Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä selvittää mahdollista koronavirustapausta.
Tapaus on tullut Essoten tietoon tänään, ja alustavia tuloksia laboratoriokokeista saadaan näillä näkymin huomenna.
Koronavirusta ei testata laboratoriossa, ellei henkilö ole hengitystieinfektion oireiden lisäksi joko oleskellut epidemia-alueella tai ollut kontaktissa varmistetun koronaviruspotilaan kanssa.
Essotesta korostetaan, että ennakkotietojen perusteella tartunnan todennäköisyys on pieni, mutta että tilanne halutaan varmistaa.
– Tämäkin näytteenotto oli rajatapaus, mutta epidemiatilanne on muuttunut ja haluamme ottaa näytteitä laajapohjaisemmin nähdäksemme onko virusta tiedettyä enemmänkin liikkeellä, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Sairaanhoitopiiri ottaa tarvittaessa yhteyttä potilaan mahdollisiin lähikontakteihin.
Essote aikoo kertoa tarkemmin tilanteesta huomenna puolilta päivin.
Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen tällä tietoa lähinnä pisaratartuntana, eli ilmaan yskittyjen ja aivastettujen pisaroiden välityksellä. Altistumisesta oireiden ilmenemiseen kuluva aika vaihtelee 2–12 päivän välillä, mutta on tyypillisesti noin viisi päivää.
Koronaviruksen oireita on käytännössä mahdotonta erottaa influenssasta. Lääkehoitoa tai rokotetta koronavirusta vastaan ei ole, vaan hoitoa annetaan oireiden helpottamiseksi.
Jyväskylässä tutkitaan mahdollista koronavirustartuntaa. Henkilöltä on otettu Keski-Suomen keskussairaalassa koronavirusnäytteet, joiden tulokset saadaan huomisaamuna.
Sairaala kertoo, että henkilöllä on hengitystieinfektion oireita. Koronaviruskokeita ei kuitenkaan oteta, ellei henkilö ole oireiden lisäksi joko oleskellut epidemia-alueella tai ollut kontaktissa varmistetun koronaviruspotilaan kanssa.
Suomessa on THL:n mukaan tutkittu tähän mennessä noin 30 henkilön koronavirusnäytteet, ja todettuja tartuntoja on yksi.
Mahdollinen tartunta todettiin tiistaina illalla junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tikkurilan kautta Jyväskylään kulkeneelta matkustajalta. VR:n mukaan matkustaja ilmoitti itse koronavirukseen viittaavista oireista.
Matkustaja nousi itse antamiensa tietojen mukaan 20.39 lähteneeseen Pendolino S53 -junaan Vantaan Tikkurilassa ja matkusti Tampereelle. Tampereella hän vaihtoi kello 22.07 lähteneeseen taajamajunaan 429, jolla jatkoi Jyväskylään.
Tietoa siitä, mistä matkustaja tuli Helsinki-Vantaan lentoasemalle, ei ole. Keskisuomalaisen mukaan matkustaja on ollut tartunta-alueella, joka ei ole Aasiassa. Epidemia-alueista kaikki muut paitsi Italia ovat Aasiassa.
VR on ylimääräisenä varotoimenpiteenä tehosiivonnut taajamajunan, jolla henkilö matkusti Jyväskylään, kertoo STT.
VR:llä on henkilöstölle ohjeet koronavirusepäilyjen varalle. Henkilöstön tulee ohjata tartunnasta epäilty henkilö kauemmas muista, ja mahdollisuuksien mukaan varata hänelle oma wc. Kaukojuniin on hankittu myös suojakäsineitä ja hengityssuojia.
Suurella osalla lieviä oireita
Monien sairastuneiden oireet ovat olleet verraten lieviä. Vakavia oireita saaneista monilla on ollut koronaviruksen lisäksi jokin perussairaus.
Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen tällä tietoa lähinnä pisaratartuntana, eli ilmaan yskittyjen ja aivastettujen pisaroiden välityksellä. Altistumisesta oireiden alkuun kuluu keskimäärin noin viisi päivää, mutta aika voi vaihdella 2–12 päivää.
Tarttumisen tehokkuutta ja tarttuvuusaikaa ei vielä tunneta, mutta koronavirukset eivät tyypillisesti säily pitkään pinnoilla.
Koronavirustartunnan oireet ovat samanlaisia kuin influenssan. Oireita ovat olleet:
Kuume
Yskä
Hengenahdistus
Lihassärky
Väsymys
Koronavirukseen ei ole lääkehoitoa eikä rokotetta.
Jari Sillanpään huumausainerikosepäilyt tulivat julkisuuteen keväällä 2018, jolloin häneltä peruttiin kolme keikkaa. Sillanpää sai huumausainerikoksesta tuomion saman vuoden elokuussa. Sovittuihin tuleviin keikkoihin tuomiolla ei juuri ollut vaikutusta: vain yksi konsertti peruttiin, ja nimenomaan lainvoimaisen tuomion takia.
Huumekohun jälkeen Sillanpää piti reilun vuoden matalaa profiilia. Hän astui jälleen isommille lavoille viime lokakuussa Hyvinkäällä Kulku ihmisen -konserttikiertueen myötä.
Takapakkia tuli saman tien: Sillanpäätä syytettiin marraskuussa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja kaikki joulukuuksi suunnitellut kirkkokonsertit peruttiin.
– Tälläisten epäilyjen kanssa ei kirkkoon voi tulla laulamaan, totesi Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Miika Hämäläinen Yle Uutisille.
Rovaniemen Korundi loppuunmyyty
Nyt Sillanpään kiertueen toinen osa jatkuu maaliskuussa seitsemän konsertin voimin. Päällisin puolin näyttää siltä, ettei uusilla rikosepäilyillä ole ollut merkitystä lipunmyyntiin, eivätkä fanit ole idoliaan hylänneet.
Esimerkiksi Helsingin Musiikkitalon myynti- ja markkinointipäällikkö Juha Paason mukaan talossa järjestettävä konsertti on myynyt normaalisti.
– Ei voi sanoa, että tämän konsertin osalta olisi tapahtunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa, Paaso toteaa.
Rovaniemen Korundissa järjestettävä konsertti myi nopeasti loppuun, ja samalle päivälle luotiin uusi konsertti, joka sekin on vetänyt hyvin yleisöä. Korundiin mahtuu 340 katsojaa.
Uutiset koronaviruksen leviämisestä Eurooppaan ovat saaneet ihmiset ryntäämään apteekkeihin hengityssuojien perässä.
Kertakäyttöiset hengityssuojat ovatkin loppu suurimmasta osasta apteekkeja Lounais-Suomessa. Porissa ja Turussa on myyty jo viikon verran ei-oota, Salossa suojia on tauon jälkeen taas saatavilla – ainakin hetken.
– Hengityssuojia on kyselty päivittäin tammikuun alusta alkaen, kertoo lääketeknikko Lotta Hakkarainen Porin Promenadiapteekista.
Suojat ovat loppu myös apteekkien tukkuliikkeistä.
– Suojat ovat loppu myös tukusta. Ei ole tietoa, koska niitä mahdollisesti saa taas tilattua, kerrotaan Porin Yliopiston apteekista.
Myös käsidesiä kuluu
Kertakäyttöisten hengityssuojien lisäksi myös käsidesiä ostetaan nyt paljon.
– Käsidesin käyttö onkin paljon tehokkaampaa kuin hengityssuojan käyttö. Paras keino välttää erilaiset tartunnat on silti jatkuva käsien pesu, Lotta Hakkarainen kertoo.
Hengityssuojan käyttäminen ei itsessään suojaa ketään tartunnalta. Apteekeista uskotaan, että ihmiset ostavat niitä oman mielenrauhansa takia.
– Asiakkaat kyselevät koronaviruksesta päivittäin. Matkalle lähtijät myös kertovat seuraavansa Ulkoministeriön matkustustiedotteita.
Apteekista rautakauppaan
Osa ihmisistä on suunnannut ostoksille rautakauppoihin.
Porin K-Raudasta kerrotaan, että tehokkaimmat remonttikäyttöön tarkoitetut hengityssuojat on myyty loppuun kautta maan.
– Niitä ei ole enää saatavilla edes tukusta. Tilausjono on kymmenien tuhansien kappaleiden pituinen.
Suojia ei todennäköisesti saa tukusta ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Valmistaja on kertonut, että kaikki suojat viedään toistaiseksi Aasiaan.
Poliisi tutkii epätavallista tulipalojen sarjaa kotkalaisessa kerrostalossa.
Kotkan Ristinkalliolla sijaitsevassa kerrostalossa on syttynyt runsaan kuukauden sisällä jo kolme tulipaloa.
