabamaan, ei vaikutuksen ulottuminen sen alueelle ollut missään vaiheessa 30 prosentin todennäköisyyttä suurempi. Tämä korkein todennäköisyys oli käytössä vain lyhyen ajan elokuun lopun ennusteissa.

Trumpin tviitatessa sunnuntaina Alabamaan kohdistuvasta uhasta, ei tällaisia ennusteita enää ollut voimassa.

Kansallisen sääkeskuksen henkilökuntaa edustava Dan Sobien arvostelee NOAA:n toimintaa vastenmieliseksi ja epärehelliseksi.

Moni asiantuntija pelkää nyt, että kansalaisten luottamus myrskyennusteita kohtaan vähenee tapahtuneen vuoksi. Esimerkiksi Kansallisen sääpalvelun työntekijä Elizabeth Leitman tviittaa olevansa pettynyt NOAA:n toimintaan.

Yhdysvalloissa on nyt esitetty huoli siitä, että myös sääennusteet ovat politisoitumassa poliittisesti jakautuneessa maassa.

Lisää aiheesta:

Kun lentokenttä muuttui myrskyäväksi mereksi – Ällistyttävä video Bahaman lentokentästä Dorian-hurrikaanin keskellä

Heikentynyt Dorian nostattaa tulvia Yhdysvaltain itärannikolla – Bahamalla 70 000 ihmistä tarvitsee hätäapua

Floridalainen Rachel vältti katastrofin ja kerää nyt avustuksia Bahamaan – "Me selvisimme katkenneilla oksilla, Bahamaa moukaroi hurrikaani"

Toimittajalta: Ylen kirjeenvaihtajan selviytymispaketti hurrikaanissa on myslipatukat, sadevaatteet, bensakanisteri – ja hätäsalmiakit

Hurrikaani Dorian etenee hitaasti Yhdysvaltain itärannikkoa viistäen, pahimmat pelot eivät näytä toteutuvan – Yle seuraa hurrikaanin etenemistä

Autot. Niistä Victoria Karppinen, 32, on ollut kiinnostunut aina – erityisesti bemareista.

Nuoruudessaan Karppinen ja yksi hänen parhaista ystävistään Petri Pulkkinen olivat tuttu näky Kajaanin teillä. Kaveruksilla oli tapana kuunnella musiikkia autossa ja ajella ympäriinsä.

Pulkkinen ja Karppinen ovat edelleen hyviä ystäviä, jotka jakavat lähes kaiken ja pitävät yhteyttä joka kuukausi. Nuoruuden ja tämän päivän ystävyyden ero on oikeastaan vain siinä, että pitkälle yöhön venyvät ajelut ovat vaihtuneet rauhalliseen kahvitteluun – ja ennen Karppisen nimi oli Joona.

Yksi suhde ei muuttunut

Joona Karppinen vaikutti Petri Pulkkisen silmissä vaivaantuneelta. Kaverukset olivat tavalliseen tapaansa viettämässä iltaa yhdessä. Karppinen haki sanojaan hetken ja sitten hän kertoi ystävälleen asian, jonka hän on tuntenut lapsesta saakka. Hän on transsukupuolinen.

Tästä hetkestä on nyt aikaa noin kuusi vuotta. Vaikka Petri Pulkkinen, 32, muistaa keskustelun edelleen, hänellä ei ole koskaan käynyt mielessä, että heidän ystävyytensä muuttuisi.

– Enemmänkin se on vahvistanut sitä. Meidän suhde on nyt täysin rehellisellä pohjalla ja tunnemme oikeasti toisemme, Pulkkinen sanoo.

Ei ole ihme, että Karppisen avautuminen syvensi entisestään jo vuosia jatkunutta ystävyyttä. Transsukupuolisuudesta kertominen on iso luottamuksen osoitus.

Vain yhden asian transsukupuolisuus on suhteessa muuttanut. Ja sekin tapahtui vain muutama kuukausi sitten.

Kaveruksilla oli tapana saunoa yhdessä. Muutama kuukausi sitten Karppinen hankki silikonirinnat, ja sen jälkeen saunailtoja ei ole vietetty. Asiasta ei tehty numeroa, mutta Karppinen on itse pohtinut sitä, onko se enää soveliasta. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että yhteinen tapa jatkuisi.

– Voisinhan tietenkin laittaa bikinit, hän naurahtaa.

Elämästä kaverukset puhuvat edelleen – nyt muualla kuin lauteilla. Kun ystävyyssuhteessa ei ollut enää mitään salaisuuksia, keskusteluissa on siitä lähtien voinut olla toiselle täysin avoin.

Karppinen arvostaa sitä, että Pulkkinen näkee tekoripsien, hiustenpidennysten ja meikin alla saman Joonan, johon tutustui jo ammattiopistossa. Ulkonäön muuttuminen onkin yleensä transsukupuolisen lähipiirille näkyvin muutos. On hyvin tavallista, että läheiset huomaavat, ettei ihmisen persoona ole muuttunut sukupuolen korjauksessa.

Kaikki Victoria Karppisen ystävät eivät kuitenkaan suhtautuneet transsukupuolisuuteen yhtä lämpimästi kuin Pulkkinen. Osa ilmoitti, etteivät halua enää olla Karppisen kanssa tekemisissä, ja kielsivät häntä jopa tapaamasta lapsiaan.

Osan kanssa välit hiipuivat pikkuhiljaa.

Karppinen ei ole ainoa, jonka kaveriporukka on muuttunut transsukupuolisuuden myötä. Joillekin transihmisyys voi olla liian iso asia käsiteltäväksi, näin Karppinen uskoo hänenkin tuttaviensa kokeneen.

Se oli yksi syy, miksi hän eli pitkään naisena vain kodin turvallisten seinien sisällä.

Naiseuteen ei tarvitse korjausleikkausta

Ovikello soi ja silloin Karppiselle tulee kiire.

Yläasteikäisen pojan täytyy äkkiä juosta puhdistamaan meikit ennen kuin kaverit tulevat sisään. Kaveri ihmettelevät, miksi Karppisella kestää aina niin kauan avata ovi. Muutaman kerran aiemmin he ovat jo huomanneet luomivärin jämät hänen silmäkulmassaan.

Vaikka Karppinen kiinnostui äitinsä ripsiväristä ensimmäisen kerran jo 11-vuotiaana, vielä pitkälle aikuisuuteen asti hän meikkasi aina ystäviltään piilossa. Omien sanojensa mukaan äijämäisessä kaveriporukassa ei edes uskaltanut ajatella, että voisi olla sellainen kuin on.

Kerran yläasteella hän uskaltautui paljastamaan koulukaverilleen, että tykkää kotona pukeutua tytöksi. Kaverit päätyi kertomaan asiasta koko koululle. Silloin Karppinen ei ollut vielä valmis tulemaan kaapista, joten hän kiisti kaiken ja vannoi kaverinsa keksineen koko asian.

Tieto Karppisen transsukupuolisuudesta levisi seuraavan kerran noin seitsemän vuotta sitten. Kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin, noin neljä vuotta sitten, hän alkoi entistä vapaammin korostaa naiseuttaan ja näyttää siltä, mitä sisimmässään tunsi olevansa.

Hän pukeutui mekkoihin ja korkokenkiin avomesti, meikkasi, hankki hiustenpidennykset sekä ripsienpidennykset. Naisellisuutta lisäävät myös silikonirinnat, kavennettu leukalinja sekä täyteaineella muotoillut huulet.

Kuitenkin vasta vuosia myöhemmin, tänä kesänä, Karppinen varasi ajan lääkärin vastaanotolle, jotta voisi aloittaa hormonihoidon. Sen myötä miehiset piirteet hälvenevät entisestään. Hänen on mahdollista korjata sukupuoltaan myös korjausleikkauksella, mutta Karppinen ei ole varma kokeeko leikkausta tarpeelliseksi. Hänestä naiseus ei ole siitä kiinni.

Karppisen erilaisuus oli herättänyt jo aiemmin hieman ihmisten huomiota, mutta häneen kohdistuva arvostelu kasvoi entisestään sen jälkeen, kun hän lopetti salailun lopullisesti. Karppinen sai esimerkiksi kuulla, että hänen kuviaan oli levitelty ja niitä pilkattiin.

Silloin oli ensimmäinen kerta, kun Karppinen kaipasi apua.

Miehen hetu, naisen nimi

Puhumisesta oli iso apu. Karppinen kävi viikoittain terapeutin vastaanotolla käsittelemässä tunteitaan ja ajatuksiaan.

Avoimelle ja rempseälle persoonalle on muutenkin ollut aina tärkeää saada puhua. Siksi esimerkiksi Karppinen ja hänen ystävänsä Sami Tuomainen, 33, ovat todella läheisiä, heillä riittää juttua lähes loputtomiin. Kaverukset näkevät usein autojen merkeissä ja niiden kanssa kuluu yllättävän paljon aikaa. Ei ole kauaa, kun Tuomainen kuunteli Karppisen höpöttelyä useita tunteja samalla, kun laittoi tämän autoa kuntoon.

