Palovaroitin tuli pakolliseksi suomalaisiin koteihin ja huoneistoihin yli 20 vuotta sitten, kun pelastustoimilaki astui voimaan. Vuoden 2009 helmikuusta alkaen uudisrakentamisessa asuntoihin on edellytetty sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia.

Nyt valmisteilla oleva lakimuutos vaatisi omistajaa sijoittamaan huoneistoihin tarvittavat palovaroittimet.

Uusiin asuntoihin varoittimet asennetaan jo rakennusvaiheessa. Asuntojen, majoitustilojen, hoitolaitosten, päivähoitolaitosten, päiväkotien ja muiden varhaiskasvatuksen tilojen sekä koulujen on oltava varustettu tarkoituksenmukaisella laitteistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavasta palosta.

Suomalaisten pelastusasenteet 2017 -kyselytutkimuksen mukaan palovaroitinta pidetään erittäin tärkeänä ja palovaroitin löytyy jokaisesta kodista. Pelastustoimen onnettomuustilastot kertovat kuitenkin karua kieltä: useasta asunnosta puuttuvat toimivat palovaroittimet.

Pelastustoimen tilastoista selviää, että vuosina 2009–2018 asuinrakennusten tulipaloista keskimäärin 32 prosentissa asunnossa ei ollut palovaroitinta.

Toimimattomia palovaroittimia oli keskimäärin 16 prosentissa asunnoista. Kuolemaan johtaneissa tulipaloissa palovaroitin puuttui tai ei toiminut keskimäärin 39 prosentissa tulipaloista.

Pelastuslaitokset valvovat ja seuraavat palovaroitinvaatimusten toteutumista asuinrakennusten palotarkastuksilla ja paloturvallisuuden itsearviointilomakkeilla.

Esimerkiksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen vuonna 2019 kokoamien tietojen mukaan omakotitaloista noin 85 prosentissa oli palovaroittimia vähimmäisvaatimuksen edellyttämä määrä, mutta 13 prosenttia palovaroittimista ei toiminut ja 21 prosenttia oli yli 10 vuotta vanhoja.

Palovaroittimen käyttöikä on enintään 10 vuotta ja pariston aina lyhyempi

Tukes on selvittänyt ikääntyneiden palovaroittimien toimintaa ja luotettavuutta. Selvitysten mukaan vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti ja selvitysten tulokset tukevat tarvetta uusia palovaroittimet säännöllisesti.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hankkeessa selvitettiin, miten palovaroitinvaatimukset toteutuvat vuokrataloissa.

Palovaroittimet oli vuokrataloissa usein asennettu väärin, niitä ei ollut riittävästi tai ne puuttuivat kokonaan, varoittimet olivat liian vanhoja tai eivät muusta syystä toimineet. Vuokrataloissa, joissa palovaroittimista huolehti vuokranantaja esimerkiksi uusimalla varoittimet vuokralaisen vaihtuessa, palovaroittimissa oli puutteita 20 prosentissa asunnoista.

Niissä vuokrataloissa, joissa palovaroittimien hankinta ja kunnossapito oli asukkaan vastuulla, tilanne oli kehno. Puutteita oli 70 prosentissa asunnoista.

Nyt pelastuslakiin ollaan tekemässä muutosta, jossa palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovelvoite on tulossa rakennuksen omistajan vastuulle. Asukkaalle halutaan säätää velvoite ilmoittaa omistajalle, jos palovaroittimen paristo loppuu tai palovaroitin vikaantuu.

Nyt palovaroittimista huolehditaan heikosti

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) vanhempi asiantuntija Ilpo Leino sanoo, että lakiin valmisteltu muutos selkeyttää asunnon omistajan ja asukkaan rooleja, kun tiedetään kuka vastaa mistäkin asiasta.

Nyt palovaroittimien asentamiseen ja ylläpitoon liittyy epäselvyyksiä.

– Paristokäyttöisistä huolehtii huoneiston haltija ja jos on kiinteitä sähköverkkoon asennettuja palovaroittimia, niin niistä huolehtii rakennuksen omistaja tälläkin hetkellä. Muutoksen jälkeen kaikki huolenpitovastuu siirtyy omistajalle ja asukkaan tehtäväksi jää vain säännöllinen testaus ja mahdollisista vioista ilmoittaminen, Leino kertaa tulevaa muutosta.

Maallikolle saattaa jäädä epäselväksi, mitä tarkoittaa säännöllinen testaaminen. Ilpo Leino ei halua antaa esimerkiksi viikkomäärettä.

Muutoksen jälkeen kaikki huolenpitovastuu siirtyy omistajalle ja asukkaan tehtäväksi jää vain säännöllinen testaus. Ilpo Leino, vanhempi asiantuntija, SPEK

– Säännöllinen testaaminen tarkoittaa ainakin sitä, että kun on oltu pidempään pois kotoa, niin testataan. Muutoin sillä lailla, että vuoden mittaan sopivin välein koitetaan, että siitä palovaroittimesta kuuluu hälytysääni.

SPEK on tutkinut taloyhtiöitä, joissa palovaroittimista vastaa omistaja ja niitä, missä vastuu on asukkaalla. Jos vastuu huollosta ja ylläpidosta on asukkailla, niin Leinon mukaan toimivien palovaroittimien osuus oli huomattavasti pienempi.

– Voi olla, että kyseessä on vähän ajatus siitä, että kun sen on kerran sinne kattoon asentanut, niin se on niin yksinkertainen laite, ettei se tarvitse mitään säännöllistä huoltoa.

Asukas saattaa olla myös laiska testaamaan säännöllisesti laitteen toimivuutta. Käytännössä vuokralainen voi ottaa asentamansa palovaroittimen mukaansa, kun muuttaa pois.

Toimiva palovaroitin säästää rahaa ja vaivaa kerrostalopaloissa

Lakimuutos toisi lisää turvallisuutta kerrostaloasumiseen, sillä usein tulipalo aiheuttaa niissä melkoisia vahinkoja. Ei auta, jos omat palovaroittimet toimivat, jos naapuri laiminlyö paloturvallisuuden. Savu- ja vesivahingot levittäytyvät kerroksiin, irtaimistoa tuhoutuu ja pahimmassa tapauksessa edessä on kuukausia kestävä sijaisasuminen.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi, ettei monellakaan tule mieleen, minkälaiset seuraukset ja kustannukset kerrostalon tulipalosta koituu.