Viimeksi paloautot hälytettiin Pahkatie 9:ään tiistai-iltana. Kerrostalon varastotiloissa paloi puinen lipasto. Tuli oli tarttunut osittain myös varaston puurakenteisiin. Pelastuslaitos sai sammutettua palon, ennen kuin se levisi laajemmalle.
Osa talon asukkaista evakuoitiin hetkeksi pihalle savun takia. Poliisi tutkii tapahtunutta tuhotyönä. Tapahtuneella ei toistaiseksi ole epäiltyä tekijää tai tekijöitä.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola pitää Ristinkallion tulipaloja erittäin poikkeuksellisina. Kaikkia kolmea epäillään tahallaan sytytetyiksi.
– Olen ollut poliisina yli 30 vuotta. Kovin monta kertaa ole ollut näin, että lyhyen ajan sisällä olisi samassa osoitteessa useita, suunnilleen samalla tavalla sytytettyjä paloja.
Kerrostalon varastossa paloi tiistai-iltana puinen lipasto. Aiemmin varastotiloissa on palanut muun muassa pieni kasa paperia.Kiira Ikävalko / Yle
Talo aiotaan purkaa pian
Tulipalot ovat syttyneet Pahkakadulla kerrostalossa, jonka kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Kotkan Asunnot on ilmoittanut purkavansa ensi vuoden syksyllä. Talot ovat asuntoyhtiön mukaan käyttöikänsä päässä.
Tutkinnanjohtaja Rahkola ei halua pohtia, voisiko palojen taustalla olla purkupäätökseen liittyvä mielenilmaus.
– En voi lähteä spekuloimaan, kun emme tiedä, mikä tässä olisi motiivina henkilöllä tai henkilöillä, Rahkola kertoo.
Asukkaat pohtivat, milloin sattuu pahemmin
Ristinkalliolla oli takavuosina hurja maine. Viime vuosina on ollut rauhallista ja ”Ristari” saakin asukkailta kehuja yhteisöllisyydestään.
Palojen myötä turvattomuuden tunne on kuitenkin lisääntynyt. Asukkaita mietityttää, milloin sattuu jotakin vakavampaa. He eivät halua kertoa sukunimiään.
– Koska sytytetään niin, että se on menoa koko talolle? kysyy Pahkatie 9:ssä asuva Tiia.
– Onni onnettomuudessa on, että palot ovat sattuneet illalla ja asukkaat ovat olleet hereillä, naapuritalossa asuva Markku pohtii.
Kaakkois-Suomen poliisi on kiinnostunut tulipaloon liittyvistä silminnäkijähavainnoista.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 27. helmikuuta kello 23.00 asti.
Helsingissä on jo nostettu terveydenhuollon valmiutta koronaviruksen vuoksi. Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) kertoi Helsingin varautumisesta kaupunginvaltuustolle keskiviikkona.
Asia nousi esiin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla, kun valtuutettu Terhi Koulumies (kok.) esitti koronavirusta koskevan kysymyksen.
Vesikansan mukaan viruksen leviämistä torjuttaisiin muun muassa keskittämällä tartunnan saaneet potilaat erillisiin yksiköihin ja määräämällä heitä tarvittaessa myös kotikaranteeniin.
Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan viranomaisten varautumiseen liittyvät tiedot ovat lähtökohtaisesti salaisia, minkä vuoksi yksityiskohtaisia varautumiseen liittyviä tietoja ei voida julkisesti käsitellä.
– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että jos koronavirusepäilyjä tai sairastuneita olisi Helsingissä paljon, tartuntaepäilyjen ja sairastuneiden tutkimukset ja hoito keskitettäisiin tiettyihin toimipisteisiin ja pidettäisiin erillään muusta toiminnasta, Lukkarinen selventää.
Lukkarisen mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tartuntaa epäilevät ohjattaisiin ottamaan puhelimitse yhteyttä tietyille terveysasemille.
– Sairaalatasoinen hoito toteutettaisiin sitten oireiden vakavuuden mukaan tietyillä vuodeosastoilla.
Hoitohenkilökuntaa siirrettäisiin kiireettömästä toiminnasta epidemian torjuntaan
Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan Helsingissä on varauduttu myös tilanteeseen, jossa yksin asuvia asukkaita jouduttaisiin laittamaan koronavirusepäilyn vuoksi karanteeniin tai eristykseen omaan kotiinsa.
– Tällöin heille järjestettäisiin lääke- ja ruokahuolto heidän omaan kotiinsa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tartunnan saaneet liikkuisivat ympäriinsä turhaan.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on jo varauduttu siirtämään kiireettömästä toiminnasta epidemian torjuntaan.
– Terveydenhuollon henkilöstöä siirrettäisiin kiireettömästä palvelusta kiireellisten palvelujen ja esimerkiksi infektiosairauksien hoitoon, Lukkarinen kertoo.
Lukkarisen mukaan koko maata koskevaa kansallista varautumista toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Alueellinen varautuminen tapahtuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vetämänä.
– HUS ohjeistaa oman alueensa terveydenhuollon toimintaa mahdollisessa pandemiatilanteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa tilannetta, toimii asiantuntijana ja tekee tilannearvioon perustuvia kansallisia varautumiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Matkustussuositukset ja mahdolliset rajoitukset antaa ulkoministeriö.
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen toteaa, että minkäänlaiseen paniikkin ei ole syytä. Hänen mukaansa Helsingillä on jatkuvasti valmius mahdollisten erilaisten epidemioiden varalta.
– Nyt valmutta on nostettu koronaviruksen mahdollisen leviämisen vuoksi.
Lukkarinen muistuttaa, että vastaavia toimintamalleja sovellettiin onnistuneesti esimerkiksi sikainfluenssapandemiassa 2009–2010.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on meneillään maahuolintayhtiö Swissportin kuormaajien ulosmarssi, jolla on merkittäviä vaikutuksia lentoliikenteeseen, Finavian viestinnästä kerrotaan. Ulosmarssi tapahtui hieman ennen kello kolmea iltapäivällä.
Finavian viestinnästä neuvotaan, että lennolle tänään lähtevien kannattaa seurata lentotietoja Finavian verkkosivuilta ja mahdollisuuksien mukaan varautua matkustamaan pelkästään käsimatkavaroilla.
Ulosmarssista uutisoi aiemmin Ilta-Sanomat.
Palvelualojen työnantajat (Palta) sanoo tuomitsevansa IAU:laisten laittoman ulosmarssin lentokentällä. Palta kertoo, että saamansa tiedon mukaan useat IAU:n jäsenet ovat poistuneet töistään Helsinki-Vantaan lentokentällä. Alalla ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta, minkä vuoksi työnseisauksesta olisi pitänyt ilmoittaa työriitalain mukaisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen.
– Tällaista ilmoitusta ei ole tehty, minkä vuoksi toimet ovat työriitalain vastaisina laittomia, Paltan tiedotteessa sanotaan.
Vaasan ammattikorkeakoulun rehtoriksi on hakeneiden nimet ovat julkistettu. Listaa ei tahdottu aiemmin tällä viikolla julkistaa, koska ammattikorkeakoulu on osakeyhtiö, kertoi perusteluista ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Christina Knookala Ilkka-Pohjalaisessa (25.2.)
Hakijat ovat:
Honkonen Risto, Nokia, johtaja Tampereen yliopisto, kasvatustieteen tohtori Ihamäki, Pirita, Pori, Prizztech Oy Projektipäällikkö ja Smoothedu Ltd. valmentaja, filosofian tohtori Komulainen Kati, Kellokoski, Laurea-ammattikorkeakoulu, korkeakouluyksikön johtaja, terveystieteiden tohtori Linnarinne Harry, Vaasa, Vaasan yliopisto dekaani, tekniikan tohtori Mäkinen Seppo, Merikaarto, Vaasan ammattikorkeakoulu Oy:n yliopettaja, filosofian tohtori Maunuksela Ari, Espoo, Suomen Yrittäjäopisto Oy:n kehitysjohtaja, kauppatieteiden tohtori Moghadampour Ghodrat, Vaasa, Vaasan ammattikorkeakoulun yliopettaja, filosofian tohtori Ngoie Franck, Vaasa, leipomotöitä, keskiasteen koulutus. Pusa Anna-Kaisa, Vaasa, Kurikan kaupunginjohtaja, filosofian tohtori
Ristimäki Kari, Kokkola, Centria-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja, kauppatieteiden tohtori
Sumuvuori Henna-Maija, Mustasaari, Kilkanen Oy/ Leinolat Groupin kehitysjohtaja, kauppatieteiden maisteri Suutarinen Marjaana, Espoo, Finland International Education Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori
Väänänen Matti, Alajärvi, Järviseudun koulutuskuntayhtymän johtaja ja rehtori, tekniikan tohtori
Vest Marja-Riitta, Koivulahti, Keha-keskus, Ely-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen johtava kehittämisasiantuntija, kauppatieteiden maisteri Waller Jonas, Maarianhamina, Nordic Institute of Digital Innovationin perustaja, tekniikan tohtori
Terveysalan asiantuntijat kehottavat malttiin koronaviruksen kanssa ja arvioivat, että Italiassa päättäjät ylireagoivat taudin käsittelyssä. EU:n komissio taas pyrkii hillitsemään unionin jäsenmaita, että ne eivät sulkisi rajojaan taudin pelossa.