– Puhumme itse asiassa paljon myös Karppisen transsukupuolisuudesta. Olen avoin ihmisten suhteen, eikä se ole koskaan mietityttänyt minua. Jos hän on onnellinen tämän asian kanssa, miksi siihen pitäisi kenenkään puuttua, Tuomainen toteaa.

Kaverukset tutustuivat reilu kaksi vuotta sitten Tuomaisen vaimon kautta. Karppinen oli huoltamassa ripsienpidennyksiään Tuomaisen vaimon liikkeessä, kun mies piipahti kahvilla. Samanlaisen huumorintajun ansiosta juttu alkoi luistaa nopeasti.

– Pikkuhiljaa aloimme viettää enemmän ja enemmän aikaa yhdessä. Nykyään soittelemme melkein päivittäin. Joona on tosi hieno ihminen – hänelle voi aina soittaa ja aina saa apua, Tuomainen kertoo.

Karppisen nimi muuttuu virallisesti Victoriaksi muutaman viikon kuluttua, mutta Tuomainen uskoo, että hän tulee kutsumaan ystäväänsä edelleen Joonaksi. Siihen hän on tottunut.

Karppinen identifioituu naiseksi, mutta nimellä ei silti ole hänelle paljonkaan merkitystä. Ystävät ja perhe saavat kutsua häntä Joonaksi jatkossakin, jos niin haluavat.

Hän halusi vaihtaa sen lähinnä siksi, että asioiminen olisi helpompaa esimerkiksi virastoissa. Miehen nimi ja naisellinen ulkonäkö ovat aiheuttaneet useampia kiusallisia tilanteita henkilötodistusta näyttäessä.

Nimenmuutoksesta huolimatta Karppisen henkilökortissa säilyy miehen henkilötunnus, Karppinen ei siis ole vielä virallisissa tiedoissa nainen. Suomessa nimilaki vaatii nimien sukupuolenmukaisuutta, mutta tästä voidaan poiketa hyvällä perustelulla.

Vaikka Joona pysyy Sami Tuomaisen sanavarastossa, se ei tarkoita etteikö tämä tukisi ystäväänsä. Tuomainen kokee, että heidän ystävyyssuhteessaan kummankaan ei tarvitsi esittää jotain, mitä ei ole.

– Meidän ystävyys on läpinäkyvää ja tiedämme melkein kaiken toisistamme.

Koska Karppisen elämässä on useita läheisiä ystäviä, hän ei ole koskaan kokenut tarvitsevansa vertaistukea esimerkiksi toiselta transihmiseltä. Hän ei edes tunne muita transsukupuolisia kuin itsensä ja on siinä mielessä hieman poikkeuksellinen.

Puhutaanko meikeistä vai moottoreista?

Usein transsukupuoliset hakeutuvat transyhteisöön, missä syntyy ystävyyssuhteita muiden transihmisten kanssa. Monille on tärkeää saada vertaiskokemuksia omille ajatuksille, joita käy tai on käynyt läpi oman sukupuolen kanssa. Samanhenkisten ihmisten kanssa voi myös luottaa siihen, että ympärillä ei ole fyysisen tai henkisen väkivallan uhkaa.

Transsukupuolinen voi myös kokea hankalaksi muodostaa ystävyyssuhteita sukupuolen korjauksen jälkeen oman sukupuolen edustajiin. Esimerkiksi transmies ei välttämättä viihdy miesten kaveriporukoissa. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen.

Tyypillisesti transnaiset kokevat luontevammaksi ystävystyä cisnaisten kanssa. Syytä ilmiölle ei oikeastaan tiedetä.

Eniten Victoria Karppisella on ollut lähipiirissään miespuolisia ystäviä. Aikuisiällä hän on tutustunut myös naisiin, joista on tullut läheisiä ystäviä.

Karppinen kertoo puhuvansa luontevasti mies- ja naisporukoissa hieman erilaisista asioista. Kun hän menee tuttavansa autokorjaamolle, miesten kanssa hän juttelee autojen ominaisuuksista. Naisten kanssa puheenaiheet liittyvät usein kauneudenhoitoon.

– Nykyään pidän lähelläni muutamaa läheistä ystävää, en tarvitse isoa kaveripiiriä, hän toteaa.

Juttua varten on haastateltu myös Trasek-yhdistyksen puheenjohtaja Anna Haapalaista.

Lyz Jaakola ottaa pussukasta hyppysellisen rauhanpiipussa poltettavia tupakanlehtiä ja yrttejä. Käsi ojentuu kohti nuotiota ja Jaakola pudottaa tupakan ja yrtit nuotioon.

Tämä on rituaali, jolla Jaakola valmistautuu ojibwa-laulun esittämiseen. Pian hän alkaa lyödä pientä rumpua rytmillä, joka muistuttaa sydämenlyöntejä.

Seuraavaksi Jaakola alkaa laulaa kovalla äänellä. Ensimmäistä kertaa sitä kuuleva hätkähtää.

Kieltä osaamaton ei ymmärrä, mistä Jaakola laulaa. Se ei haittaa. Laulu tuntuu tulevan syvältä Jaakolan ruumiista. Se tuntuu myös kuulijan luissa ja ytimissä.

Kohta laulu loppuu ja rumpu vaikenee.

– Lyhyesti sanottuna kutsuin ihmisiä laululla koolle, Lyz Jaakola kertoo esityksen jälkeen englanniksi.

Olemme Venäjän rajan tuntumassa Parikkalan Uukuniemellä leirintäalueella. Alue on metsän keskellä. Vieressä aaltoilee Pyhäjärvi.

– Tämä paikka muistuttaa kotiani. Meillä on samankaltaista luontoa ja paljon vettä. Ymmärrän, miksi perheeni muutti Suomesta alueelle, missä asun nyt, Jaakola kertoo.

“Suomalaiset ja intiaanit kommunikoivat samalla tavalla”

Yhdysvaltain Minnesotassa asuva Lyz Jaakola on fintiaani. Hänen isänsä on suomalais-amerikkalainen ja äiti ojibwa-intiaani.

Jaakolan suomalaiset esivanhemmat muuttivat Ylivieskan seudulta Yhdysvaltoihin työn perässä. Jaakolan esivanhempien tavoin Suomesta lähti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa noin 370 000 siirtolaista Pohjois-Amerikkaan etsimään parempaa elämää.

Suomalaissiirtolaiset asettuivat asumaan Amerikan alkuperäiskansan läheisyyteen. Metsää kunnioittavat suomalaiset ja intiaanit lähentyivät. He opettivat maanviljelyä, käsitöitä ja rakentamista toisilleen.

Syntyi liittoja ja niistä jälkeläisiä, joita kutsutaan fintiaaneiksi.

– Suomalaiset ja intiaanit kommunikoivat samalla tavalla. Kieli ei ole sama, mutta sanaton viestintä on samanlaista. Kunnioitamme luontoa ja toisiamme. Luulen, että fintiaaneja syntyi näistä syistä, pohtii Jaakola.

Intiaaneja ja suomalaisia yhdistää Jaakolan mukaan taito kuunnella toisia hiljaa ja antaa toiselle mahdollisuus kertoa asiansa loppuun.

– Amerikkalaisten kanssa se ei onnistu. He vain puhuvat, puhuvat ja puhuvat. Hiljainen hetki täytetään heti puheella.

Opettajana ja muusikkona työskentelevä Jaakola asuu Fond du Lac -reservaatissa lähellä Yläjärveä (Lake Superior), joka on yksi Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla sijaitsevista Suurista järvistä. Reservaatti perustettiin vuonna 1854.

– Intiaani-sukuni on asunut siellä aina. Isäni kasvoi reservaatin keskellä noin viiden mailin päässä nykyisestä asuinpaikastani. Hänellä oli paljon ojibwa-intiaaneja ystävinä.

Jaakolan mukaan alueella asui paljon suomalaisia. Myös jotkut Jaakolan äidin tädit ja siskot menivät suomalaisten miesten kanssa naimisiin.

– Myös isäni sisarukset ovat tehneet lapsia ojibwa-intiaanien kanssa, joten Minnesotassa asuu jonkin verran fintiaani-Jaakoloita, hän naurahtaa.

Hikimaja on intiaanien "sauna"

Miten suomalaisuus tai intiaaniperintö sitten näkyvät Jaakolan elämässä?

Reservaatin asukkaat tekevät edelleen samoja asioita kuin esi-isänsä, kuten keräävät vaahterasiirappia tai metsästävät peuroja. Jaakolalla on kolme lasta.

– Poikani metsästävät. Olen siitä kiitollinen, koska he tuovat kotiin hyvää riistaa.

Sen sijaan mielikuvat tiipii-teltoissa tai wigwam-majoissa asuvista intiaaneista voi heittää romukoppaan. Nykypäivän reservaatin asukkailla on talot.