– Vaikka vahinko ei välttämättä ole vakuutuskorvausten takia suuri taloudellisesti, niin silti niistä aiheutuu aikamoinen haitta.

Valkaman mukaan on aika yllättävääkin, että moni ajattelee, ettei minun kodissani aiheudu tulipaloa, kun toimin huolellisesti.

– En polta kynttilöitä valvomatta tai muuta vastaavaa, mutta aikamoinen härdelli siitä saadaan aikaiseksi, kun naapurissa palaa, ja siellä palovaroitinta ei ole, Valkama kuvaa tilannetta.

Jatkossa vastuu palovaroittimista on taloyhtiöllä ei käytännössä isännöitsijä ja hallitus vastaavat siitä, että varoittimet on asianmukaisesti asennettu ja pidetään kunnossa. Nyt varoittimien toimintakunnosta aika iso vastuu on asukkaalla.

– Tilannetta ei valvo tällä hetkellä kollektiivisesti kukaan. Ehkä olennainen puute liittyy siihen, että sitä ei ole ollenkaan. On voinut olla 20 vuotta sama palovaroitin ilman, että on testattu, toimiiko se. Siihen asukkaan rooliin ehkä se isoin ongelma tällä hetkellä liittyy, Jenni Valkama sanoo.

Asunto-osakeyhtiöiden palovaroittimien omavalvonta vaihtelee yhtiöittäin. Lakimuutoksen myötä tähän toivotaan jämäkkyyttä.

– Yhtiöllä on velvollisuus ottaa se osaksi normaalia huoltotoimintaa ja ainakin määrävälein käydä tarkistamassa huoneistojen tilanne.

Niissä yhtiöissä, missä on ammatti-isännöitsijä, niin isännöitsijän aloitteesta asia täytyy käsitellä yhtiön hallituksessa ja tarvittaessa yhtiökokouksessa.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkaman mukaan taloyhtiön hallitukselta vaaditaan aktiivisuutta erityisesti pienemmissä yhtiöissä, missä ei ole ammatti-isännöitsijää tai on omatoimi-isännöitsijä.

Lue myös:

Onko katossasi vääränlainen palovaroitin? Tiedä tämä ostaessasi uutta

Sähkölaite aiheutti palon vaaran soluasunnossa Joensuussa – Päivystävä palomestari: "Olen nähnyt tämän urallani liian monta kertaa"

Asutko kerrostalossa, joka on rakennettu ennen vuotta 1978? Kotitalossasi voi muhia katastrofi, jos tulipalo syttyy

Pelastuslaitos joutui pelastamaan liikuntarajoitteisen ihmisen savuavasta talosta Ylihärmässä

Entisen paperitehtaan hallissa Kajaanissa on lähes korvia huumaava hyrinä kun maailman kolmanneksi nopein tietokone, koripallokentän kokoinen Lumi, pitää laskentavauhtia yllä.

Tästä vauhti vielä vain kiihtyy. Maanantaina käyttöön vihitty supertietokone saavuttaa huipputehonsa syksyllä, jolloin sen koko laskentavoima on tiedeyhteisöjen käytössä eri puolilla Eurooppaa.

– Kuin siirryttäisiin hevosesta suihkoneeseen, kuvailee tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) laskentatehon muutosta.

Tehoa riittää, sillä maailman supertietokoneiden listalla Lumi yltää peräti kolmannelle sijalle. Edelle menevät ainoastaan amerikkalainen Summit ja japanilainen Fugaku.

Paljon julkisuuttaa saaneen supertietokoneen voimaa on vaikea kuvata, sillä Lumin teho on jotakuinkin yhtä helposti ymmärrettävissä kuin kvanttiteoria. Superkoneiden nopeus mitataan flopseissa. Lumi pystyy lähes 152 petaflopsin laskentatehoon. Yksi peta on kymmenen potenssiin viisitoista eli tuhat biljoonaa.

Jos flopseista on hankala saada kiinni, tehoa voi ajatella konkreettisemmin vertaamalla supertietokonetta tavallisiin työläppäreihin.

– Samaan tehoon tarvitaan pari miljoonaa työläppäriä. Se olisi 25 kilometriä korkea torni MacBookeja, sanoo Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n hankejohtaja Pekka Manninen.

Supertietokone ei ole sama asia kuin kvanttitietokone eivätkä ne korvaa toisiaan. Kvanttitietokoneet tarvitsevat supertietokoneen rinnalleen, jotta niiden tuomaa tehoa voidaan valjastaa oikeisiin kohteisiin osana tutkimusprosessia.

− Suurteholaskennan ja kvanttilaskennan yhdistäminen vahvistaa kvanttiekosysteemin houkuttelevuutta Suomessa ja Euroopassa. Nämä yhdessä luovat uudenlaisia mahdollisuuksia sekä tieteelliseen laskentaan että yritysten tutkimus- ja innovaatiotyölle, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi vihkiäispäivänä tiedotteessa.

Mitä hyötyä lukemattomista flopseista on?

Honkonen nostaa Lumin rakentamisen Kajaaniin Suomen tiedehistorian merkkipaaluksi. Hänen mukaansa supertietokone on Suomen tiedehistorian ja tutkimushistorian suurin yksittäinen tutkimusinvestointi, mikä on itsessään merkittävää.

–Lisäksi useat euroopalaiset maat ovat halunneet maksaa siitä, että tänne Kajaaniin saadaan supertietokone. Se kertoo eurooppalaisesta yhteistyöstä ja siitä, että näissä asioissa ollaan menossa kohti tulevaisuutta.

Supertietokoneen hyöty tulee paitsi laskentatehosta, myös monipuolisuudesta. Konetta voivat käyttää eri tieteenalat fysiikasta ihmistieteisiin, kuvailee CSC:n hankejohtaja Pekka Manninen. Viidennes koneen kapasiteetista on yritysten käytössä.

CSC:n mukaan supertietokone on samanaikaisesti teleskooppi ja mikroskooppi.

Teleskooppi simuloi maailmankaukkeuden alkuräjähdystä ja tähtien elinkaarta. Mikroskooppi puolestaan simuloi solujen käyttäytymistä ja molekyylitason tapahtumia. Jos uusi pandemia alkaisi, Lumi laskisi tutkijoille arvokasta tietoa vaikkapa viruksen ominaisuuksista.