Toppuuttelusta huolimatta markkinat reagoineet voimakkaasti ja pörssikurssit ovat pudonneet rajusti alkuviikolla. Koko maailmantalous horjuu taudin vuoksi.
Kiinan-kauppa seisoo eivätkä länsimaiset yritykset saa osia valmistamiinsa laitteisiin. Matkailu on vähentynyt ja Lapin palvelujen kauppa hiljentynyt. Koko maailman hotelli-, lento- ja luksusbisnekset ovat jo kärsineet.
Miten pelko vaikuttaa?
Jos päättäjät ylireagoivat kansan panikoidessa, koronaviruksesta voi tulla pitkä taka-askel maailmantalouteen.
– Suurin kielteinen koronaviruksen talousvaikutus tulee toimenpiteistä, joita tehdään viruksen leviämisen estämiseksi, ei viruksesta itsestään, Morningstarin markkina-analyytikko Jelena Sokolova huomauttaa.
Virukseen kuolleiden määrä ei ole hänen mielestään suuri suhteutettuna moneen muuhun tautiin, ja hyvää on myös se, että moni paranee siitä ilman hoitoa.
– Taloutta vahingoittavat nyt ennen kaikkea varotoimenpiteet, Sokolova sanoo.
Jelena Sokolova analysoi työkseen etenkin luksustuoteyhtiöiden markkinoita Morningstar-sijoitustutkimusyhtiössä Amsterdamissa. Esimerkiksi kalliita vaatteita myyvien yhtiöiden liikevaihdosta noin kolmasosa on tullut Kiinasta, ja nyt kauppa siellä seisoo.
Sokolovan mielestä Eurooppa saattaa ajautua erityisen huonoon tilanteeseen, koska keinot talouden piristämiseksi ovat vähäiset.
– Markkinoilla on huolia, että rahapolitiikalla ei voida enää piristää taloutta Euroopassa.
Miksi paniikki iski juuri nyt?
Kun vielä viime viikolla näytti siltä, että viruksen leviäminen saatetaan pystyä rajaamaan Kiinaan, nyt kuva on rikottu.
Tällä viikolla on käynyt selväksi, että taudin kanssa joutuvat joka tapauksessa kamppailemaan monet maat.
– Vaikka sairastuneet esimerkiksi Italiassa ovat olleet iäkkäitä, tällä kaikella on psykologinen vaikutus. Kun puhutaan eristyksistä ja karanteeneista, ihmiset alkavat hamstrata ruokaa eivätkä kuluta, vaikka se olisi kuinka irrationaalista. Näin riskit yrityksillekin nousevat ihan uudelle tasolle, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.
Kun ihmiset eivät enää kuluta, kysyntä taloudessa sakkaa. Samaan aikaan heikkenee tarjonta, kun tehtaita ja työpaikkoja suljetaan viruksen pysäyttämisen toivossa.
Euroopassa kasvu oli kituliasta jo ennen koronavirusta.
– Hyvässä tapauksessa kasvu olisi voinut olla tänä vuonna prosentin luokkaa. Tehtaiden ei tarvitse hirveän monta päivää olla kiinni, että se kasvu pyyhitään pois, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä ihmisluontoon kuuluu, että ylireagoidaan ongelmien levitessä. Markkinat saattavat tehdä niin nytkin, hän sanoo.Patrik Schauman / Yle
Voiko maailmantalous romahtaa?
Koronavirukseen pätee tieto lisää tuskaa -ilmiö. Alkuun tietoa oli vaikea saada. Nyt taudin etenemistä ja reaktoita voidaan seurata reaaliajassa. Paniikki siirtyy markkinoihin ja talouteen.
Epävarmuutta on myös siitä, millaisia päätöksiä valtioiden tasolla tehdään tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Ranskassa viranomaiset ovat huolestuneet virheellisten tietojen leviämisestä. Siellä puhutaan epidemian ohella "infodemiasta", koska virheellinen tieto tarttuu kuin virus. Infodemia-termiä on käyttänyt myös Maailman terveysjärjestö WHO.
Von Gerich ei usko, että koronavirus voisi varsinaisesti romahduttaa maailmantaloutta.
– Kaikki mahdollisuudet on kuitenkin olemassa, että tästä tulee huomattavasti pahempi isku taloudelle kuin tällä hetkellä ajatellaan.
– On aitoja riskejä siitä, että tästä tulee jotain isompaa globaalilla tasolla, suurempia tappioita, mutta ihan hyvin voidaan myös olla tilanteessa, että markkinat nyt ylireagoivat, von Gerich sanoo.
Miksi ebola tai sars eivät vaikuttaneet yhtä rajusti?
Koronavirusta on verrattu esimerkiksi vuosituhannen alun sars-epidemiaan. Kiinan merkitys maailmantaloudelle oli tuolloin kuitenkin nykyistä pienempi. Sarsin leviäminen saatiin myös varsin nopeasti hallintaan.
Maailma on muuttunut, koska käytännössä kaikki kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat jollain tavoin riippuvaisia Kiinasta. Vaikka jättimaan talous pikku hiljaa käynnistyisi, alkuvuoden halvaantumisesta jää syvä kuoppa.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila arvioi, että koronavirus on ennennäkemätön kysyntä- ja tarjontasokki taloudelle. Kysyntää ei ole, kun ihmiset eivät kuluta. Tarjonta surkastuu, kun tehtaita ja kauppoja on suljettu.Marjut Hentunen
Monet nykyaikaiset yritykset ovat rakentaneet tuotantoketjunsa tiukoiksi niin, että tavaraa tulee ulos "jatkuvasti ja häiriöittä". Kun yksi ketjun osa eli Kiina otetaan pois, yritysten toiminta voi alkaa EK:n Urrilan mukaan hyytyä muutamassa viikossa.
– Häiriöt voivat tulla yllättäviin paikkoihin. Jos autoteollisuudesta puuttuu komponentteja tai osia, niin korvaavia vaihtoehtoja ei välttämättä ole, Urrila sanoo.
Monet yritykset Volvon Göteborgin-tehtaista viinayhtiöihin ovat jo nyt kertoneet tuloksensa kärsivän selvästi.
Urrila ja von Gerich uskovatkin, että tämän jälkeen yritykset saattavat lyhentää hankintaketjujensa lonkeroita eli alkavat hankkia osia ja komponentteja lähempää.
Samuli Huttunen / Yle
Miten yksi pieni virus voi mullistaa maailman?
Mitä laajemmalle koronavirus leviää, sitä enemmän se vaikuttaa koko maailmanlaajuiselta pandemialta. Jos virus leviää yhtä laajaksi kuin tavallinen influenssa, se koettelee terveydenhoitojärjestelmiä ja talouksia.
– Esimerkiksi Kiinassa rakennettiin uusia sairaaloita, kun terveydenhoidon paikat loppuivat, Urrila sanoo.
Siksi talouselämä toivoo viranomaisilta tarkkaan harkittuja ja oikein ajoitettuja toimia. Von Gerichin mielestä jossain vaiheessa tulee piste, jolloin liikkumisen rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Silloin todetaan että emme pysty estämään taudin estämistä, ja nyt pyritään auttamaan sairaita sen sijaan, hän sanoo.
Urrila on samaa mieltä.
– Emmehän me pyri influenssaakaan karanteeneilla rajaamaan. Jos epidemia laajenee jossain vaiheessa paljon, torjuntatoimissa täytyisi nostaa kädet ylös. Ei olisi koko väestön tasolla kestävää, jos oireettomia ihmisiä pidettäisiin pitkään karanteenissa, Urrila sanoo.
Oikeanlaisella viranomaisten viestinnällä voidaan välttää ihmisten panikointi ja irrationaalinenkin toiminta.
Vakavimmat vaikutukset Suomen taloudelle on siitä, jos virus leviää suuremmissa kauppamaissa eli esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Benelux-maissa tai Pohjoismaissa.
– Sieltäkin vaikutus tulee sitä kautta, miten voimakkailla toimilla taudin leviämistä pyritään patoamaan, Urrila sanoo. Esimerkiksi rajojen sulkeminen voi olla näennäistä toimintaa, jolla ei olisi todellista vaikutusta. Oireeton henkilö voi kantaa tautia eteenpäin siitä huolimatta.