– Joillakin on edelleen pihallaan perinteinen asumus. Harkitsen itsekin sellaisen pystyttämistä, jotta voin opettaa lapsille perinteisiä tapoja, Jaakola sanoo.

Suomalaista perintöä ovat saunat, joita löytyy fintiaanien kodeista.

– Pidämme saunakulttuurista kiinni.

Itse asiassa sauna on yksi suomalaisia ja intiaaneja yhdistävä asia. Alkuperäisväestöllä on hikimajat, joihin kannetaan kuumennettuja kiviä. Niiden päälle kaadetaan vettä, jolloin syntyy höyryä. Tulta ei hikimajassa käytetä.

Hikimaja on tunnettu lähes kaikissa intiaanikulttuureissa. Fyysisen puhdistautumisen lisäksi hikimajaa käytetään henkiseen puhdistautumiseen.

Sveriges Radion suomenkielisen Sisu Radion sivuilta voi esimerkiksi lukea lakota-intiaanien hikimajoista.

Haussa Suomessa asuvat Jaakolat

50-vuotias Lyz Jaakola kertoo tulleensa tietoiseksi identiteetistään melko nuorena.

– Kun olin pieni, kuljin bussilla kaupunkiin kouluun. Kaupungissa minua sanottiin alkuperäisasukkaaksi. Reservaatissa minua sanottiin suomalaiseksi.

Vanhemmiten Jaakola on huomannut tekevänsä asioita, jotka hän yhdistää joko suomalaisuuteen tai ojibwa-intiaaneihin.

– Asiat, joista pidän tai jopa tapa, miltä kuulostan eri tilanteissa.

Suomessa hän tuntee olevansa kotona.

– Tunnen yhteyttä tähän maahan ja ihmisiin.

Jaakolan suomen kielen taito rajoittuu muutamaan tervehdykseen ja numeroon.

Parikkala-vierailu on Jaakolalle kolmas kerta Suomessa. Jaakoloita hän ei ole vielä tavannut Suomessa eikä hän ole käynyt sukunsa juurilla Ylivieskassa.

Hän etsii suomalaisia sukulaisiaan Facebookin kautta. Etsintä ei ole vielä tuottanut tulosta.

– Haluan joskus mennä Ylivieskaan ja tavata muita Jaakoloita. Ehkä se joskus onnistuu.

Jaakola tuli Parikkalaan kutsuttuna tapahtumaan, joka juhlistaa luontoa, saunaa ja suomalaista tangoa. Hän löytää jotain yhteistä perinteisen ojibwa-musiikin ja tangon välillä.

– Suomalaisissa tangokappaleissa on tarinoita, jotka voivat kertoa hyvinkin surullisista tunteista. Meidän musiikissamme on paljon samaa. Myös melodia on samankaltaista.

Yle Areenassa on katsottavissa dokumentti, jossa seurataan fintiaanien elämää reservaatissa.

Johns Hopkinsin yliopisto Yhdysvalloissa tekee maailman ensimmäisen kliinisen ihmiskokeen, jossa selvitetään, voisiko psilosybiininä tunnetulla psykedeelillä hoitaa anoreksian oireita.

Psykedeelit ovat lyhyesti sanottuna aistien vääristymiä ja hallusinaatioita aiheuttavia aineita. Psilosybiiniä esiintyy muun muassa golfkentillä ja laitumilla kasvavissa madonlakkisienissä.

Psilosybiinin ja sitä sisältävien sienten omaehtoinen käyttö on kielletty Suomen laissa, sillä ne luokitellaan huumausaineiksi. Sienten ja psilosybiinin käyttö tutkimuksen ulkopuolella on lailla kiellettyä myös tutkimusmaa Yhdysvalloissa, lukuunottamatta Denverin ja Oaklandin kaupunkeja, jotka dekriminalisoivat sienet tänä vuonna.

Psilosybiinin hyödyntämistä lääketieteessä on tutkittu viime vuosina myös masennuksen ja alkoholismin yhteydessä. Muista psykedeeleistä on selvitetty muun muassa MDMA:n hyötyjä posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa. MDMA on katukaupassa ekstaasina tunnetun huumeen puhdas muoto, ja se on sekä piriste että psykedeeli.

Tutkimusten tuloksia on pidetty läpimurtoina. Aineista on löydetty lääkinnällistä hyötyä. Vuonna 2018 esimerkiksi selvitettiin, että 66,2 prosenttia PTSD-potilaista, joita on hoidettu MDMA-avusteisella psykoterapialla, on saavuttanut remission. Se tarkoittaa sairauden elpymisvaihetta.

Myös Suomessa on pyritty käynnistämään tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, olisiko niin kutsuttujen taikasienten vaikuttavasta aineesta apua masennusoireisiin.

Psykedeelien lääketieteellisiä hyötyjä tutkitaan siis yhä enemmän ja enemmän. THL:n tutkimuksen mukaan huumaavien sienten kokeilumäärät ovat Suomessa yli kymmenkertaistuneet 0,3 prosentista 3,3 prosenttiin vuosien 1992 ja 2018 välisenä aikana.

Käyttö lisääntyy laittomuudesta huolimatta. Samalla jotkut lääkärit ja kansalaistoimijat peräänkuuluttavat aihepiirin ennakkoluulotonta käsittelyä.

Ainoa laatuaan, oikea pioneeri

Lääkäri Antti Hupli on ainoa suomalainen lääkäri, joka käy tällä hetkellä kansainvälistä koulutusta sekä psilosybiini- että MDMA-avusteiselle terapialle.

– Maailman huippuyliopistojen tekemät tutkimukset aiheesta ovat hyviä ja perusteellisia, ja niiden perusteella asiaan kohdistuvaa mielenkiintoa on helppo ymmärtää, Hupli kertoo.

Hupli toimii vuonna 2016 perustetun monialaisen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n (Psyty) hallituksessa. Psytyn tarkoitus on edistää psykedeeleihin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvan tiedon kansantajuista saatavuutta. Yhdistyksen hallitukseen ja aktiivijäestöön kuuluu erityisesti lääketieteen, psykologian ja sosiologian asiantuntijoita, ammattilaisia ja opiskelijoita.

Psyty järjestää esimerkiksi lokakuussa Helsingissä seminaarin, jossa käsitellään MDMA-avusteista psykoterapiaa.

– 40 vuotta vanha huumepropaganda elää edelleen vahvana. Se, että yhtäkkiä näistä huumeista olisikin potentiaalista hyötyä, ei mene ihan helposti perille, Hupli sanoo.

Hupli on Suomessa MDMA:n lääkekäytön tutkimuksen pioneeri, ja hän on mukana syksyllä, mikäli tutkimukselle heltiää lupa. Suomessa tutkimusten etiikkaa arvioivat eettiset lautakunnat, jollaiselta MDMA-tutkimus vaatii hyväksynnän.

Tutkimusta tehtäisiin Turun yliopistossa.

Psilosybiinitutkimus on kohdannut Suomessa haasteita. Lupien kanssa on ollut tiukkaa. Suomi on pyrkinyt vuoden ajan liittymään mukaan monikansalliseen tutkimukseen, jossa selvitettäisiin psilosybiinin hyötyjä masennuksen hoidossa. Lupa on hylätty kahdesti.

– Tämä, vaikka ei ole todettu vaarallisia haittoja, ja tulokset ovat olleet hyviä. Vaikuttaa jotenkin siltä, että aihe on niin tabu, ettei sitä anneta edes tutkia, Hupli sanoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan hallituksen puheenjohtaja Sirkku Jyrkkiö ei ota kantaa toimikuntien tekemiin yksittäisiin päätöksiin, mutta muistuttaa eettisen toimikunnan yleisistä tehtävistä. Toimikunnan tarkoituksena on pitää huolta tutkimuksiin osallistuvien potilaiden turvallisuudesta ja tutkimuksen korkeasta tasosta.

Huplin mukaan MDMA:ta saatetaan hyödyntää lääkkeenä jo 2022, psilosybiiniä parhaassa tapauksessa muutamia vuosia myöhemmin.

Reseptillä psykedeelejä ei saisi kotiin "missään tapauksessa", vaan kaikki käyttö tapahtuisi lääkäreiden valvomana kliinisessä sairaalahoidossa.

Aineiden käyttöön omin päin sisältyy merkittäviä riskejä. Lääkeaineen on oltava puhdasta ja ainetta saavien tulee olla henkisesti hyvin valmisteltuja näihin kokemuksiin. Lääkäri Antti Hupli

MDMA-hoidoissa tulisi lisäksi olla aina mukana myös pätevä psykoterapeutti, sillä hoito olisi MDMA-avusteista psykoterapiaa. Psilosybiiniä annettaisin psilosybiiniavusteisessa terapiassa, jossa psykoterapeuttia ei tarvita, vaan paikalla on muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka on koulutettu terapeuteiksi.