Näiden lisäksi superkone on myös aikakone, joka kurkistaa menneisyyden sääilmiöihin ja niiden avulla puolestaan tulevaisuuteen. Se voi siis auttaa ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia.

Lumilla on laskettu jo ensimmäisiä ja tieteellisiä läpimurtoja. Kone on käsitellyt laskennallista kemiaa, avaruusfysiikkaa, biolääketiedettä ja biofysiikkaa.

– Tieteessä on aina niin, että aika näyttää kunkin julkaisun lopullisen arvon. Ensimmäiset lasketut tulokset alkavat olla julkaisuvaiheessa, vielä tarvitaan ajan testi siihen, kuinka suuresta läpimurrosta kyse, Manninen sanoo.

Supertietokonetta voidaan käyttää myös rokotteiden kehittämisessä ja syövän diagnosoinnissa. Lintilä arvioi myös, että supertietokoneen avulla voidaan parantaa kyberturvallisuutta.

Supertietokoneen elinkaari on noin viisi vuotta

Entisen paperitehtaan konesalissa uurastava kone kuumenee niin paljon, että sitä on jäähdytettävä vedellä, siitäkin huolimatta, että Kainuun viileä ilmasto vähentää jäähdytystarvetta.

Lämpö ei kuitenkaan mene harakoille vaan se johdetaan lämpöverkkoon. Kajaanin kaukolämmöstä noin viidesosa on supertietokoneen tuottamaa hukkalämpöä. Koneen käyttämä sähkö tuotetaan vesivoimalla.

Koneen omistaa EuroHPC-yhteisyritys, ja sitä isännöi kymmenen maan konsortio.

– Tämä oli ensimmäinen kerta kun superteholaskennan saralla maat sijoittivat omien rajojensa ulkopuolelle. Ei varmaan viimeinen tällainen installaatio Euroopassa, sanoo CSC:n hankejohtaja Pekka Manninen.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen pitää merkittävänä, että rahoitus tulee kymmenestä eri maasta.

– Haluan korostaa että tässä on ulkomaista rahoitusta siihen, että Suomi ja suomalainen tiede- ja tutkimusyhteisö voi tätä hyödyntää. Siihen tukeutuvat useat yritykset, jotka kehittävät uusia tuotteita ja keksintöjä.

Lumin kolmossija maailman tehokkaimpien koneiden sarjassa ei välttämättä kestä kovin pitkään. Lista päivittyy jatkuvasti, ja on mahdollista, että jo tämän vuoden aikana ohi kiilaa uusia koneita.

Voit keskustella aiheesta 14.6. klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Tällainen on Euroopan nopein supertietokone.

Puumalassa sunnuntaina aamuyöllä syttyneessä tulipalossa menehtyi nuori aikuinen, kertoo poliisi.

Neljä henkilöä on tällä hetkellä sairaalahoidossa saamiensa vammojen vuoksi. Heidän uskotaan toipuvan.

– Tilanteessa kymmenen nuorta aikuista oli normaalisti viettämässä viikonloppua kesämökillä. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä tulipalo syttyi, rikoskomisario Timo Häkkinen kertoo Itä-Suomen poliisista.

Vastarannalla olleet henkilöt tekivät hälytyksen. Tulipalossa tuhoutui täysin kesämökki ja toinen, pihapiirissä ollut rakennus. Rakennukset sijaitsivat Etelä-Karjalan rajan tuntumassa Hiekkaniementiellä.

Poliisin tietojen mukaan ystävysporukka olisi pääsääntöisesti kotoisin Etelä-Karjalasta ja menehtynyt Imatralta.

Poliisi pyrkii selvittämään tulipalon syttymissyytä.

Lue myös:

Puumalassa sattui sunnuntaiaamuna tuhoisa mökkipalo, jossa tuli henkilövahinkoja, poliisilta odotetaan lisätietoja

EU:n ilmastolain keskeisin osa eli päästökauppa kaatui parlamentin äänestyksessä kiistaan siitä, milloin ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen pitäisi loppua.

Vihreät, vasemmisto ja sosiaalidemokraatit olisivat halunneet luopua ilmaisjaosta aikaisemmin kuin keskusta-oikeistolainen EPP-ryhmä. EPP:n esityksessä ilmaisjako olisi loppunut vuoteen 2034. Vihreät ja vasemmisto taas haluavat sen loppuvan jo vuoteen 2030.

EU-parlamentti äänesti useista ilmastolakipaketin eri osista viime keskiviikkona. Valtavaan lakipakettiin kuuluu 12 eri esitystä.

Ilmastolaki säädetään, sillä EU on sitoutunut olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Jo vuoteen 2030 mennessä päästöistä tulisi olla vähennetty 55 prosenttia.

Esitys kaatui, koska muun muassa vihreät vastustivat myöhempää aikarajaa ilmaisoikeuksista luopumiselle. Mepit äänestivät parlamentissa teollisuusvaliokunnan ja EPP:n muotoilemasta esityksestä.

– Niin kauan kun paljon energiaa kuluttava teollisuus saa oikeudet ilmaiseksi, se hidastaa niiden motivaatiota vähentää päästöjä, europarlamentaarikko, vihreiden Ville Niinistö sanoo.

Niinistösanoo, että he eivät voineet hyväksyä "liudennuksia", joita EPP ajoi. Hän viittaa komission alkuperäiseen ehdotukseen, jonka mukaan ilmaisjako loppuisi vuonna 2032.

EU:ssa komissio valmistelee ehdotuksen, jonka pohjalta valiokunnat työstävät esitykset parlamentin äänestystä varten.

– Oikeistopuolueet tekivät heikennyksiä päästökauppaan niin, että päästöoikeuksien ilmaisjakoa teollisuudelle olisi vähennetty vähemmän kuin komission esityksessä. Oikeuksien hinta olisi laskenut eli käytännössä tahti olisi hidastunut, Niinistö sanoo.

Päästökauppa on ilmastolain painavin osa, sillä sen piiriin kuuluu lähes puolet kaikista päästöistä.

Päästökaupassa yritykset maksavat aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä. Ilmaisia päästöoikeuksia on jaettu teollisuudenaloille, joiden toiminnan on pelätty siirtyvän EU:n ulkopuolelle kustannusten nousun vuoksi. Ilmiötä kutsutaan hiilivuodoksi.