Keskoskaappi kimaltelee ikkunasta tulvivassa auringonvalossa kuin odottaen ensimmäistä pienokaista hoidettavaksi. Myös vanhemmille tarkoitetut vuoteet ovat valmiina ottamaan sairaalahuoneen ensimmäiset asukkaat vastaan.
Heitä saadaan kuitenkin odottaa vielä lähes kaksi vuotta. Huoneen oven takana kuhisee kiireinen rakennustyömaa.
Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennus T3 eli Majakkasairaala valmistuu loppuvuodesta 2021, mutta sen uumenissa on jo yksittäisiä liki valmiita huoneita.
– Mallihuoneilla pystytään testaamaan sekä toimintaa että rakentamista, että kaikki asiat on mietitty loppuun asti. Kun huomataan, että tila toimii, sitä saa monistettua muualle, kiteyttää synnytysosaston muuttokoordinaattori Maria Korin.
Maria Korin on tuonut käyttäjänäkökulmaa tulevan synnytysosaston suunnitteluun.Jouni Koutonen / Yle
Tämänhetkisestä tittelistään huolimatta Korinilla on pitkä kokemus synnytysosastolla työskentelystä. Hän on yksi terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat varmistamassa arjen sujuvuutta uusissa tiloissa.
– Toiminnan pitää tulla ensin, se säätelee tilaa. Ei niin, että tila on valmis, ja sen mukaan aletaan muuttaa toimintaa, sanoo Korin.
Elämän alku perheen siipien suojassa
Tulevan sairaalan kolmas kerros on saanut ristimänimen Elämän alku.
Muutto 1960-luvulla valmistuneista, monista ongelmista kärsivistä U-sairaalan tiloista tulee olemaan Tyksin synnytysosastolle merkittävä askel.
Maria Korin esittelee vastasyntyneiden teho-osaston perhehuonetta. Vaaleasävyistä huonetta hallitsee vanhempien sängynpäädyssä uiskenteleva joutsenperhe.
Rakentajat ja hoitohenkilökunta käyvät läpi mallihuoneen toiminnallisia ominaisuuksia.Jouni Koutonen / Yle
Uusien tilojen myötä osaston toimintafilosofiassa tapahtuu suuri muutos, perhe pitää yhtä heti synnytyssalista päästyään. Pienimmät potilaat painavat vain muutaman sataa grammaa.
– Vanhemmat eivät ole enää erossa vauvastaan missään vaiheessa. Tehohoidossa vauva saa sairaalan henkilökunnalta hoidon, perheeltään hoivan, sanoo Korin.
Perhehuoneita löytyy jo muutamista suomalaissairaaloista, ja Korinin mukaan kyseessä on yleistyvä trendi sairaalasuunnittelussa. Huoneessa voidaan joutua asumaan kuukausia.
– Varsinkin pienimmillä keskosilla hoitoaika voi olla hyvinkin pitkä, täällä voidaan viettää jopa puoli vuotta. On hyvä, että vanhemmille on näin hienot puitteet ja tilaa, miettii Maria Korin vaaleasävyistä huonetta silmäillessään.
Joutsenemo suojelee poikuettaan, kuvailee suunnittelija Annika Lindblom. Majakkasairaalan visuaalisesta ilmeestä vastaa arkkitehti ja graafinen suunnittelija Mikko Sinervo.Jouni Koutonen / Yle
Vanhassa ajattelussa etenkin tehohoitohuoneisiin haluttiin runsaasti lasiseinää, jotta hoitajat näkisivät käytävältä kuinka huoneessa voidaan.
Perhehuoneiden oviin tulee pieni kurkistusikkuna – jotta hoitaja voi varmistua, ettei tule häiritsemään perhettä sopimattomalla hetkellä.
Muuttokoordinaattori Maria Korin, sairaalasuunnittelija Jukka Ukkonen ja hankejohtaja Riikka Aaltonen ovat tyytyväisiä valoisaan huoneeseen.Jouni Koutonen / Yle
Huoneesta tulevat hälytykset menevät suoraan hoitajien mobiililaitteisiin. Sen sijaan, että käytävällä vain soi kello, saa hoitaja heti tiedon, mikä on hätänä.
– Mobiililaite kertoo, mikä huoneessa hälyttää ja mitä arvot ovat. Siihen pystyy reagoimaan nopeammin, ja se säästää myös hoitajien askelia, kuvaa hankejohtaja Riikka Aaltonen.
Virheet karsitaan jo alkuvaiheessa
Tulevat käyttäjät ovat vaikuttaneet Tyksin uuden Majakkasairaalan suunnitteluun alusta alkaen. Toiminnallista suunnittelua on tehty 2010-luvun alkupuolelta.
Tilat ovat toimintaa varten, eikä toiminnan pidä joutua sopeutumana tiloihin, sanoo Maria Korin.Jouni Koutonen / Yle
Hankejohtaja Riikka Aaltosen mukaan yhteistyö suunnittelijoiden ja käyttäjien välillä on ollut hyvin tiivistä.
– On katsottu, mitä toiminta on tällä hetkellä, ja mihin sitä halutaan viedä.
Vastasyntyneiden teho-osaston perhehuonekin on aiemmin ollut 3D-malli tietokoneen ruudulla, sittemmin vanerinen mallihuone.
– Näin on päästy oikeasti katsomaan, että tila täyttää vaatimukset. On pystytty katsomaan, ovatko esimerkiksi kaikki pistorasiat ja kaasuliitännät oikeilla paikoillaan, kertoo Aaltonen.
Nyt huone on lopullinen ja omalla paikallaan sairaalassa, joka rakentuu sen ympärillä. Suuria toiminnallisia muutoksia ei tässä vaiheessa enää tehdä, pienempiä viilauksia kylläkin.
Muuten valmiissa huoneessa esimerkiksi hoitopöydän viereinen vesihana odottaa yhä asennusta. Sen havaittiin olevan turhan matalalla sujuvaa käyttöä varten, joten vesiliitännän paikkaa jouduttiin rukkaamaan.
Hankejohtajat Riikka Aaltonen ja Timo Seppälä ilmaeristyshuoneessa. Seinästä aukeaa vuode pienen potilaan vanhemmalle.Jouni Koutonen / Yle
Rakennustöistä vastaava hankejohtaja Timo Seppänen uskoo tällaisen rakennustavan olevan yleistyvä trendi.
– Jos mallihuoneissa havaitaan asioita, jotka olisi pitänyt tehdä toisin, ne on paljon helpompi korjata tässä vaiheessa kuin jos kaikki valmiit tilat jouduttaisiin korjaamaan, sanoo Seppänen.
Nyt arvioitavana on muutamia erilaisten potilashuoneiden malleja.
Valmiina on esimerkiksi lastenosaston ilmaeristyshuone. Tarvittaessa sinne tuotaisiin pieni koronaviruspotilas, jonka tukena olevalle vanhemmalle kääntyy seinästä oma vuode.
Ilmaeristyshuoneen katossa lentävät lokit; joka osastolla on oma tunnuseläimensä saaristoluonnosta.
Ensimmäisen synnytyssalin toimivuutta päästään arvioimaan alkukesästä.
Alkuvaikeuksien jälkeen rakentaminen hyvässä vauhdissa
Keskeneräisistä synnytyssaleista ja koko osastosta saa vasta kalpean aavistuksen.
Tuleva synnytysosasto on vielä täysin rakennustyömaa.Jouni Koutonen / Yle
Timo Seppänen johdattaa ryhmän hoitohenkilöstöön kuuluvia suunnittelukoordinaattoreita kierrokselle sairaalan työmaalla. Käytävillä näyttää juuri siltä kuin rakennuksilla voi odottaakin.
Väliaikaisista vaneriovista putkahdamme Majakkasairaalan sydämeen, suurelle keskusaukiolle, jolle aikanaan tulee kahvila. Kahdeksan kerroksen korkeudessa oleva lasikatto tuo päivänvalon myös sisempiin potilashuoneisiin.
Keskusaukiolle tulee muun muassa kahvio.Jouni Koutonen / Yle
Aukion alla kulkee Helsinginkadulle johtava Hämeenramppi, joka oli pitkään suljettuna. Sen kautta nostettiin torninosturilla betonielementtejä korkeuksiin.
Sairaalan rakennustyöt saivat huonon alun, kun Helsinginkadun ja rantaradan päällisen kannen betonivalu epäonnistui. Tukirakenteet jouduttiin purkamaan betonin lujuusongelman takia, ja itse sairaalan rakennustyöt viivästyivät lähes vuodella.