– Jarru on pidettävä päällä. Aineiden käyttöön omin päin sisältyy merkittäviä riskejä. Lääkeaineen on oltava puhdasta ja ainetta saavien tulee olla henkisesti hyvin valmisteltuja näihin kokemuksiin. Vähintään kaksi terapeuttia olisi aina läsnä, Hupli painottaa.

Terveiden ihmisten parantamiseksi?

Psykedeelisen sivistyksen liitto ry (Psysli) on yhdistys, joka verkkosivujensa mukaisesti "loihtii Suomeen tilaa käsitellä psykedeelejä vastuullisesti ja monipuolisesti". Liitto pyrkii edistämään psykedeelien vaikutusten, niin myönteisten kuin kielteistenkin, avoimempaa käsittelyä.

Psyslin linjan voisi tiivistää seuraavaan: Ihmiset käyttävät päihteitä, olivat ne laittomia tai eivät, joten ajantasainen tutkittu tieto niiden vaikutuksista on tärkeää. Näin pystytään minimoimaan haitat. Psysli ei kuitenkaan keskity pelkästään haittojen minimointiin, vaan tuo esiin myös myönteisiä vaikutuksia.

Psyslin varapuheenjohtaja Henry Vistbacka pitää psykedeelien lääkekäytön tutkimuksen yleistymistä erinomaisena asiana.

– Tieteellinen tutkimus on lähtökohtaisesti positiivinen asia, etenkin kun sen kohteena ovat ongelmat, jotka vaivaavat monia ihmisiä. Työ on arvokasta, hän sanoo.

Vistbacka on vapaaehtoisena mukana myös aiemmin mainitussa Psykedeelitutkimusyhdistyksessä, jossa hän toimii muun muassa tiedottamisen parissa.

Psykedeelikulttuurin piirissä törmää tämän tästä seuraavanlaiseen fraasiin "The betterment of well people", eli "terveiden ihmisten parantaminen". Tällä viitataan siihen, että psykedeeleistä voisivat hyötyä myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään diagnosoitua sairautta.

– Nykyihminen on kasvokkain monenlaisten kriisien kanssa. Monilla on vaikeuksia hahmottaa, mistä löytäisi merkitystä elämälle, mihin käyttää rajallista aikaansa ja energiaansa tavalla, joka tuntuisi arvokkaalta. Monet psykedeelejä terapiassa tai omaehtoisesti käyttäneet kuvaavat kokemustensa ohjanneen pohtimaan näihin teemoihin liittyviä kysymyksiä, ja löytäneensä niihin tuoreita näkökulmia.

Psysli ei aja aktiivisesti poliittisia muutoksia, mutta Vistbacka näkee nykytutkimuksen valossa, ettei nykyinen päihteidenkäytöstä rankaiseva linja toimi, vaan jopa pahentaa monia päihteisiin liittyviä ongelmia.

– Pikemminkin kannattaisi pyrkiä tarjoamaan oikeaa tietoa ja luoda tilaa keskustelulle, tukea ja auttaa ihmisiä tekemään riskitietoisempia päätöksiä. Sama koskee päihteiden lisäksi muitakin riskialttiita aktiviteetteja, esimerkiksi vuorikiipeilyä ja surffausta. Riskien välttämiseksi kokeneempien ymmärrykseen perustuva tieto on arvokasta ja sitä on syytä olla saatavilla.

Vistbackan mukaan kieltolaki on aiheuttanut vastareaktioita, jotka näkyvät esimerkiksi kannabiksen ympärillä. Kun vuosikymmeniä puhutaan lähes yksinomaan aineen kielteisistä puolista, alkavat positiiviset puolet käyttäjien keskuudessa ylikorostua. Ongelmia ei haluta tai edes osata nähdä.

– Sitä mukaa, kun me yhteiskuntana hahmotamme rangaistusvetoisen päihdepolitiikan ongelmat, syntyy tilaa puhua aiheesta avoimemmin ja vivahteikkaammin, Vistbacka sanoo.

Myöskään lääkäri Antti Hupli ei näe huumeiden vastaista sotaa järkevänä. Hän kannattaa päihdepolitiikkaa, jossa nyt käytöstä rankaisemiseen käytettävät resurssit ohjattaisiin ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Samalla kannalla on jo Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdistyneet kansakunnat (YK). Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) otti vuonna 2018 kantaa huumeiden käytön dekriminalisoinnin puolesta. Lait muuttuvat kuitenkin hitaasti, jos ollenkaan.

Portugali dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön jo vuonna 2001. Kannabista on voinut jo pidempään käyttää useissa maissa lääkkeenä, rajatusti myös Suomessa. Viime vuosina kannabiksen viihdekäyttöä on vapautettu muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Huplin mukaan huumeiden käytön dekriminalisointia ei voitaisi toteuttaa hetkessä.

– Dekriminalisointi vaatisi uudenlaista infrastruktuuria. Mihin apua tarvitsevat ohjataan, millä aikataululla hoitoa saa. Muutos vaatii aikaa, Hupli sanoo.

Dumbo ja pinkit hallusinoidut elefantit

Psyslin Henry Vistbackan mukaan psykedeeleistä on olemassa kaksi yleistä harhakäsitystä, jotka juontavat juurensa pitkälle.

Ensimmäinen on se, että ihminen psykedeelin nauttimisen jälkeen lähinnä näkisi visuaalisesti "hassuja" ja "outoja" asioita. Hän muistelee Disneyn Dumbo-elokuvan kohtausta, jossa Dumbo ja Timotei-hiiri juovat vahingossa samppanjalla terästettyä vettä ja alkavat hallusinoimaan pinkkejä elefantteja.

– Monien mielikuva on, että psykedeelien nauttimisesta seuraa vain jännien värien näkemistä ja musiikin aistimista väreinä.

– Visuaaliset elementit ovat yksi osa psykedeelien vaikutuksia, mutta niitä keskeisempää on mielestäni se, miten psykedeelit muuttavat ajattelu- ja tunneprosesseja. Tämä on keskeinen syy sille, että näitä aineita tutkitaan psykoterapian välineenä. Monissa mielenterveyshäiriöissä on keskeisenä ongelmana se, että ihmisen ajattelu- ja käyttäytymismallit ovat ikään kuin jumittuneet tietylle radalle. Tällöin omaa toimintaa on hankala muuttaa, Vistbacka pohtii.

Toisena harhakäsityksenä Vistbacka mainitsee yleisen pelon siitä, että psykedeelit aiheuttaisivat automaattisesti psyykkisiä häiriöitä. Tämä ei Vistbackan mukaan pidä nykytutkimuksen (esim. Pål-Ørjan Johansenin ja Teri Suzanne Krebsin tutkimus vuodelta 2015) valossa paikkansa.

– Mutta ei käsitys tietenkään ole aivan täysin tuulesta temmattu. Käytöstä voi seurata ongelmia, ja kokemukset voivat joskus olla traumaattisia, sillä psykedeelit herkistävät ihmistä. Jotkut olemassaolevat mielenterveysongelmat voivat pahentua, jos psykedeelejä käytetään huonossa ympäristössä.

Vistbacka mainitsee myös, että monet alkavat myönteisten kokemustensa myötä pitää psykedeelejä kaiken parantavina ihmelääkkeinä. Jos jollekin on ollut psykedeeleistä hyötyä, se on hyvä asia, mutta tästä ei voi johtaa, että ne auttaisivat jokaista.

Koulutuksessa voi halutessaan kokeilla psykedeeliä

Kuten jutussa aiemmin todettiin, lääkäri Antti Hupli on ainoa lääkäri Suomessa, joka on tällä hetkellä kouluttautumassa sekä MDMA- että psilosybiiniavusteisen terapian antajaksi. Hänen lisäkseen on muutamia suomalaisia psykologeja, jotka käyvät kansainvälisiä koulutuksia.

Koulutukset ovat yksityisten organisaatioiden ja lääkefirmojen järjestämiä. Hupli on mukana sekä mielenterveyteen erikoistuneen Compass Pathwayn että psykedeelitutkimukseen keskittyvän MAPS:n koulutuksissa. Opintoihin sisältyy muun muassa laajat taustamateriaalit, tentit, videoitujen terapiasessioiden katsominen sekä viikon intensiivikoulutus harjoituksineen.

Pätevöitymisen yksi vaihe on läpikäydä itse sekä MDMA- että psilosybiinisessio. Niissä kokeillaan ainetta. Tähän ei pakoteta, mutta sitä suositellaan samaan tapaan kuin psykoterapeuteille perinteisesti suositellaan oman psykoterapiaprosessin läpikäymistä. Hupli on jo kokeillut psilosybiiniä Imperial Collegessa Lontoossa.

MDMA olisi edessä vuodenvaihteen jälkeen Yhdysvalloissa. MDMA-koulutuksessa vapaaehtoisten koehenkilöiden sessiot kuvataan ja hoito arvioidaan, jonka jälkeen päätetään, onko Hupli pätevä antamaan MDMA-avusteista terapiaa yhteistyössä psykoterapeutin kanssa.