Suomessa suurimpia ilmaisoikeuksien saajia ovat olleet rauta- ja terästeollisuus, paperi- ja selluteollisuus sekä öljynjalostus.

Käytännössä päästöoikeuksien saajat ovat olleet myös suurimpia saastuttajia.

Päästökaupan uudistus ei kariutunut, vaan palaa valmisteluun

EPP-ryhmään kuuluva europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo, että teollisuusvaliokunnan myöhempi aikaraja johtuu hiilivuodosta.

– Halusimme painottaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja torjua hiilivuotoa, Virkkunen sanoo.

Hän perustelee esitystä sillä, että raskas teollisuus tarvitsee vielä lisää aikaa puhtaampaan teknologiaan siirtymisessä.

Virkkunen kuitenkin sanoo, ettei ero eri ryhmien näkemysten välillä ole suuri.

– Erot eivät ole dramaattiset. Tässä puhutaan vain joistain vuosista.

Päästökaupan uudistus palaa nyt takaisin valiokuntien työstettäväksi. Uusi äänestys on tarkoitus järjestää jo kahden viikon kuluttua.

Sekä Niinistö että Virkkunen uskovat, että sopu ehditään siinä ajassa synnyttää.

Niinistö arvioi kompromissin päästöoikeuksien ilmaisjaon päättymiselle löytyvän komission alkuperäisestä esityksestä, vuodesta 2032.

Parlamentin äänestysten jälkeen on vuorossa vielä jäsenmaiden keskenään käymät neuvottelut.

Katso grafiikasta, miten suomalaismepit äänestivät

Päästökaupan myötä myös hiilitullit ja sosiaalinen ilmastorahasto jäivät vaille päätöstä, sillä ne liittyvät suoraan ilmaisjaosta tehtävään linjaukseen.

Hiilitullit tulisivat voimaan ilmaisjaon päättymisen jälkeen. Niillä ehkäistäisiin hiilivuotoa siten, että alhaisempien ilmastotavoitteiden maista EU-maihin tuotavia tuotteita rokotettaisiin maksulla.

Sosiaalinen ilmastorahasto taas auttaisi ihmisiä, joille koituu ongelmia esimerkiksi energian hintojen noususta.

Päästökaupan uudistukseen kuuluvat myös sen laajeneminen liikenteeseen ja erillislämmitykseen sekä merenkulkuun. Myös nämä palaavat valmisteluvaiheeseen, mutta niihin ei enää tehdä muutoksia.

Parlamentti äänesti keskiviikkona myös polttomoottoriautojen päästöistä ja metsien ja maankäytön hiilinielun kasvattamisesta (LULUCF).

Enemmistö hyväksyi kannan, että EU-maiden hiilinieluille asetetaan yhteensä 310 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen kokonaistavoite vuoteen 2030 mennessä.

Parlamentin enemmistö haluaa myös autoille nollapäästöt vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei polttomoottoriautoja voi sen jälkeen myydä EU-markkinoilla.

Voit keskustella aiheesta 14.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

400 miljoonalla ilmaisia päästöjä

Kirjeenvaihtajan analyysi: EU:n ilmastopaketti kaatui yllättäen, ja poliitikot syyttävät nyt toisiaan – tavoitteet uhkaavat karata

Suomalaisten pitäisi tietää, mitä heidän metsissään tapahtuu, sanoo EU:n ilmastoasioista vastaava Frans Timmermans

Suomalaismepit yllättyivät päästökaupan kaatumisesta EU-parlamentissa: "Pahin mahdollinen tulos ilmastopaketille" – autoihin nollapäästöt vuoteen 2035 mennessä

Suomi kipuilee nyt energian käytön vähentämistä eikä metsien hiilinieluja – EU:n jättimäinen ilmastolaki etenee kovaa vauhtia sodan varjossa

EU:n hiilinielulaskennan ei pitäisi enää huolettaa suomalaista metsäteollisuutta – Ville Niinistö esittää sen sijaan lisätavoitteita maataloudelle

Syksyllä 2018 pohjoismaiden pankkimaailmassa kuohui.

Tanskalainen Danske Bank oli tehnyt kyseenalaista historiaa. Sen Viron-yksikön läpi oli virrannut yli 200 miljardia epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.

Markkinoilla ja julkisuudessa kysyttiin, onko Danske Bank ainoa mätä pohjoismainen pankki. Nordean silloinen konsernijohtaja Casper von Koskull antoi lokakuussa 2018 haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän vakuutti edustamansa pankin puhtoisuutta.

Nordea oli toiminut Baltiassa 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2017 Nordea pani hynttyyt yhteen norjalaisen DNB-pankin kanssa ja perusti uuden Luminor-pankin, johon von Koskull viittasi haastattelussa.

“Luminoria kohtaan ei ole koskaan esitetty rahanpesuepäilyjä, ja ulkomaisten talletusten määrä pankissa on hyvin pieni. Pankissa on tehty hyvin perinpohjainen tarkastus siinä vaiheessa, kun Luminor muodostettiin yhdessä DNB:n kanssa, ja uudelleen siinä vaiheessa, kun se syyskuussa myytiin Blackstonelle”, von Koskull sanoi Helsingin Sanomille.

Vain kuukausi von Koskullin lausunnon jälkeen Luminor käynnisti laajan sisäisen selvityksen mahdollisista rahanpesuongelmista. Sellaista ei ollut aikaisemmin tehty.

Baltia – rahanpesun kansainvälinen keskus

Luminorin työntekijät ja ulkopuoliset konsultit kävivät läpi 538 miljoonaa tilisiirtoa yli vuosikymmenen ajalta.

Urakalla oli yksi tavoite: selvittää, oliko Nordean ja DNB:n Baltian-konttoreiden läpi virrannut epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa, eli onko pankkeja käytetty rahanpesuun.

Tulokset olivat hälyttäviä. Von Koskullin vakuuttelut puhtoisesta pankista saivat kovan iskun. Luminorin oma selvitys päätyy siihen, että epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa oli kulkenut vähintään 3,9 miljardia euroa kahden fuusioituneen pankin tilien kautta. Ongelmat koskettivat erityisesti Nordean Baltian-toimintoja.