– Se oli ihan riittävä yllätys. Nyt kaikki on mennyt hyvin, ja tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään ongelmia ja mennään ihan aikataulussa, toteaa hankejohtaja Timo Seppälä.
Rakentamiskustannukset ovat ensimmäisen toteumaennusteen mukaan noin 185 miljoonaa euroa. Sairaalalaitteiston ja irtaimiston myötä kokonaiskustannukset ovat noin 210 miljoonaa euroa.
– Se on ihan budjetoitu, kun huomioidaan rakennuskustannusten nousu. Indeksitarkistuksen jälkeen olemme ihan hankesuunnitelman mukaisissa luvuissa, sanoo Seppälä.
Majakkasairaalan katolle tuleva valo tervehtii autolla tai junalla Turkuun saapuvia.Jouni Koutonen / Yle
Lohkoittain valmistuvan sairaalan käyttöönottokatsemukset tehdään kymmenen kuukauden ajanjaksolla. Koko hankkeen lopputarkastus on lokakuussa 2021.
Sairaalan muutto kestää arviolta kolme–neljä kuukautta, ja ensimmäiset potilaansa se on valmis ottamaan vastaan alkuvuodesta 2022.
Synnytysosaston lisäksi sairaalaan sijoittuvat muun muassa naistentautien, lasten ja nuorten sairauksien hoito sekä korva-, nenä- ja kurkkusairauksien hoito.
Turkin puolustusministeriön mukaan kaksi turkkilaissotilasta kuoli ja kaksi haavoittui ilmaiskussa Syyrian Idlibin alueella varhain torstaina. Yhteensä 18 turkkilaissotilasta on kuollut alueella tässä kuussa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Maan puolustusministeriön mukaan Turkin armeija avasi kostoksi tulen kohti Syyrian hallituksen joukkoja, jonka myötä 114 Syyrian hallituksen joukkojen jäsentä "neutralisoitiin".
Syyrian hallituksen joukot ovat ottaneet lisää jalansijaa Idlibin alueella tällä viikolla. Ihmisoikeusjärjestön Syrian Observatory for Human Rightsin mukaan presidentti Bašar al-Assadille uskolliset joukot valtasivat useita kyliä eteläisessä Idlibissä keskiviikkona.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi keskiviikkona, että Turkin suunnitelma on ajaa Assadin joukot pois Idlibin alueella sijaitsevien turkkilaisten tarkkailuasemien läheisyydestä.
– Tarkoituksemme on vapauttaa tarkkailuasemamme [ympäröivistä Syyrian hallituksen joukoista] tämän kuun loppuun mennessä, keinolla millä hyvänsä, Erdoğan sanoi Reutersin mukaan keskiviikkoisessa puheessaan.
Neuvottelut jatkuvat torstaina
Turkki on lähettänyt tuhansia joukkoja ja rekkalasteittan varusteita tukeakseen kapinallisia. Lähes miljoona syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa viimeisen kolmen kuukauden aikana Turkin tukemien kapinallisten ja presidentti Assadin joukkojen välisten taisteluiden vuoksi.
Turkin puolelle on paennut yhteensä 3,6 miljoonaa syyrialaista ja maa on sulkenut rajansa. Turkin ja Assadia tukevan Venäjän väliset neuvottelut käynnistyivät keskiviikkona kolmatta kertaa ja niiden on tarkoitus jatkua torstaina.
Neuvotteluiden tavoitteena on vähentää jännitteitä Idlibin alueella. Kaksi edellistä neuvottelukertaa ovat päättyneet tuloksetta.
Pommi toisensa jälkeen iskeytyy kouluihin, sairaaloihin, lastentarhoihin.
– Tytöt olivat kauhuissaan. He pitelivät toisiaan ja alkoivat itkeä. He sanoivat, että tämä on viimeinen turvallinen paikka sen jälkeen kun he olivat paenneet niin monta kertaa. Minne menisimme? Onko tämä paikka, jossa kaikki kuolemme, he kysyivät.
Näin kertoi Idlibin kaupungin orpokoti numero yhden työntekijä BBC:n haastattelussa lähelle osuneista pommituksista.
Syyriassa on käynnissä koko yhdeksänvuotisen sisällissodan pahin siviilien joukkopako. YK:n mukaan lähes 950 000 ihmistä on paennut Idlibin alueella kodeistaan sitten joulukuun alun. Yli puoli miljoonaa pakolaisista on lapsia.
Monet perheet ovat paenneet jo kolme tai neljä kertaa.
– Idlibin ankarien talviolojen keskellä näemme ihmisiä loukussa, eristyksissä ja pian ilman mahdollisuuksia selviytyä. Tämä on täysin mahdotonta hyväksyä, sanoi Punaisen ristin kansainvälisen komitean ICRC:n Lähi-idän johtaja Fabrizio Carboni.
Jo tähän mennessä useita lapsia on kuollut kylmyyteen.
Syyrialaispoika istuu Saramadan kaupungin hautausmaalla Idlibissä.Aaref Watad / AFP
Syyrian armeijan ja sen liittolaisten iskuissa kuolee jatkuvasti siviilejä. Viimeksi tiistaina kerrottiin iskuista kouluihin ja sairaaloihin Idlibin kaupungissa. Iskuissa kuoli useita lapsia. Monet pakolaisperheet ovat paenneet myös koulujen tiloihin.
Viime viikolla YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet sanoi, että Syyrian hallinto ja sen liittolainen Venäjä ottavat tahallaan kohteikseen siviilit.
– Mikään suoja ei ole nyt turvallinen. Kun hallinnon hyökkäys jatkuu ja ihmisten on pakko paeta pienempiin ja pienempiin tiloihin, pelkään että yhä enemmän ihmisiä kuolee, Bachelet sanoi.
Paikallisten mukaan yhdeksän perhettä, joissa on yhteensä 38 lasta, asuu kalliosuojissa Taltounan kylässä. Yahya Nemah / EPAKalliosuojassa asuvat perheet ovat paenneet Idlibin kaupungin itäpuolelta ja Aleppon kaupungin länsipuolelta. Yahya Nemah / EPASyyrialaissiviilejä maahan kaivetun pommisuojan sisäänkäynnillä Taltounan kylässä Idlibissä.Aref Tammawi / AFP
Turkki on sulkenut Syyrian-vastaisen rajansa pakolaisilta. Kun Syyrian armeija lähestyy, pakolaisilla ei ole enää mitään paikkaa mihin mennä.
Idlibistä pois pyrkivien siviilien autojono kohtasi vastakkaiseen suuntaan pyrkivän Turkin armeijan yksikön Kafr Lusinissa.Ahmad Al-Atrash / AFP
Keskustelu sosiaalisessa mediassa on ollut vilkasta ja varsinkin Vaasassa on haikailtu oman lehden perään.
Kahden perinteikkään maakuntalehden yhdistyminen on tehnyt toisille kipeää.
"Lopetin jo pitkäaikaisen tilauksen ei ole lehti enää vaasalaiselle tarkoitettu."
"Mie lopetin kans toissa viikolla tilauksen, eihän siinä ollu juuri Vaasan uutisia... Harmi ko lähti Ilkan kelkkaan."
Liian vähän juttuja Vaasasta
Lehden tekijöille kritiikki ei ole tullut yllätyksenä eikä myöskään se, että lehtien yhdistyminen on herättänyt keskustelua enemmän Vaasassa kuin Seinäjoella.
Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila toimi Pohjalaisen päätoimittajana vuosina 2002-2009 ja hän tuntee hyvin vaasalaisten mielenlaadun.
– Vaasassa on ollut aina kriittinen yleisö. Palautteen laatu ja laji on minulle tuttua reilun kymmenen vuoden takaa.
Vaasalaislukijoiden keskeinen moite on, että uusi lehti ei palvele tasapuolisesti kahden maakunnan ja niiden pääkaupunkien lukijoita. Vaasan uutisia on liian vähän ja muita uutisia liian paljon.
"Peruutin jo tilauksen. Ei kiinnosta paloiko sohvatyyny Alavudella."
"Viimeinen niitti oli se kun Tekstaten-palstalla on myös Seinäjoen juttuja."
"Tästä puhuttiin meidänkin talouden aamukahvilla. Seuraavaan laskuun asti on aikaa parantaa…"
Tilausluvut tarkassa seurannassa
Moni somekeskustelija kertoo peruuttaneensa lehden tilauksen tai harkitsevansa sitä, mutta Mantila muistuttaaa, että sosiaalisen median keskustelujen perusteella syntyy helposti väärä kuva tilanteesta.
Tilaus- ja peruutuslukujenkin valossa startti on ollut odotetunlainen.