Pätevöitymisen yksi vaihe on läpikäydä itse sekä MDMA- että psilosybiinisessio. Niissä kokeillaan ainetta. Hupli on jo kokeillut psilosybiiniä Imperial Collegessa Lontoossa.

Kun Huplilta kysyy, miltä psilosybiinikokemus tuntui, hän hiljenee hetkeksi.

– Kokemus oli sen verran henkilökohtainen, että en nyt lähde sitä koko Suomen kansalle avaamaan. Ehkä joku päivä sitten, Hupli sanoo.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Jutun pääkuva on vaihdettu 8.9.2019 kello 10.57.

Lue lisää:

Uusi elämä ekstaasilla? Bilehuumeena tunnettu MDMA ja terapia paransivat Rachelin ja ehkä kohta myös monen muun amerikkalaisen

Rakkaus ajoi 17-vuotiaan Hanna-Mari Kärjen kovien huumeiden maailmaan – hän kertoi tarinansa, ettei muiden tarvitsisi kulkea samaa polkua

Tuhannen vuoden ikäisestä nyssykästä löytyi viittä huumekasvia ja välineitä niiden käyttämiseen

Kolmikymppinen Jonna on huumeiden viihdekäyttäjä, joka toivoo huumeiden laillistamista – Asiantuntijan mielestä "viihdekäyttö" on liian myönteinen käsite

Hirmumyrsky Dorian on iskeytynyt maihin Kanadassa lähellä Nova Scotian provinssin pääkaupunkia Halifaxia. Kaupungissa on yli 400 000 asukasta.

Sykloniksi muuttuneen Dorian-myrskyn tuulet puhaltavat yhä 43 metriä sekunnissa. Myrsky on nostattanut 20-metrisiä aaltoja ja tuonut rankkasateita Kanadan itärannikolle.

Halifaxissa myrskytuuli kaatoi nostokurjen rakenteilla olevan kerrostalon päälle. Videolle taltioitunut onnettomuus sattui aivan kaupungin keskustassa, ja pelastusviranomaiset pitävätkin suoranaisena ihmeenä, että tilanteessa vältyttiin henkilövahingoilta.

Paikallinen sähköyhtiö Nova Scotia Power Inc. kertoi varhain aamulla Suomen aikaa, että yli 300 000 asiakasta oli ilman sähköä Nova Scotian alueella. Sähköyhtiön toimitusjohtaja Karen Hutt sanoo, että noin tuhat sähköyhtiön työntekijää valmistautuu korjaamaan sähköverkkoa, kunhan työskentely on taas turvallista.

Meteorologit ennustavat Dorianin liikkuvan seuraavaksi koilliseen ja ohittavan Newfoundlandin saaren pohjoisosan myöhään yöllä paikallista aikaa.

Kanadan hurrikaanikeskuksen meteorologi Bob Robichaud kertoo saaneensa aikaisemmin lauantaina tiedon Yhdysvaltain kansalliselta hurrikaanikeskukselta, että myrsky voimistuisi kategoriaan 2.

Robichaud sanoo myös, että alueella oli kärsitty sähkökatkoista ja kaatuneista puista kovan tuulen takia jo ennen hirmumyrskyn iskeytymistä maihin. Rannikon tuntumassa on kovan sateen myötä odotettu myös tulvavesien nousua.

Dorianin myrskyevakot hakevat suojaa Bahamasaarilla

Dorianin Bahamasaarilla kodittomiksi jättämät ihmiset pyrkivät lauantaina lähtemään myrskyn pahiten runtelemilta saarilta. Suuntana oli joko maan pääkaupunki Nassau tai Yhdysvallat. Bahamasaarten pääministeri Hubert Minnis varoitti kuitenkin, ettei pääkaupungissa riitä tilaa kaikille, vaan ihmiset pyritään majoittamaan telttoihin ja tilapäissuojiin.

Ainakin 43 ihmistä sai surmansa Dorianin ruhjoessa Bahamaa, mutta uhrimäärän uskotaan vielä kasvavan merkittävästi.

Bahaman jälkeen hurrikaani on riepotellut laantuneella voimalla Yhdysvaltoja. Se muun muassa nostatti yli kaksimetrisen myrskyvuoksen Pohjois-Carolinan edustan saarilla.

Aiheesta lisää:

Hurrikaaniennusteesta syntyneen kiistan uusi käänne: Viranomainen alkoi tukea Trumpin virheellistä väittämää – meteorologit raivostuivat

Kun lentokenttä muuttui myrskyäväksi mereksi – Ällistyttävä video Bahaman lentokentästä Dorian-hurrikaanin keskellä

Heikentynyt Dorian nostattaa tulvia Yhdysvaltain itärannikolla – Bahamalla 70 000 ihmistä tarvitsee hätäapua

Maria Rokka on tyytyväinen tilanteeseensa

Hän puhdistaa ja hinnoittelee SPR:lle lahjoituksena tulleita käsilaukkuja. Laukut tulevat myyntiin SPR:n myymälään eli Kontti-kierrätyskeskukseen.

Rokka tekee nyt töitä palkkatuen turvin SPR:ssä Vantalla. Hän työtilanteensa on parempi kuin vuosiin. Se vaikuttaa perusteellisesti elämään.

– Henkisesti tällä on iso merkitys. Se nostaa omanarvontuntoa ja tuntuu, että kelpaan vielä jonnekin.

Rokka on yksi niistä sadoista ihmisistä, jotka ovat saaneet lähteä Postista yhtiön vuosia jatkuneessa irtisanomisvirrassa. Häneltä työt loppuivat kymmenen vuotta sitten, kun Sonera lopetti sisäisen postipalvelun ostamisen Postilta.

SPR:n kierrätysmyymälään

Potkuihin tyssäsi 42 vuotta kestänyt työura. Rokka jäi työttömäksi keskellä synkintä syksyä, marraskuussa 2009. Suomen työttömyys oli silloin noussut yli kahdeksaan prosenttiin.

Työuraa olikin kestänyt peruskoulusta lähtien. Vain äitiysloma ja hoitovapaa olivat siihen mennessä katkaisseet töiden painamisen.

Alkoi töiden hakeminen – tai vuoristorata, kuten Rokka itse luonnehtii.

– Töiden hakeminen on yhtä vuoristorataa. Toiveikkuus nousee, kun lähettää hakemuksen, ja sitten taas pettymys ja alamäki… Ja taas uudestaan. On se aika rankkaa.

Seurasi työkokeiluiden ja palkkatuettujen työjaksojen kausi. Työttömyyskaudella tulot olivat niukat ja piti turvautua toimeentulotukeen.

Aktiivisen naisen onnistui kuitenkin lopulta, kesällä 2017 päästä palkkatuettuun työhön SPR:ään. Se oli iso helpotus.

Tuettu työllistyminen paransi asemia

Palkkatukikausi voi kestää korkeintaan 24 kuukautta 28 kuukauden kuluessa.

Miltä näyttää Maria Rokan jatko työelämässä?

– Hirveän vaikea sanoa, se ei ole puhtaasti omissa käsissä.

Rokka suorittaa nyt oppisopimuskoulutuksella liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa. Sen jälkeen hän voisi toimia esimerkiksi myymäläpäällikkönä.

Hänestä palkkatuki ei ole vain “kikkatyöllistämistä”. Rokka katsoo tulevaisuuteen jälleen luottavaisemmin. Hän uskoo työsuhteen - vaikka tuettunakin - parantavan hänen asemiaan työmarkkinoilla.

– Toivon, että täältä ei täydy enää lähteä työttömäksi. Täällä autetaan työnhaussa ja etsitään työtä yhdessä. On vähän tuurista kiinni miten käy, mutta on erittäin hyödyllistä, että olen päässyt tähän taloon töihin, hän kiittelee.

Hallituksella kovat odotukset

Palkkatuen voimaan uskotaan myös uudessa hallituksessa. Työministeri Timo Harakka (sd.) patistelee yrityksiä ja järjestöjä entistä laajempaa palkkatuen käyttöön.

–Minusta lähtökohdan täytyy olla vähintään niin kunnianhimoinen, että palkkatuen käyttö kaksinkertaistuu, joka tarkoittaa jo 20 000 uutta työpaikkaa.

Palkkatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille, kun ne palkkaavat työttömän henkilön. TE-toimisto arvioi tarvittavan tuen suuruuden henkilön osaamisen puutteiden tai osatyökykyisyyden perusteella.

Yritys voi saada valtiolta tukea 30 - 50 prosenttia henkilön palkkakuluista. Järjestöillä tuen osuus voi olla jopa täydet sata prosenttia. Silloin koko palkka tulee valtion kassasta.