Vuodettujen asiakirjojen mukaan pankilla oli vuosikausien ajan asiakkaita, joiden toiminta täytti liki kaikki mahdollisen rahanpesun tunnusmerkit. Näitä ovat esimerkiksi rikosepäilyt, liiketaloudellisten perusteiden puuttuminen rahojen siirrolle ja veroparatiisi- ja pöytälaatikkoyhtiöiden käyttö.

Useissa tapauksissa Nordean asiakas oli jatkanut epäilyttävien tilisiirtojen tekemistä yli vuosikymmenen ajan, eikä pankki ollut katkaissut asiakkuutta.

Nordean mediastrategia toimii

Luminor aloitti rahanpesun selvittelyn vasta syksyllä 2018, kun pankki sai uuden omistajan. Nordea ja DNB olivat myyneet 60 prosentin osuuden Luminorista pääomarahasto Blackstonelle.

Luminorin entisen toimitusjohtajan Erkki Raasuken mukaan herättäjänä toimi Danske Bankin rahanpesuskandaali. Ennen Luminorin syntyä eli Nordean ja DNB:n Baltian-konttoreiden fuusioitumista oli tehty vain normaali due diligence -selvitys. Siinä oli syynätty uuden pankin taloudellinen tilanne ja liiketoiminnan riskejä. Kun enemmistö Luminorista myytiin amerikkalaissijoittajalle, tehtiin pankissa uusi due diligence.

Raasuke antoi MOT-toimituksen kanssa yhteistyötä tehneelle ja pankkien toimintaa tutkineelle Eesti Päevalehdelle haastattelun aiheeseen liittyen.

Toisin kuin von Koskull väitti julkisuudessa, perusteellista selvitystä rahanpesususta ei Raasuken mukaan erikseen tehty.

Casper von Koskull ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua. Sen sijaan hän lähetti Nordean viestinnän kautta seuraavan lauseen:

– Se mitä sanoin tuolloin piti paikkansa silloin ja pitää paikkansa edelleen.

Von Koskull lopetti Nordean konsernijohtajana vuonna 2020.

Nordean mediastrategia rahanpesuun ja veroparatiiseihin liittyvissä tapauksissa on ollut johdonmukainen. Vastaukset ovat lähes identtisiä: kyse on vanhoista tapauksista, nyt kaikki on muuttunut ja pankki on oppinut läksynsä. Nordea on myös kertonut jokaisen kohun jälkeen panostavansa rahanpesun torjuntaan ja sisäiseen valvontaan, mutta silti ongelmia on noussut toistuvasti esiin.

Nordea käytti mediastrategiaansa Panaman papereiden -tietovuodon (2016), Troikan rahanpesuvuodon (2019) ja Pankkien paperit -tietovuodon (2020) yhteydessä. Se on myös toiminut ja suomalaismediassa on toistettu Nordean näkemyksiä.

Nordean viestintä kertoi MOT:lle sähköpostitse, ettei pankki voi kommentoida Luminorin tekemää raporttia. Nordea kiistää, että sen Baltian toimintaan olisi liittynyt systemaattista rahanpesuongelmaa.

Poliisi ei koskaan saanut tutkintapyyntöä

Mitä Luminor-pankissa siis käytännössä tapahtui kun se aloitti selvityksensä?

Selvitys oli valtava. Kohteena olivat tiedot yli 1600 miljardin euron arvoisista tilisiirroista vuosina 2008–2018. Luminor palkkasi työtä tekemään myös yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön Alvarez & Marsalin. Luminor-pankin entinen toimitusjohtaja Erkki Raasuke kertoo, että “halusimme kirjata mieluummin enemmän kuin vähemmän [epäilyttäviä tilisiirtoja]. Olimme nähneet jo kuinka muita pankkeja oli hirtetty.”

Käytetty tutkimusmetodi oli hyvin samanlainen kuin mitä rahanpesua tutkivat toimittajat käyttävät. Siinä etsitään merkkejä tilisiirtojen epäilyttävästä taustasta. Rahanpesua on usein lähes mahdotonta tunnistaa ilman huolellista analyysiä, eikä pankeilla ole aina riittäviä tietoja käytössään rahanpesun tunnistamiseksi.

Siksi epäilyttävistä tilisiirroista on tehtävä ilmoitus viranomaisille, Suomessa keskusrikospoliisille.

Luminorin selvityksessä kerrotaan, että pankin sisäisellä tarkkailulistalla olevat yhtiöt olivat tehneet 25 miljardin euron tilisiirrot.

Tarkkailulistalla on yhtiöitä ja ihmisiä, joiden taustoihin liittyy jotain epäilyttävää. Listalla on esimerkiksi julkisuudessa olleita rahanpesuun liittyviä yhtiöitä.

Tarkempaan syyniin pankki otti lopulta vain 7,7 miljardin euron tilisiirrot. Loput 18,7 miljardia euroa päätettiin tutkia myöhemmin. Tutkittiinko vai jäikö asia unohduksiin, se ei vuodetuista asiakirjoista selviä. Miksi juuri tietyt yhtiöt tai henkilöt joutuivat tarkempaan syyniin, mutta toiset eivät?

Selvityksessä nousi esille myös mahdollisuus, jonka mukaan Nordean yksi tai useampi työntekijä olisi auttanut asiakkaitaan mahdollisessa rahanpesussa. Epäilyn taustalla olivat suuret käteistalletukset, joita pankin työntekijä oli tehnyt samaan aikaan kun hänen asiakkaallaan oli epäilyttäviä tilisiirtoja.

Luminor teki tapauksesta ilmoituksen Viron finanssivalvonnalle. Viron poliisin mukaan sille ei tehty kuitenkaan ilmoitusta tapauksesta. Viron finanssivalvonta ei kommentoinut kyseistä tapausta tai Luminoria lainkaan.

Rahanpesun hullut vuodet

Pohjoismaiset pankit ovat yksi toisensa jälkeen (Danske Bank, Nordea, Swedbank, SEB) joutuneet selittelemään toimintaansa, kun media on paljastanut niiden tilien kautta kulkeneita epäilyttäviä rahoja.

Nyt vuodetussa Luminor-pankin raportissa käy ilmi, miten DNB ja etenkin Nordea palvelivat vuosikausia asiakkaita, joiden taustat ja rahat lemusivat. Vasta kun kilpailijapankki Danske Bank ajautui kriisiin, Luminorissa käynnistettiin sisäinen selvitys.