Pasi Takkunen / Yle
– Olemme seuranneet numeroita tarkasti. Mikään numero kummassakaan kaupungissa tai maakunnassa ei ole millään tavalla poikkeuksellinen. Esimerkiksi peruutusten suhteen numeroissa ei ole mitään muutosta siihen tilanteeseen, joka vallitsi vuosi sitten lehtien ollessa erillään.
Markku Mantilan mukaan pyrkimys palvella kaikkia lukijoita tasapuolisesti on itsestään selvää. Mantilan oman käsityksen mukaan siinä on myös onnistuttu.
Toimituksessa on juttujen lukumääriä ynnäilty yhtä lailla kuin vaasalaisten aamukahvipöydissä.
– Kun on kappalemääräisesti katsottu, Vaasa on ollut aika hyvin esillä meidän tarjonnassa. Pyrimme siihen, että kummatkin kaupungit näkyvät hyvin, ja se on ihan systemaattista. Jos näyttää siltä, että toinen kaupunki jää tappiolle, niin se on varmaan katsojan silmässä ainoastaan.
Myös politiikka jakaa
Suoraa päätoimittajalle palautetta on tullut monenlaista eikä ainoa jakolinja kulje suinkaan Vaasan ja Seinäjoen tai niitä ympäröivien maakuntien välillä, toteaa Mantila.
Myös esimerkiksi politiikka jakaa lukijoita. Mantilan mukaan enemmän kuin vaasalaisilta onkin palautetta tullut perussuomalaisilta.
Kiitostakin Ilkka-Pohjalainen saa sosiaalisessa mediassa, jopa rannikon asukkailta.
"Nyt pysyy kartalla koko Pohjanmaan asioista. Ihan Ähtäriä myöden."
"Ja tekee ihan vaasalaisillekin hyvää vähän laajempi uutisointi. Alkaisivat tietämään missä esim. Tervajoki tai Nurmo sijaitsee."
Päätoimittaja Mantilan mukaan kuukausi on lyhyt aika arvioida lukijoiden käyttäytymistä jatkossa. Kun lehdillä on takana yli sata vuotta erillistä historiaa, ei sitä pyyhkäistä pois viikossa tai kuukaudessa.
– Kyllä se siellä pysyy jonkin aikaa. Kun mennään nyt vuosi eteenpäin, niin katsotaan joko sitten väki tottuu yhteen kahden sijaan.
Joka tapauksessa Mantila pitää oman median olemassaoloa maakuntien ja niiden ihmisten kannalta ratkaisevana.
– Jos maakunnat aikovat pysyä hengissä, median täytyy pysyä elinvoimaisena ja auttaa maakuntia niiden kehityksessä. Muuten meistä tulee Tampereen ja Turun takamaa.
Lukijoiden kommentit poimittu Facebookista Vaasan julkisen puskaradion keskusteluista.
Valtion omistamat yhtiöt halutaan linjaan hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) julkistaa maaliskuun aikana niin sanotun omistajaohjauksen periaatepäätöksen, joka sisältää ensimmäistä kertaa myös ilmastovelvoitteita.
Ylen tietojen mukaan uusi periaatepäätös ei sisällä yrityskohtaisia vaatimuksia päästövähennyksistä. Kyse on sen sijaan yleisestä, kaikkia yrityksiä koskevasta velvoitteesta.
Valtiolla on omistuksia yli 60 yrityksessä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia ilmastopäästöjen suhteen.
Suurimpiin päästäjiin kuuluvat Fortum, Finnair, Gasum, Neste ja Vapo, joiden hiilidioksidipäästöt yltävät yhteensä lähes 30 miljoonan tonniin.
Mittaluokkaa antavat Suomen kokonaispäästöt, jotka olivat viime vuonna 56 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Lisäksi Gasumin ja Nesteen toimittamien polttoaineiden käytöstä aiheutuu yhteensä yli 50 miljoonaa tonnia päästöjä. Polttoaineita viedään ja käytetään myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Ilkka Kemppinen / Yle
Omistajaohjaus on ilmastopolitiikan kannalta painava päätös, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola yritysten vastuullisuutta tarkkailevasta Finnwatchista sanoo.
– Sitä kautta on mahdollisuus vaikuttaa valtaviin päästöihin.
Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet valtiolta tiukempaa ohjausta. Ennen viime kevään vaaleja kaikki nykyiset hallituspuolueet kannattivat omistajaohjauspolitiikkaa, joka on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Kyseessä on Pariisin ilmastosopimuksen turvallisena pidetty raja ilmaston lämpenemiselle.
– Tämä pitäisi olla ihan selvä juttu. Ennen vaaleja näin luvattiin, ja nyt on aika lunastaa lupaukset, Leipola sanoo.
Se tarkoittaisi Leipolan mukaan esimerkiksi sitä, että valtion pitäisi vaatia omistamiltaan yrityksiltä fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista.
– Esimerkiksi kivihiilen osalta aikataulu voisi olla, että siitä pitää luopua vuoteen 2030 mennessä ja ettei uusia voimaloita avata, Leipola sanoo.
Leipolan mielestä valtion omistamat yritykset ovat niin erilaisia keskenään, etteivät samat tavoitteet sovi kaikille. Tietyiltä yrityksiltä pitäisi siksi vaatia pidemmälle meneviä toimia.
Suurin kysymys juuri nyt on Fortum, jonka Uniper-kaupoista on käyty viime viikkoina kiivasta keskustelua. Fortum on päättänyt nostaa omistusosuuttaan saksalaisessa energiayhtiössä, joka aikoo avata uuden kivihiilivoimalan.
Kivihiilivoimala on räikeässä ristiriidassa Suomen ilmastopolitiikan kanssa. Suomi aikoo kieltää kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä.
Uniper-kaupan myötä Fortumin päästöt yksin nousevat yli Suomen kokonaispäästöjen. Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia.
Hallitus ei ole toistaiseksi halunnut ottaa kantaa Fortumin kauppoihin.
Omistajaohjauksesta vastaavasta ministeriöstä kerrotaan nytkin Ylelle, ettei toisen maan toimia haluta säädellä. Ministeriön mukaan Uniperin voimala on Saksan valtion ja Uniperin välinen asia.
Fortum taas osoitti olevansa haluton 1,5 asteen tavoitteeseen tällä viikolla, kun se torjui ympäristöjärjestö WWF:n ehdotuksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.
Luonnonsuojelujärjestö esitti, että Fortumin yhtiöjärjestykseen kirjattaisiin tavoite yhtiön toiminnan sopeuttamisesta Pariisin sopimuksen lämpenemisrajaan.
Järjestö ehdotti niin sanotun tieteeseen perustuvan suunnitelman laatimista päästövähennyksille. WWF on Fortumin osakkeenomistaja.
– Fortumin kieltäytyminen on vahva signaali, että omistajaohjausta tarvitaan. Yritysten ajattelu on lyhytnäköistä, Leipola sanoo.
Fortum perusteli kieltävää vastaustaan muun muassa sillä, että ilmastotavoite tarkoittaisi poikkeamista osakeyhtiölain mukaisesta tarkoituksesta, joka on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Fortum ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle. Lopullinen päätös tehdään yhtiökokouksessa, yhtiö viestitti.
Tieteeseen perustuvat suunnitelmat puuttuvat muiltakin
Tieteeseen perustuvat suunnitelmat päästöjen vähentämiseen puuttuvat Fortumin lisäksi muiltakin valtion omistamilta yrityksiltä.
Kyseessä on kansainvälinen järjestöjen laatima työkalu, jonka avulla yrityksille suunnitellaan 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästövähennyspolku. Sen toteutumista myös seurataan.
– Kaikkien yritysten pitäisi laskea aikataulutettu suunnitelma, sanoo Mari Pantzar Sitrasta. Hän johtaa hiilineutraali kiertotalous -teemaa.
Joiltain suomalaisyrityksiltä suunnitelmat löytyvät jo. Sience Based Targets -sivuston listauksen mukaan yhteensä 17 yritystä on laatinut tieteeseen perustuvan suunnitelman. Joukossa ovat esimerkiksi Outokumpu, Outotec, Metsä Board, UPM Kymmene ja Nokian Renkaat.
Ongelmallisimpia ovat yritykset, joiden koko liiketoiminta on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.
Finnairin päästöt ovat viime vuosina nousseet lentoliikenteen kasvun mukana ja yhtiö toteaakin vastuullisuusraportissaan, ettei ole pääsemässä aiemmin asettamaansa päästövähennystavoitteeseen.
Lentoliikenteen päästöjen vähentämisen keinoja ovat lähinnä reittien suunnittelu sekä biokerosiini ja erilaiset kompensaatiot.