Rinne purkaa Sipilän katon

Edellinen, Juha Sipilä (kesk.) hallitus rajoitti palkkatuen käyttöä niin, että järjestöt voivat saada täyden tuen korkeintaan 3 000 henkilötyövuodelta. Hallituskauden lopulla kattoa nostettiin neljään tuhanteen.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tiina Korhonen kertoo, että järjestöjen sadan prosentin palkkatuelle haluttiin edellisellä hallituskaudella asettaa katto muun muassa siksi, että täyden palkkatuen vaikuttavuus on heikompaa verrattuna palkkatuettuun työhön yrityksissä.

Tutkimukset osoittavat, että käytännössä tukityöllistynyt henkilö pääsee jatkamaan työelämään ilman tukea useammin yrityksestä kuin järjestöstä. Joulukussa julkaistun tutkimuksen mukaan tuki johtaa kuitenkin melko heikosti pysyvään työllistämiseen.

Nykyinen Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo silti poistaa järjestöille asetetun rajan.

SPR ei pysty lisäämään palkkatuen käyttöä

Katon poistaminen avaa mahdollisuudet tuen entistä laajemmalle käytölle esimerkiksi työttömien yhdistyksille ja Punaiselle ristille. Ne ovat palkkatuen suurimpia saajia tällä hetkellä.

SPR:n kaksitoista Kontti-myymälää työllistää lähes 1 500 ihmistä. Heistä 1 408 on palkkatuen tai muiden työllistämistukien piirissä.

Mutta SPR:n työllistämistoiminnan päällikkö Ari Montonen sanoo, että oleellisesti tämän suurempaan työllistämiseen SPR:llä ei ole enää mahdollisuutta, vaikka tukien käyttämiseltä poistuukin yläraja.

– En usko, että meille tulee enää merkittävästi lisää. Se ehkä tasaa ihmisten virtaa, mutta määrällisesti tuskin kasvaa. Meillä määrä perustuu siihen, kuinka monelle voi tarjota laadukasta palvelua.

Montonen sanoo, että katon poistaminen voi kuitenkin lisätä palkkatukea hyödyntävien muiden, pienempien järjestöjen määrää. Palkkatuen käytön kaksinkertaistumiseen hän ei oikein jaksa uskoa.

Näin hän vastaa kysymykseen siitä, onko hallituksen tavoite realistinen.

– On... kun viisaammat niin sanovat, Montonen muotoilee kohteliaasti, mutta ei yritä olla kovin vakuuttava.

Harakka: Maksaa itsensä takaisin eri valuutassa

Ministeri Harakka korostaa että palkkatuella on merkitystä, vaikka se ei johtaisikaan pysyvään työllistymiseen. Hänen mukaansa tuki kohdistuu juuri niihin, jotka olisivat täysin sosiaalitukien varassa.

– Silloin kiinnittymien yhteiskuntaan, osallistuminen, merkityksen tunteminen ja myös tarvittavan työpanoksen antaminen jäisivät saamatta. Kyllä palkkatuesta on merkittävää hyötyä yhteiskunnalle.

Palkkatuki on myös yritystuki eli osa juuri sitä miljardipottia, jonka leikkaamista on yritetty vuodesta, selvitysmiehestä ja hallituskaudesta toiseen.

Mutta niin kuin kaikilla tuilla, tälläkin on etunsa.

– Palkkatuki maksaa itsensä takaisin, mutta joskus eri valuutassa kuin mihin sitä on käytetty, Harakka tiivistää.

Harppaus hallituksen työllisyystavoitteessa

Tukirahan kasvattamisella annetaan lisäpotkua myös hallituksen keskeisimmälle tavoitteelle.

Rinteen hallitusohjelmassa luvataan että työllisyysaste nousee(siirryt toiseen palveluun) 75:ään prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 60 000:lla henkilöllä hallituskauden loppuun mennessä. Tästä 30 000 työpaikkaa pitäisi syntyä "päätösperustaisesti" eli hallituksen toimien ansiosta talouskasvun tuoman lisäyksen päälle.

Palkkatuen lisääminen täyttäisi siis työllistämistavoitteesta jo kaksi kolmasosaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa tukeen 18 miljoonan euron lisäystä. Valtiovarainministeriö on lupaillut kymmentä miljoonaa. Sopu haarukoidaan hallitusriihessä.

Yksimielisyys vallitsee ainakin siitä, että tuen sääntöjä yritetään yksinkertaistaa.

– Olennaista on että palkkatuesta tulee houkuttelevampi järjestöille, yrityksille ja yksin yrittäjille, Harakka kiteyttää.

Tämä yritystuki ei innosta yrityksiä

Tänä vuona palkkatukeen arvioidaan kuluvan 200-250 miljoonaa euroa. Budjetoitua rahaa on aiemmin jäänyt siirrettäväksi seuraavalle vuodelle, sillä yritykset eivät ole olleet siitä järin innostuneita.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mukaan palkkatukeen oikeutettu henkilö jää usein palkkaamatta lisätyön tarjoamisvelvoitteen takia. Se tarkoittaa työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötä ensi sijassa nykyisille työntekijöille.

Rantahalvarin mukaan esimerkiksi kauppa-, hotelli- ja ravintola-alalla voisi olla kiinnostusta palkkatuetun työvoiman käyttämiseen, mutta työn tarjoamisvelvoite laimentaa mielenkiintoa.

Lisäksi TE-toimistojen rooli herättää arvostelua.

Se voi tarjota yritykselle työntekijöitä. Palkkatukea saava henkilö voi olla myös itsenäisesti yhteydessä yrityksiin, jonka jälkeen työnantaja tekee hakemuksen palkkatuesta TE-toimistoon.

EK:ssa koetaan, että TE-toimistoilla on asiassa liian määräävä rooli.

– Yleensä työnantaja haluaa olla itse ajurin paikalla. Palkkatuella ei ole hyvä kaiku, Rantahalvari tiivistää työnantajien tunnelmia.

Uuden työntekijän kouluttamista

Tukea siis pyritään suuntaamaan entistä enemmän yrityksen lisäksi järjestöille.

Tavoitteena on, että nykyiseen järjestöjen palkkatukeen liitetään yksilöllistä tukea, joka helpottaa siirtymistä avoimille työmarkkinoille.

Mutta SPR:n Montonen muistuttaa, että jopa sadan prosentin valtion tuki kattaa työvoimakulut korkeintaan 65 prosentin työaikaan saakka.

Työllistäminen siis maksaa, mutta vähintään yhtä merkittävä este tuen käytölle on uusien työntekijöiden perehdyttäminen uusiin tehtäviin.

Kontissa se on työjohdon keskeisin tehtävä. Koulutettavia ei saa olla liikaa.

– Palkkatuettujen työtekijöiden määrää ei voi lisätä suuresti, koska heille pitää tarjota palveluita. Ylikansoittaminen ei ole järkevää, Montonen sanoo.

Myös Rokka on samoilla linjoilla.

– Tärkeää on, että ei tarvitse pyöritellä peukaloita, vaan pääsee tekemään töitä.

Korjaus 9.9.2019 klo 10.15: TE-toimistojen nimi muutettu oikeaan muotoon.

Lue lisää: Palkkatuki työllistää yrityksissä, mutta sielläkin vain vähän – Yrittäjä: Se on kuin pitkä työhaastattelu, jossa voi näyttää kykynsä

Maajussille morsian, Love Island, Atlantin yli, Fort Boyard, Ensitreffit alttarilla, Yksin kotona, Suurin pudottaja ja Selviytyjät. Tässä vain osa syksyllä suomalaisilla tv-kanavilla nähtävistä tosi-tv-ohjelmista.

Suurin yllätys oli se, että viisi vuotta tauolla ollut Big Brother kaivettiin esiin naftaliinista. Tampereen yliopiston mediatutkija Mikko Hautakangas ei pidä hittiformaatin paluuta yllättävänä.

– Välillä vanhat formaatit ovat jääneet uusien jalkoihin, mutta nyt on retrokierros käynnissä. Love Island toi Big Brother -tyyppisen tekemisen ja katsomisen tavan takaisin ja se onnistuttiin tekemään ensiksi hitiksi Briteissä.

Uudelleen lämmitelty Big Brother pyrkii palaamaan siihen, mistä 20 vuotta sitten kehitellyssä formaatissa oli kyse. Ohjelman on tarkoitus olla ihmiskoe, missä jännite syntyy erilaisten ihmisten kohtaamisesta.

– Nyt on pyritty panostamaan monipuolisiin keskusteluihin ja viedään sitä formaatin perusideaa kohti. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja keskustelu olisi katseen kohteena, eikä vaan mahdolliset romanssit ja bileet.

Kaikesta huolimatta Big Brotherissa on jo peitto heilunut muutaman päivän jälkeen, kuten kertoo esimerkiksi Ilta-Sanomat.

"Tv on arkea ihmeellisempää"

Kun tosi-tv löi läpi vuosituhannen alussa, se sai osakseen rankkaa kritiikkiä. Ohjelmiin osallistuvat leimattiin julkisuutta hamuaviksi tyrkyiksi ja niiden tekijät tavallisia ihmisiä hyväksikäyttäviksi julmureiksi.