Kun MOT selvitti tapausta, sisäpiirin lähteet kertoivat Viron finanssivalvonnan olleen kauhuissaan – mutta ei mahdollisesta rahanpesusta, vaan siitä, että Luminor raportoi niistä. Viranomaiset olivat jo ylityöllistettyjä Danske Bankin sotkujen selvittelyssä.

Lopulta koko tapaus lakaistiin maton alle, eikä siitä olisi kuultu ehkä koskaan, mikäli Luminorin sisäisiä asiakirjoja ei olisi vuodettu medialle.

Nordea ei kommentoinut MOT:n hallussa olevaa sisäistä raporttia. Sen sijaan Nordea kertoi rahanpesun torjunnan vastaisten toimien kehittämisestä ja totesi, ettei pankki ole koskaan hyväksynyt rahanpesua.

Analyysistä voi keskustella 14.6. kello 23:00:een asti.

Digitalisaatio on nostanut tarvittavien salasanojen määrää niin nopeasti, että käyttäjän ei ole mahdollista muistaa niitä kaikkia.

Sen seurauksena tapahtuu vuosittain useita tietoturvaloukkauksia, joihin Jyväskylän yliopistossa pyritään nyt etsimään ratkaisua. Projektitiimi aloittaa syksyllä uuden tunnistautumismenetelmän kehittämisen, joka korvaisi nykyisen tavan kirjautua salasanoilla.

"Olen miettinyt, että pitäisi varautua paremmin"

Pitkien muistilistojen tekeminen käyttäjätunnuksia varten ja salasanojen unohtaminen on valtaosalle arkipäivää.

Samoin toteaa Viena Honkala, joka kertoo vaihtavansa salasanojaan harvoin muistamisen helpottamiseksi. Lisääntyneet tietoturvaloukkaukset ovat saaneet hänet kuitenkin pohtimaan asiaa.

– Salasanaa tulee vaihdettua, jos en muista vanhaa, mutta ei muuten. On kyllä käynyt mielessä, että pitäisi nyt varmaan vaihtaa kaikki.

Honkala on hieman huolestunut tietoturvauhista ja toteaa välillä miettivänsä asiaan varautumista.

Salasanojen merkittävimmät haasteet johtuvat käyttäjistä

Jyväskylän yliopistossa lähdetään etsimään ratkaisua ikuisuusongelmaan. Business Finlandilta merkittävän rahoituksen saaneen SAFE-hankkeen tarkoituksena on selvittää salasanoihin liittyviä tietoturvahaasteita korvaamalla salasanat turvallisemmalla ja helpommalla tunnistautumistavalla.

Hanketta johtava apulaisprofessori Naomi Woods kertoo, että uudessa ratkaisussa turvallisuutta pyritään parantamaan poistamalla erityisesti käyttäjistä johtuvia ongelmakohtia, sillä suurimmat haasteet syntyvät Woodsin mukaan ihmisistä itsestään.

– Salasanoja on niin paljon, ettemme pysty muistamaan niitä kaikkia. Siksi käyttäjät valitsevat heikkoja salasanoja niitä tehdessään tai käyttävät samoja salasanoja uudelleen. Tämä helpottaa henkilön tietojen varastamista.

Woods toivoo ratkaisun vähentävän käyttäjän muistikuormaa, kun pitkän salasanalistan tai organisaatioiden erilaiset tunnistautumismenetelmät korvaisi yksi tunnistautumismenetelmä.

– Tarkoituksena on kehittää kaikilla alustoilla toimiva SAFE-ratkaisu, joka olisi helppokäyttöinen ja tietoturvallinen, Woods visioi.

Salasanoja korvaavaa tunnistautumisjärjestelmää ei ole onnistuttu ottamaan laajemmin käyttöön

Menneinä vuosina on ollut monia vaihtoehtoisia ratkaisuja salasanoille, mutta ne eivät ole onnistuneet korvaamaan salasanoja kokonaan. Ihmiset eivät ole joko pitäneet ratkaisuja luotettavina tai kokeneet ne liian vaikeakäyttöisiksi.

Woods antaa esimerkin biometrisestä tunnistautumisesta, johon kuuluu esimerkiksi sormenjälkitunnistin.

– Kuten monissa muissakin, myös biometrisen tunnistautumisen varasuunnitelmana on käyttää salasanaa, jos tunnistautuminen ei toimi. Jos tietoturvattomat salasanat ovat aina taustalla, ne eivät ikinä lähde käytöstä.

Nyt on SAFE-hankkeen vuoro yrittää kehittää korvaaja salasanoille ja projektitiimin edessä on samat haasteet, jotka ovat tulleet vastaan myös muille ratkaisua hakeneille.

Projekti käynnistyy syyskuussa 2022, jolloin alkaa kahden vuoden tutkimus- ja kehitystyö. Yliopiston opettaja Hanna Paananen on mukana SAFE-hankkeessa ja kertoo sen näkökulmana olevan ihmisen psykologia ja käyttäytyminen.

– Emme lähesty tunnistautumista työstämällä algoritmeja, sillä teknisiin toimintamalleihin on jo olemassa hyviä ratkaisuja. Siihen ei kuitenkaan vielä ole, miten saisimme ihmiset käyttäytymään salasanojen kanssa paremmin.

Projektin jäsenet eivät vielä paljasta, miten uusi tunnistautuminen tulisi käytännössä toimimaan. Paananen sanoo ratkaisun kaipaavan vielä lisätutkimusta.

Business Finlandin rahoituksen myötä projektitiimi pystyy Woodsin ja Paanasen mukaan valmistelemaan tuotteen kaupallistamista, jonka tavoitteena on lopulta perustaa yritys.

Heidän mukaansa markkinoille pääsyä helpottaa yritykset, joiden kanssa kehitystyötä tehdään projektin aikana.

Heikot salasanat tekevät rikollisen työstä helppoa

Rikolliset käyttävät Woodsin mukaan hyödyksi henkilöiden salasanoja, joiden turvallisuutta ei ole mietitty. Hankkeen johtaja vertaa epäturvallista salasanakäyttäytymistä kotiavaimen säilyttämiseen.

– Kotiavaimensa voi piilottaa oven vieressä olevan kiven alle, mutta jokainen tietää mitä sen alla on. Samoin monet tekevät myös salasanojensa kanssa.