Vapon päästöt taas syntyvät turpeen tuottamisesta ja polttamisesta. Turpeen energiakäytöstä syntyvät päästöt vastaavat suuruusluokaltaan liikenteen päästöjä.
Turpeen polton puolittamisesta on linjattu jo hallitusohjelmassa, mutta päätökset esimerkiksi verotuen poistamisesta puuttuvat.
Lasse Leipola painottaa, että valtio voi omistamalla vaikuttaa ilmastotavoitteisiin tehokkaammin kuin omistuksista luopumalla.
– Esimerkiksi Fortumille ja valtio-omistajalle olisi mahdollista myydä hiilivoimalat pois. Silloin ne voisivat päätyä jonkun vastuuttomamman omistajan käsiin, hän sanoo.
Nopeusrajoitusten siirtymäaika alkaa sunnuntaina 1. maaliskuuta E18 -moottoritiellä välillä Turku - Vaalimaa, jossa nopeusrajoituksia nostetaan valoisaan aikaan, hyvissä sää- ja keliolosuhteissa, 120 kilometriin tunnissa.
Tieliikennekeskuksen tiedotteen mukaan nopeusrajoitusten siirtymäaika koskee tieosuuksia Valtatiellä 1 välillä Turku - Kehä III sekä Valtatiellä 7 välillä Kehä III - Vaalimaa.
Muulla tieverkolla talviajan nopeusrajoitukset pysyvät edelleen normaalisti voimassa.
Siirtymäaikanakin keliolosuhteet vaikuttavat nopeuksiin
Valtatiellä 1 välillä Turku - Kehä III sekä Valtatiellä 7 välillä Kehä III - Vaalimaa siirtymäaika mahdollistaa nopeusrajoitusten noston vain valoisaan aikaan keliolosuhteiden niin salliessa.
Pimeään aikaan tai talvisissa keliolosuhteissa käyttöön otetaan normaalit talviajan nopeusrajoitukset, jolloin teiden korkein mahdollinen nopeusrajoitus on 100 km/h.
”Vaikka talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset ovatkin vielä voimassa koko Suomessa, keväiset keliolosuhteet mahdollistavat osalla moottoriteistä 120 km/h nopeusrajoituksen. Korkeampaa nopeusrajoitusta voidaan käyttää tällöin vaihtuvissa nopeusrajoitusmerkeissä valoisaan aikaan ja hyvissä keliolosuhteissa”, kertoo ITM Finlandista liikenteen ohjausyksikön päällikkö Mika Jaatinen tiedotteessa.
Siirtymäajan nopeusrajoitukset ovat voimassa kesänopeuksien voimaantuloon asti. Tavallisesti Suomessa siirrytään takaisin kesänopeuksiin maalis-huhtikuun aikana.
Liikennemerkkien ohella suurinta sallittua nopeutta säätelevät myös muut liikennesäännöt. Tieliikennelaki velvoittaa kuljettajaa ottamaan huomioon muun muassa tien kunnon, sään, kelin, näkyvyyden ja liikenneolosuhteet.
Kuusi ihmistä kuoli ammuskelussa Molson Coorsin panimolla Milwaukeessa, Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Poliisin mukaan 51-vuotias mies oli lopulta ampunut myös itsensä. Muita ihmisiä ei loukkaantunut ammuskelussa, joka sai alkunsa kello kahden jälkeen iltapäivällä.
Uutistoimisto AFP:n lainaamien paikallisten tiedotusvälineiden mukaan ampuja oli panimon entinen työntekijä, joka oli irtisanottu samana päivänä.
Panimon lisäksi alueella on myös yhtiön toimistotiloja. "Miller Valley" -nimellä tunnetulla alueella työskentelee yli 600 ihmistä.
Presidentti Donald Trump kommentoi ampumista tuoreeltaan lehdistötilaisuudessa, joka oli kutsuttu koolle koronaviruksen vuoksi.
– Häijy (wicked) murhaaja avasi tule Molson Coorsin panimolla tappaen viisi ihmistä. Useita haavoittui, heistä osa vakavasti. Se on kamala asia, Trump sanoi uutistoimistojen mukaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan useat poliisipartiot ja palomiehet päivystivät alueella, kun Molson Coorsin työntekijöitä saatettiin ulos työpaikaltaan. Paikallisen televisiokanavan mukaan poliisi etsi ajoneuvoa panimon alueelta tai sen läheisyydestä.
Ennen Milwaukeen ampumisia Yhdysvalloissa on ollut kolme useamman ihmisen kuolemaan johtanutta ampumistapausta tämän vuoden puolella. Niissä on kuollut 12 ihmistä. Viime vuonna ampumisia oli yhteensä 44 kappaletta, joissa kuoli 224 ihmistä.
Yhdysvaltalainen kirjailija Clive Cussler on kuollut, kertoo The New York Times. Cussler oli kuollessaan 88-vuotias.
Cussler nousi suuren yleisön tietouteen vuonna 1976 ilmestyneen Nostakaa Titanic -kirjansa myötä. Cusslerin kirjojen hahmoista tunnetuin on Dirk Pitt, joka seikkaili Cusslerin kirjoissa viidellä eri vuosikymmenellä.
Cussler kirjoitti pitkän uransa aikana yhteensä 85 kirjaa, joita on myyty noin 100 miljoonaa kappaletta. Hänen kirjojaan on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle ja hänen kirjansa ylsi New York Timesin bestseller-listalle yli 20 kertaa.
Tampereen yliopisto aloittaa seksuaalista suostumusta koskevan tutkimuksen, joka tarkastelee asiaa nuorten omasta näkökulmasta.
Aihe on ajankohtainen, sillä raiskausrikoksia koskevaa lainsäädäntöä uusitaan parhaillaan. Jatkossa seksuaalisen väkivallan tunnusmerkistö liittyy suostumuksen puutteeseen.
Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukian mukaan tutkijat haluavat kuunnella nimenomaan nuoria itseään – kysyä, mikä on oikein ja mikä väärin nuorten mielestä.
Honkatukian mukaan haasteena on, että lainsäädäntöuudistuksen keskiössä oleva käsite, suostumus, on merkitykseltään epäselvä.
– Ei se ole selkeä käsite. Me itse asiassa tutkimme, miten nuoret itse hahmottavat kysymyksen suostumuksesta: milloin suostutaan, millainen seksuaalinen käyttäytyminen on okei, milloin ylitetään rajoja ja kuka on vastuussa.
Äänessä usein huolestuneet vanhemmat, nyt vuoro nuorille
Tutkimuksessa analysoidaan 15–19-vuotiaiden kokemusten lisäksi aiheesta käytävää julkista keskustelua.
– Aika harvoin julkisessa keskustelussa kuullaan nuorten ääniä, vaikka heistä puhutaan paljon – nimenomaan digitaalisuudesta, somesta. Äänessä ovat paljon huolestuneet aikuiset. Voidaan puhua jopa moraalisista paniikeista.
Professori Päivi Honkatukian mukaan nuoret ovat tietoisia sosiaalisen median vaaranpaikoista. Monet kokevat pystyvänsä käsittelemään asiaa, neuvottelemaan ja pitämään rajansa.
– Joissakin aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nuoret ovat hyvin tietoisia hyvinkin nuorena, että sosiaalisesta mediasta voi tulla seksuaalisia viestejä. Se on heille arkipäivää. Se ei ole heille niin kauhistuttava asia kuin meille aikuisille.
Toisaalta voi olla hämmentävää käsitellä seksuaalisuutta ensimmäistä kertaa elämässään.
– Seksuaalisuus on hyvin intiimi alue. Jos loukataan seksuaalista koskemattomuutta, jos ne ensimmäiset kokemukset ovat huonoja, niitä voi olla hyvin vaikea käsitellä.
Tutkijat tekevät nuorille mm. kyselyn seurustelusuhteista ja niihin liittyvistä häirinnän, painostuksen ja väkivallan kokemuksista. Vastaava kysely on tehty kuudessa Euroopan maassa.
– Tytöt ja pojat merkityksellistävät kokemuksia aika eri tavoin. Tytöillä on paljon pelkoa ja ahdistusta, pojilla enemmän ärsyyntymistä. Kokemukset voivat olla sukupuolittuneita.
Tamperelaistutkijat keräävät aineistoa kevään ja tarvittaessa myös syksyn ajan. Ensimmäisiä tuloksia nelivuotisesta hankkeesta saataneen vuoden kuluttua.
Viime viikolla Kajaanin Kätössä asuva Minna Huusko-Pitkänen huomasi, että ilvekset ovat ottaneet tilaa asuinalueelta. Kenneliä pitävä Huusko-Pitkänen löysi aamulla aidatulta piha-alueeltaan vuoden ikäisen kääpiömäyräkoiransa Liinun kuolleena.