Vuosien varrella tosi-tv:n törkyleima on haalistunut, sillä sosiaalinen media on tehnyt ihmisistä oman elämänsä reality-tähtiä.

– Itsestään kertominen ja kuvaaminen on sosiaalisen median puolella tuttua. Tosi-tv ei ole enää niin törkyistä ja nyt on nähty empatiaan vetoavia formaatteja. Tosi-tv katsoo kohteitaan lempeämmin. Tämä on luonnollinen pitkän aikavälin kehityskulku. Alun kauhistelu on haalistunut empaattisemmaksi, Hautakangas sanoo.

Vaikka ihmisillä on mahdollisuus esitellä elämäänsä sosiaalisessa mediassa, televisiossa näkyminen kiehtoo edelleen.

– Ehkä televisiolla on sellainen oikean julkisuusuuden aura. Se on enemmän kuin normaali julkisuus tai sosiaalisen median julkisuus. YouTubessa esiin nousevat tavisjulkkikset, niin esiintyminen tosi-tv:ssä nostaa julkkisten A-sarjaan. Televisio on jotain arkea ihmeellisempää.

Häpeilemätöntä mainontaa

Osa tosi-tv:tä ja erityisesti Big Brotheria on ollut tuotesijoittelu. Ohjelman alkuaikoina Suomessa se haluttiin häivyttää ja jopa peitellä. Nykyisin se tuodaan rohkeammin esille. Kaupallinen yhteistyö on jo itsestäänselvyys.

– Kaupallisuus on entistä selvemmin ja häpeilemättömämmin osa tosi-tv-tuotantoja ja ylipäätään television tekemistä. Jos aikoineen tuotesijoittelua ja kaupallisia yhteistöitä peiteltiin ja toivottiin, ettei yleisö niitä huomaa, niin nyt niistä on tullut luonteva osa mediatuotantoja, Mikko Hautakangas sanoo.

Tosi-tv-formaatteihin on kuulunut alusta lähtien se, että ne ovat muutakin kuin pelkkä televisiossa näkyvä ohjelma. Tavoitteena on päästä lööppeihin ja kahvipöytäkeskusteluihin. Älypuhelimien aikana on tullut entistä tärkeämmäksi yleisön aktivointi.

– Yleisön osallistaminen ja sen kietominen kaupallisiin yhteistöihin on sellainen elementti, joka ei ole ainakaan heikkenemään päin. Tosi-tv kuluttajien arkeen kurottelevana tuotesijoittelun alustana tulee olemaan osa televisiotuotantoja jatkossakin.

Kolme pahvilaatikkoa nostetaan innolla Tampereen Vuoreksen koulun kirjaston pöydille. Seitsemäsluokkalaiset ja opettajat haluavat nähdä, mitä lahjapaketit pitää sisällään.

Kirja toisensa jälkeen nousee esiin.

– Tää kuulostaa ihan sairaan hyvältä!

– Mä haluun lukee tän!

Kirjapaketit ovat saapuneet täydellisellä ajoituksella, sillä Vuoreksen yhtenäiskoulussa ovat aloittaneet juuri ensimmäiset yläkoululaiset uusissa tiloissa. Kirjastokin on uusi, ja sen varustaminen kesken.

Suomen Kulttuurirahasto on antanut miljoona euroa yläkouluikäisten lukutaidon tukemiseen. Lahjoitettavat kirjat on valittu Lastenkirjainstituutissa.

– Kaikista mahtavimmalta tuntui nuorten reaktio. Siellä on aitoa iloa ja intoa näiden kirjojen saamisesta. Moni tarttui heti johonkin kirjaan ja kysyi, koska näitä saa lainata, hankekoordinaattori Lotta Luukila Lastenkirjainstituutista sanoo.

Kirjalahjoituksen taustalla on huoli nuorten ja erityisesti poikien lukutaidon rapistumisesta.

Alakoulut ovat saaneet omat Lukuklaani-pakettinsa jo aiemmin.

Siemenet lukuintoon kylvetään tosin jo ennen kouluikää. Kirjapaketteja aukova Milla Mäkinen kertoo lukevansa pikkusiskolleen, joka pitää erityisesti Nalle Puh -kirjoista. Ne olivat myös Mäkisen omia suosikkeja lapsuudessa.

– Saatan lukea ihan mitä vaan.

Myös Mandi Nummela kertoo lukevansa monenlaisia kirjoja. Harry Potter -kirjasarja on hänen suosikkinsa.

– Iltasin luen noin 20 sivua, niin kuukaudessa tulee luettua ehkä kirja tai kaksi. Jos on vaikka stressiä, niin tähän pystyy uppoutumaan ja unohtamaan muun hetkeksi.

Jiro Matikainen arvelee lukeneensa nuoren elämänsä aikana ehkä sata kirjaa.

– Sarjakuvat on aika hyviä.

Opettajan mielestä kannustaminen ja lukutaidon mukaan valitut kirjat ovat tärkeitä avaimia lukemisen iloon.

– Ei laitetakaan sitä isointa kirjaa sille, josta tiedetään, että on lukijana vähän heikompi, sanoo suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Terhi Metsälä, joka toimii Vuoreksen koulussa myös luokanopettajana.

Lue myös:

Kolmasluokkalaiset pyörittävät rapistunutta koulun kirjastoa Piikkiössä – "Hyvät asiat etenevät, kun oppilaat ovat itse niistä innostuneita"

Kun rahaa on vähän, oppikirjat hankitaan ensin – koulukirjastot sinnittelevät jopa nollan euron budjetilla

Lentokoneessa matkustavat kokevat kauhunhetkiä, jos reitille sattuu turbulenssia. Silloin on paras olla turvavyöt kiinni ja viinilasit poissa pöydiltä, sillä heittelehtiminen voi olla rajua.

Turbulenssia aiheuttavat monet tekijät. Matalalla sen saa aikaan tuuli, joka alkaa pyörteilemään maanpinnan epätasaisuuksien vuoksi. Kesällä lämpövirtaukset aiheuttavat turbulenssia.

Myös ukkospilvet ja lentokorkeuksien suihkuvirtaukset aiheuttavat turbulenssia.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Finnairin kapteenin ja koulutuspäällikkö Juho Sinkkosen mukaan ennustemallit ja ohjaamon reaaliaikainen säätiedotus auttavat lentäjiä välttämään pahimpia turbulenssivyöhykkeitä.

Turbulenssialueita vältellään

Maailmassa on muutamia alueita, missä turbulenssia esiintyy muita yleisemmin. Atlantin yläpuolella on usein suihkuvirtauksia , myös Japaninmeren ja Intian yläpuolella ilmiö on yleinen. Näitä pystytään Finnaisin Sinkkosen mukaan huomioimaan lentoreittejä suunniteltaessa.

Turbulenssin aiheuttama koneen heittelehtiminen vähentää matkustusmukavuutta, mutta lentokone itsessään kestää hyvin ankariakin sääilmiöitä.

Väillä koneen heilahtelu on loivaa, mutta pahimmillaan kone hypähtää tai putoaa kymmeniä metrejä. Pieni lentokone heiluu turbulenttikelillä enemmän kuin iso.

Sovittelut järjestään käräjäoikeuksien tiloissa vapaamuotoisina neuvotteluina. Vanhempien lisäksi läsnä ovat käräjätuomari, asianajajat ja asiantuntija-avustaja.

Keskisuomalainen pariskunta päätyi sovitteluun kesäkuussa - kaksi vuotta eronsa jälkeen. Perheessä oli erohetkellä useampia lapsia, joista kaksi on edelleen alaikäisiä. Asian arkaluontoisuuden ja alaikäisten lasten vuoksi pari esiintyy lainanimillä Jaana ja Seppo.

– Halusimme saada nopean ja rauhanomaisen ratkaisun, jotta lasten elämä muuttuisi normaaliksi ja pystyisi miettimään myös omaakin tulevaisuutta, kertoo Seppo.

– Tilanne kriisiytyi, kun lapset ja etenkin nuorimmainen alkoivat oireilla koulussa enemmän ja sieltä tuli viestiä. Olimme käyneet jo perheneuvolassa, lastenvalvojan luona ja perheasiain neuvottelukeskuksessa ja saaneet joitakin asioita sovittua, muistelee Jaana.

Suomessa noin 30 000 lasta vuodessa kohtaa vanhempiensa avioeron. Valtaosa vanhemmista sopii lapsen huoltojärjestelyistä keskenään. Käräjäoikeuksissa ratkotaan noin 2 000 huoltajuuskiistaa vuodessa. Niistä jo yli puolet sovitellaan vapaaehtoisesti ilman oikeudenkäyntiä.

Koko maassa sovitellaan

Sovitteluja tehdään kaikissa Suomen 20:ssä käräjäoikeudessa. Ensimmäiset niistä testasivat sovittelua jo vuonna 2012. Koko maan kattavaksi järjestelmäksi tuomioistuinsovittelut vahvistettiin vuoden 2015 alussa.

Sovittelumäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Eniten sovitteluja on toteutettu Helsingin, Oulun ja Keski-Suomen käräjäoikeuksissa.

Vuonna 2018 Suomessa kirjattiin yli tuhat sovitteluistuntoa. Määrä kasvoi parilla sadalla edellisvuodesta. Helsingissä soviteltiin 220 istunnossa. Tälle vuodelle arvio on noin 250. Helsingin käräjäoikeudessa on kymmenen sovitteluun erikoistunutta tuomaria ja sovitteluja on enimmillään ollut kymmenen viikossa.

Vuonna 2018 Keski-Suomessa järjestettiin 104 sovitteluistuntoa ja Oulussa 97. Varsinais-Suomessa sovitteluja toteutui 75, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä 70 ja Pirkanmaalla 68 sovittelua. Ahvenanmaalla yllettiin neljään sovitteluun.

Toki ennen sovittelujärjestelmääkin lasten huoltajuuksista on sovittu pääsääntöisesti ilman oikeudenkäyntiä tai oikeudenkäynneissä jo suullisessa valmisteluistunnossa ilman pääkäsittelyä.

Oikeusasteen ja sosiaalitoimen koulutuksen ja yhteistyön ansiosta yhä suurempi osa huoltajuusjutuista saadaan ratkaistua jo ennen käräjävaihetta. Sovittelusta on tullut väylä lisätä vanhempien ja asianajajien tietämystä lapsia koskevissa erimielisyyksissä.

Sovittelut kestävät yhdestä kolmeen päivään. Jos ensimmäisessä neuvonpidossa ei päästä sopuun, on mahdollisuus lisäsovitteluun. Esimerkiksi Varsinais-Suomen 75:stä sovittelusta 26 eteni vielä jatkosovitteluun.

Sovittelu tuntui kahvitilaisuudelta

Jaanaa ja Seppoa kesäkuinen sovittelu käräjäoikeudessa Jyväskylässä jännitti ennakkoon. Ensi kertaa oikeustaloon tulleelle Jaanalle jännittävintä oli perusteellinen turvatarkastus aulassa. Seppoa pelotti mielikuva käräjäsalista.

– Pelotti, että siellä istuu tuomari korkean pöydän takana ja nuijii vasaralla pöytään, mutta siellä olivatkin kaikki tasa-arvoisia mielipiteineen. Se tuntui ihan kahvitilaisuudelta.

Psykologi ja psykoterapeutti Tuija Kuusinen Jyväskylän perheneuvolasta on toiminut asiantuntija-avustajana sovitteluissa seitsemän vuotta. Kuusinen kuvailee sovittelupäivän etenevän rakentavalla tavalla.

– Aamupäivällä annetaan tilaa parisuhteen historian kaunojen purkamiselle. Jos ei niille anneta tilaa, niin ne ovat koko ajan taustalla haittaamassa.

Jaana vahvistaa, että ensin kartoitettiin perheen tämän hetkinen tilanne.

– Olimme asuneet erillään jo pari vuotta, joten siinä sai purkaa omia tuntemuksia. Siihen kului kyllä aikaa.

Käräjätuomari Topi Kilpeläinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta arvioi, että vanhemmat eivät helposti tiedosta kaikkia parisuhteen jälkeisiä tunnetiloja.

– Monesti se auttaa, kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi. Tavallaan se järki tulee mukaan jossain vaiheessa sovittelua.

Valta vanhemmilla eikä tuomarilla

Seppo kuvailee tuomarin tehneen tapaamisen neuvottelupöydän ääressä tuttavalliseksi.

– Meillä oli asioita, joista olimme eri mielisiä. Jos eteen tuli vaikea aihe, se jätettiin odottamaan parempaa hetkeä. Jossain vaiheessa päivää todettiin, että kyllähän nämä kaikki ovat sovittavissa olevia asioita.

– Nythän kaikki valta sovittelussa oli meillä vanhemmilla eikä suinkaan tuomarilla, korostaa Jaana.

Vapaaehtoinen sovinto turvaa tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen suhteen säilymisen kumpaankin vanhempaan. Sovittelussa voidaan ratkaista monia lapsen arkeen liittyviä asioita, joita ei voida käsitellä oikeudessa, vaikkapa soittotuntien käytännön järjestelyt. Oikeudenkäynnissä vaarana on riitelyn kärjistyminen ja kilpailullinen lähestymistapa.

– Sovittelun suurin etu on, että vältetään pitkä käräjöinti. Lisäksi se on nopeampi ja edullisempi, sanoo pitkään sovitteluasianajajana toiminut Riikka Artimo.

Sovittelussa voidaan päättää pienistäkin asioista, esimerkiksi siitä, että isä ja äiti tervehtivät toisiaan.

– Usein tehdään kokeilusopimuksia, joiden yhtenä tavoitteena on vanhempien välisen luottamuksen rakentaminen. Jos vanhemmat omaksuvat yhteisvanhemmuuden, se suurella todennäköisyydellä vähentää konflikteja jatkossa ja parantaa lapsen asemaa, perustelee käräjätuomari Kari Turtiainen Oulun käräjäoikeudesta.

Sovitella voi useamminkin

Sovittelussa aikaansaadut sopimukset ovat yleensä oikeudenkäyntiratkaisuja kestävämpiä. Silti sovittelussa kertaalleen sovitut asiat voivat myöhemmin päätyä oikeudenkäyntiin.

– Tavanomaista on, että lapsen olosuhteet muuttuvat, lapsi kasvaa, vanhempi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja elämäntilanne muuttuu tavalla tai toisella. Tällöin tilanteen uudelleen arviointi sovittelussa tai oikeudenkäynnissä on tarpeen, kertoo Turtiainen.

Onnistuneiden sovitteluiden takaa löytyvät erikoiskoulutetut asianajajat, tuomarit ja avustajat. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vanhempien halu muutokseen. Psykologi Tuija Kuusisen mukaan keskeisin tekijä on se, pystyvätkö vanhemmat erottamaan vanhemmuuden ja parisuhteen toisistaan.

– Kommunikoinnin puute ja väärät uskomukset toinen toisistaan siinä tulevat esiin. Oikeudenkäynnissä haetaan aina sitä, että toinen on oikeassa ja toinen väärässä, mutta sovittelussa haetaan sitä, että kumpikin voi vähän voittaa ja vähän ehkä hävitä.

– Sovittelussa pyritään saamaan vanhempien ajatukset tulevaan. Oikeudenkäynneissä puolestaan näyttö liittyy usein menneisyyteen ja tämä voi ylläpitää vanhempien mielissä kipeitä ja raskaita asioita ja jatkaa konfliktia, pohtii käräjätuomari Tomi Mäkelä Päijät-Hämeen käräjäoikeudesta.

Jaanalla ja Sepolla tarkasti laadittu sopimus on pitänyt toistaiseksi.

– Kyllä sovittelu auttoi eteenpäin. Tilanne on ollut oikeastaan tähän asti kohtuullisen hyvä, arvioi Seppo.

– Ainahan tilanteet muuttuvat ja niitä riita- tai väittämistilanteita tulee jatkossakin olemaan. Sitten on vaan yritettävä kasvaa ihmisinä.

Oulussa sovittelun esilläolo ja hyvät kokemukset ovat johtaneet siihen, että käräjäoikeudessa sovitellaan nyt runsaasti myös laajoja riita-asioita.

– Tietoisuus sovittelusta on levinnyt asianajajien, oikeusavustajien ja kansalaistenkin piirissä hyvin, arvioi käräjätuomari Kari Turtiainen.

Uusi lapsenhuoltolaki joulukuussa

Joulukuun alussa voimaan tuleva uusi lapsenhuoltolaki parantaa lapsen asemaa oikeudenkäynneissä. Lakiin on myös kirjattu muun muassa uusperheet ja lasten asuminen vuoroviikoin molempien vanhempien luona.

– Uskon, että laki selkeyttää tiettyjä vanhempien juridisia asioita, mutta vanhempien välisiin suhteisiin laki ei vaikuta millään tavalla, arvioi sovittelun läpikäynyt Seppo.

Samoilla linjoilla on psykologi Tuija Kuusinen.

– Ihmisen tunteita ei voi määrätä lailla. Uudessa laissa on hyvää, että vuoroviikkoasuminen on mainittu. Lapsen kuuleminen oikeudessa - se taas on ristiriitainen ajatus itselle. Minkä ikäisenä lapsi osaisi jo sanoa mielipiteensä?

Käräjätuomari Topi Kilpeläinen toivoo, että oikeuslaitos yhä enemmän näkisi ihmiset ihmisinä eikä vaan juridisina olentoina tai ongelmina.

– Pelkästään pykälillä ei asioita saada kuntoon. Se vaatii asennemuutosta eronneissa ihmisissä ja valtaosa onneksi siihen kykenee.