Woods kertoo rikollisten tavanomaisesti lavastavan nettisivuja, joihin käyttäjä epähuomiossa kirjautuu samoilla tunnistautumistiedoilla, jotka hänellä on käytössä muillakin sivustoilla.

Niiden avulla rikolliset menevät kirjautujan tileille varastaakseen rahoja ja tietoja, sillä usein myös salasanat ovat samankaltaisia keskenään.

Henkilö ei Woodsin mukaan osaa kirjautumishetkellä ajatella, miten tällaisten rikosten tekijät ovat ammattilaisia ihmisen käyttäytymisen ennakoinnissa.

“En ole menettänyt yöuniani tietoturvauhkia ajatellessa”

Liian harvoin tulee vaihdettua salasanoja, miettii myös Esa Puolakka. Hän sanoo Viena Honkalan tavoin muuttavansa henkilökohtaisia salasanojaan toisinaan, mutta työpaikallaan hänen on vaihdettava se tasaisin väliajoin.

Puolakka ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kovin huolissaan tietojensa viemisestä.

– Huolehdin kyllä, että salasanoissani on riittävä turva tietomurtoja varten, mutta en niiden takia yöuniani ole menettänyt, Puolakka toteaa.

Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitsevan kirkon sunnuntainen tulipalo on järkyttänyt alueen asukkaita.

Helena Heinola heräsi sunnuntaiaamuna uutiseen, että kotikirkko on tulessa. Heinola ehti säikähtää, mutta sai onnekseen myöhemmin kuulla, että kirkosta paloi vain ulkoseinä.

– Se oli hyvin hämmentävä ja säikäyttävä juttu.

Eira Tainivaara ja Kari Kiljunen hoitavat säännöllisesti omaisensa hautaa Nuijamaalla. Myös he ovat helpottuneita, ettei palo levinnyt enempää puurakenteisessa kirkossa. Ainekset pahempaan tuhoon oli lähellä.

– Näyttää olevan purua eristeenä heti ulkoseinän takana. Onneksi tuli ei päässyt leviämään puruihin, Tainivaara sanoo.

Valvontakamerat paljastivat epäillyn

Kaakkois-Suomen poliisi vahvisti tänään maanantaina, että palo on sytetty tahallaan ja sitä tutkitaan tuhotyönä. Poliisi on ottanut teosta epäiltynä kiinni yhden henkilön. Hän on poliisin tietojen mukaan toiminut yksin.

Poliisi pääsi tekijän jäljille valvontakameroiden avulla. Poliisi otti epäillyn, noin 30-vuotiaan miehen kiinni sunnuntai-iltapäivänä.

Tänään, maanantaina miestä on kuulusteltu. Kuulustelussa mies on poliisin mukaan ollut yhteistyöhaluinen, mutta jossain määrin muistamaton tapahtumien kulusta.

Poliisi pidätti hänet epäiltynä todennäköisin syin tuhotyöstä.

Rikoskomisario Saku Tielinen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että motiivi olisi uskonnollinen tai ideologinen.

– Todennäköisesti se olisi voinut olla rakennus kuin rakennus, joka sytettiin tuleen. Tässä tapauksessa se sattui olemaan kirkko.

Kirkko pois käytöstä tovin aikaa

Tulipalo aiheutti vahinkoja kirkon rakenteisiin ja savuvahinkoja sisätiloille. Vahinkojen tarkempi arviointi on vasta alkuvaiheessa, mutta ainakin ulkovuorausta on uusittava.

Sunnuntaina messu siirrettiin pidettäväksi kirkon vieressä sijaitsevalle seurakuntatalolle. Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jarmo Turunen arvioi, että vastaavalla järjestelyllä toimitaan jonkin aikaa tästä eteenpäin.

– Ihan heti ei varmasti järjestetä tilaisuuksia kirkossa.

Turunen kertoo, että seurakunnalla on ollut suunnitteilla jo ennen kirkon tulipaloa valvontajärjestelmien kartoitus ja mahdollinen kehittäminen kaikissa seurakunnan kiinteistöissä.

– Kamerajärjestelmiä on hankittu monenlaisia vuosien varrella. On herännyt epäilys, että kaikki eivät välttämättä ole enää ajantasalla. Voi olla, että niissä on jonkinlaista päivitystarvetta, Turunen kertoo.

"Mikä johtaa tällaisiin tekoihin?"

Nuijamaan kirkko on rakennettu vuonna 1948. Aiempi, vuonna 1887 valmistunut kirkko tuhoutui jatkosodassa kesäkuussa 1941. Palo syttyi tuolloin venäläisen ampumasta kranaatista. Kirkko paloi muutamassa tunnissa ja tuhoutui täysin.

Kiinteistöpäällikkö Jarmo Turusen tiedossa ei ole tiedossa, että seurakunnan alueella olisi aiemmin ollut sunnuntain kaltaista tuhopolttoa.

– Missä tässä meidän maailmassa oikein mennään, kun tällaisia asioita tapahtuu? Ihmettelen vain, mikä johtaa tällaisiin tekoihin.

Nuijamaan kirkko sijaitsee aivan Itärajan pinnassa – Suomen ja Venäjän väliselle valtakunnanrajalle on matkaa alle 400 metriä ja Lappeenrannan keskustaan 25 kilometriä.

Kirkko on ensimmäinen sotien jälkeinen jälleenrakennuskirkko.

Valmet Automotive on saanut päätökseen huhtikuun lopussa alkaneet muutosneuvottelut, jotka koskivat koko Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstöä.

Neuvotteluiden tuloksena Valmet Automotive tekee muutoksia toimenkuviin, käynnistää toistaiseksi voimassa olevia lomautusjärjestelyjä sekä irtisanoo työsopimuksia.

Vähennystarve on noin 1 000 työntekijää, joista noin kolmasosa on irtisanomisia ja loput toistaiseksi voimassa olevia lomautuksia. Ne kohdistuvat kaikkiin henkilöstöryhmiin.

Lomautukset tulevat voimaan heinäkuusta alkaen.

Muutosneuvottelut käynnistettiin autotehtaan tuotantomäärien vähentymisen vuoksi. Vähentymisen taustalla on GLC-katumaasturin valmistuksen sopimuksen mukainen päättyminen.