Ilves oli hypännyt aitaukseen ja ottanut Liinua kiinni kaulasta. Ilves ei kuitenkaan ollut vienyt koiraa mukanaan, vaan raahannut sitä muutaman metrin verran. Aitauksessa oli myös muita koiria, mutta ne selvisivät ehjin nahoin.
Huusko-Pitkänen arvelee, että Liinun kohtaloksi koitui koiran uteliaisuus. Se tykkäsi nuuskia kaikkea mahdollista.
– Olisiko Liinu mennyt ilvestä kohden, se ei varmaan osannut pelätä sitä.
Kätön kaupunginosa sijaitsee noin kilometrin päässä Kajaanin keskustasta.
Ilves tappaa harvoin koiran
Se, että ilves tulee asuinalueelle ja tappaa koiran, on Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Katja Holmalan mukaan todella harvinaista.
Jos koira kuolee ilveksen tappamana, se tapahtuu yleensä metsästyksen yhteydessä. Holmala tietää myös muutamia tapauksia, joissa pieni vapaana ollut koira on päässyt hengestään, kun se on kohdannut ilveksen metsässä.
– On vaikea sanoa, onko ilves tässä tapauksessa luullut Liinua saaliiksi.
Kajaanissa liikkuu useampi ilves
Kajaanin lähialueilla on vankka ilveskanta.
– Kohta alkaa ilvesten kiima-aika, ja se vaikuttaa niiden liikkuvuuteen. Viime vuonna syntyneet pennut ovat lähteneet vaeltamaan ja sen takia ilveksistä voidaan tehdä havaintoja epätyypillisissä paikoissa, Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Katja Holmala kertoo.
Kajaanin riistanhoitoyhdistys saakin viikoittain useita ilmoituksia kaupunkialueella liikkuvista ilveksistä.
Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jouko Heikkisen mukaan ilvekset ovat tuttu näky Kajaanissa, arvioiden mukaan niitä liikkuu alueella 5-10. Kajaanissa oli tälle metsästyskaudelle yksi Riistakeskuksen myöntämä metsästyslupa, ja se on käytetty.
Heikkinen kertoo, että ilvekset liikkuvat Paltaniemen, Teppanan, Nakertajan, Heinisuon ja Kirkkoahon alueella, eli muutaman kilometrin sisällä keskusta-alueesta.
– Ilveksiltä on hävinnyt pelko, koska ne liikkuvat entistä aktiivisemmin ihmisten asutusalueilla. Ne eivät kohtaa vihollista, kun niitä ei juurikaan metsästetä, Heikkinen arvioi.
Minna Huusko-Pitkänen ei ole aikaisemmin nähnyt ilvestä pihallaan tai kaupunkialueella. Hänelle tuli yllätyksenä, ettei ilves ole mikään harvinainen eläin taajamassakaan. Jatkossa hän ei jätä koiriaan hetkeksikään yksin pihalle.
– On harmi, että omalla pihalla pitää varoa petoja.
Keskustele aiheesta 27.2.2020 kello 23:een saakka!
Nuorilla on vaikeita tehtäviä edessään. Heidän on ratkaistava vinksallaan oleva huoltosuhde, korjattava ekologinen katastrofi ja estettävä yhteiskunnan kahtiajakautuminen.
Mutta onko heistä siihen?
Tämä herättää huolta, sillä nuoret ovat mediatietojen mukaan täysin erilaisia kuin ennen. Nuoret eivät sitoudu työntekoon vaan jahtaavat unelmiaan. Status tai palkkakaan ei houkuttele, kun nuori etsii “merkityksellisyyden” kokemuksia.
Etenkin työnantajilla on suuri tarve ymmärtää, millaisia nämä 1990-luvun alun jälkeen syntyneet z-sukupolven nuoret työntekijät ovat. Ja onneksi heistä onkin kirjoitettu lukemattomia artikkeleita, kirjoja ja raportteja.
Lähtökohtana on lähes aina ajatus siitä, että asiat ovat nyt toisin. Kun nuori on varttunut älypuhelimen kelmeässä valossa, aivot raksuttavat aivan eri tavalla.
Tästä lähtötilanteesta nuorison nykytilaa lähtee arvioimaan myös Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tänään julkaistu pamfletti Nuoriso, pilalla – kuinka yltäkylläisyys sai meidät ajattelemaan vain itseämme.
Kirjoittajaksi EVA kutsui Tampereen ylioppilaslehden entisenä päätoimittajana ja muun muassa Ylen kolumnistina tunnetun Tuija Siltamäen (s. 1992).
Nuoriso ei ole pelkkiä "apurahahuovuttajia"
Pamfletin esipuheessa EVAn johtaja Emilia Kullas purkaa hämmästystään siitä, miten nuori alainen päätti jättää vakituisen työpaikan ja lähteä Uuteen-Seelantiin. Perään oli turha huudella.
– Kaikki kliseet millenniaaleista ovat totta. Mikään määrä palautetta ei riitä. Työ vaihtuu heti, jos mielekkyys kärsii. Ovat niin herkkiä ja samalla kummallisen turvattomia, vaikka näin turvallista ei ole ollut koskaan, Kullas kirjoittaa.
Hieman yllättäen, julkaisun kirjoittaneen Tuija Siltamäen tulkinta on lähes päinvastainen. Hänen havaintonsa mukaan nuoriso ei ole niin peruuttamattoman erilainen kuin työelämäkonsulttien tarinoita kuuntelemalla voisi päätellä. Mikään ei viittaa siihen, että “perinteinen kunnon työ” ei enää kelpaisi nuorisolle.
Tästä kertovat esimerkiksi opiskelupaikkojen hakijamäärät. Vuonna 2018 ammattikorkeakouluihin haettiin eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloile, joista valmistuu muun muassa fysioterapeutteja ja sairaanhoitajia. Toisella sijalla olivat erilaiset tradenomiopinnot.
Nämä alat eivät ole mitään “apurahahuovuttamista”, kuten kirjoittaja toteaa.
Kuka haluaisikaan tehdä "tylsiä" tehtäviä "vastuuttomassa" yrityksessä?
Siltamäki käy läpi selvityksiä, joiden mukaan nuoret kaipaavat arvoja, eettisyyttä, inhimillisyyttä, joustavuutta, kannustavaa palautetta, mielenkiintoista työtä jne. Tutkimukset tuottavat hänen mukaansa usein tyhjiä sanoja.
– Ikään kuin joku haluaisi työskennellä vastuuttomassa tai epäinhimillisessä yrityksessä tylsien ja epäeettisten työtehtävien parissa ja saada mahdollisimman lannistavaa palautetta epäpäteviltä kollegoilta, Siltamäki kirjoittaa.
Siltamäen mukaan muodikkailla sanoilla peitellään sitä, että monet nuorten työelämää koskevista ajatuksista ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmillakin sukupolvilla.
– Tämä mystinen milleniaaliporukka, jota lehdissä arvuutellaan, on varsin kapea. Suurin osa nuorista elää ja haluaa elää varsin samankaltaisesti kuin edeltäjänsä, Siltamäki summaa kirjoitusurakan jälkeen.
– Kiva työ, mukava koti ja ehkä koira.
Yksilöllistyminen on totta
Siitä Siltamäki on pamfletissa lainattujen lukuisten tutkijoiden kanssa samaa mieltä, että nuoret tavoittelevat yksilöllisyyttä. Yksilöllisyyden kaipuu on lisääntynyt jo vuosikymmeniä elintason nousun myötä.
Yksilöllisyys korostuu hänen mukaansa etenkin kuluttamisessa. Nuorella voi olla sadan euron pipo ja tonnin takki, ja samaan aikaan hyvin kriittisiä mielipiteitä uusliberalismista.
Kuluttamalla ilmaistaan sosiaalista pääomaa ja asemaa. Kulutus vaatii kuitenkin rahaa, ja se taas edellyttää työn tekemistä – tässä mielessä työnantajilla ei siis ole syytä huoleen.
Mutta entä ne suuret kysymykset, joihin nuorten on löydettävä vastaukset – huoltosuhde, ilmastokriisi ja niin eteenpäin?
Siltamäkeä huolestuttaa yksilökeskeisyydessä se, että suuret kysymykset tulisi ratkaista konsensushengessä. Nykyinen yksilöllisyyttä korostava twitter-sotien ja some-aktivismin aika suosii uhriutujia ja repivää indentiteettipolitiikkaa. Se on huono lähtökohta rakentavalle yhteisten asioiden hoidolle.
– Jotenkin se tuntuu kummalliselta tässä globaalissa 2020-luvun maailmassa. Meillä on pääsy koko maailmaan, mutta näemme siinä vain itsemme, Tuija Siltamäki kirjoittaa.