– Kysymys on siitä, että siirrymme kolmesta vuorosta kahteen vuoroon syksyllä. Vaikka yksi sopimus päättyy, tuotanto jatkuu ja samanaikaisesti on uusia asiakashankkeita työn alla. Niiden työllistävä vaikutus ei vain osu tähän vuoteen, vaan ne työllistävät asteittain ensi vuonna, kertoo Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan johtaja Pasi Rannus.

Ilmoitettujen lomautusten arvioidaan päättyvän asteittain vuoden 2023 aikana, kun uudet tuotantoprojektit siirtyvät tuotantovaiheeseen. Valmet Automotive painottaa tällä hetkellä erityisesti sähköiseen liikenteeseen liittyviä ratkaisuja.

– Heilahtelut kuuluvat liiketoimintaamme. Viimeiset kymmenen vuotta ovat käytännössä olleet pelkkää kasvun aikaa, nyt tulee pieni hetki, niin sanottu hallittu mallinvaihtohetki, jolloin on vajaatyöllisyystilanne, Rannus sanoo.

Valmet Automotive käy jatkuvasti keskusteluja asiakkaidensa kanssa uusista hankkeista. Viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin Rannuksen mukaan aiheuttaneet sen, että asiakkaiden päätökset ovat hankaloituneet.

– Tässä on enemmän kysymys ajoituksesta kuin muista asioista.

Muutosneuvottelujen jälkeen Uudenkaupungin autotehtaalla työskentelee edelleen noin 2 000 henkilöä.

Lue myös:

Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöille kutsu muutosneuvotteluihin – edessä irtisanomisia ja lomautuksia

Suomea on suitsutettu viime kuukaudet Ruotsissa. Syynä on vetoapu, jota Suomi antoi Ruotsille Nato-päätöksenteossa.

Ruotsalaiset ovat ihastelleet jo aiemmin Suomen huoltovarmuusvarastoja, vahvoja puolustusvoimia ja laadukasta opetusta.

Kun iltapäivälehti Expressen teki listausta Suomen vahvuuksista pari vuotta sitten, se kirjasi mukaan myös poliisin tehokkaan toiminnan ja sen, että Suomesta voi saada vuokra-asunnon päivässä.

Samaan aikaan, kun Suomi-kuva on noussut uusiin ulottuvuuksiin, on kuva Ruotsista kärsinyt, myös maan kansalaisten silmissä.

Lähes päivittäiset ampumiset ovat suurin syy, mutta myös pandemian alun toimilla – tai päätöksillä olla toimimatta – on ollut paljon vaikutusta.

Kirjeenvaihtajakauteni päättyy tänä kesänä ja olen pohtinut asioita, joita ottaisin mielelläni myös Suomeen.

Näihin asioihin olen useimmin kiinnittänyt huomioni kuluneiden kolmen vuoden aikana:

Lasten arvostus

Lasten huomioiminen ja kannustaminen ovat ensiluokkaista.

Olen kirjoittanut siitä aiemminkin.

Lapsia rohkaistaan kertomaan, mitä mieltä he ovat. He saavat näkyä ja kuulua juuri sellaisina kuin ovat.

Suomessa vanhemmat sumplivat parhaillaan kesäloma-ajan lastenhoitoa. Ruotsissa ongelmaa ei ole.

Lapsi voi olla tuttujen kavereiden kanssa koulun yhteydessä järjestettävässä kerhotoiminnassa. Sitä on tarjolla vuoden ympäri myös ennen ja jälkeen koulupäivien.

Alle 18-vuotiaiden lääkkeet ovat Ruotsissa maksuttomia, sairaanhoidon ohella.

Tukholman lapsiperheitä ilahduttavat myös edut joukkoliikenteessä. Niillä tuetaan lasten pääsyä harrastuksiin.

7–11-vuotiaat matkustavat maksutta viikonloppuisin ja tänä vuonna nuoret saavat ilmaiset matkaliput koko kesäksi

Valtionvelka

Ruotsissa pidetään kiinni 1990-luvun laman jälkeen sovituista julkisen talouden säännöistä.

Se on johtanut siihen, että Ruotsin valtionvelka on noin 35 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Pandemian alussa silloinen valtiovarainministeri Magdalena Andersson rummutti tyytyväisenä, että tällaisia kriisejä varten Ruotsi on säästänyt.

Suomen velkasuhde on noin 70 prosenttia.

Yli 55-vuotiaiden työllisyys

Ruotsissa on Euroopan unionin korkein 55–64-vuotiaiden työllisyysaste, 76,9 prosenttia.

Suomessa tämän ikäryhmän työllisyysaste on 68,3 prosenttia ja sijoitus Pohjoismaiden kehnoin.

Ruotsissa kokemusta arvostetaan.

Uutislähetyksistä voi seurata vaikkapa 75-vuotiaan Rolf Porserydin erinomaisia ulkomaanuutisten analyysejä.

Kaikkiaan Ruotsin työllisyysaste on EU-maista toiseksi korkein, 80,7 prosenttia.

Taito myydä

Ruotsalaisten taito myydä ja houkutella investointeja on hämmästyttävää.

Tällä hetkellä esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on vireillä 100 miljardin euron edestä hankkeita.

Salaisuus piilee asiaa tuntevien mukaan siinä, että ruotsalaiset myyvät tavaroita ja palveluita, vaikka ne olisivat vielä keskeneräisiä.

Ruotsalaiset vastaavat asiakkaan pyyntöihin "onnistuu" ja näin he saavat jalan oven väliin. Sen jälkeen he selvittävät verkostoltaan, miten tilaus ja asiakkaan toiveet täytetään.

Ruotsalaiset eivät myöskään arkaile kehua tuotteitaan.

Yhteisöllisyys

Yhdessä olemista ja tekemistä arvostetaan.

Olin kuvaamassa Luulajassa toissa syksynä ja tein hirveällä kiireellä ohjelmia valmiiksi muutaman hengen toimituksen tiloissa.

Tasan kello 15 soi kello ja kaikki toimituksessa lähtivät yhteisille iltapäiväkahveille. Lähestyvä lähetys ei ollut syy jättää kokoontumista väliin.

Joissain paikoissa voi olla lappu luukulla arkisin kello 12–13, kun koko työpaikan väki syö yhdessä lounasta.

Yhteisillä hetkillä korostetaan sitä, että jokainen on tärkeä ja jokaista tarvitaan.

Itseluottamus

Ruotsalaisten kuuluisassa itseluottamuksessa on hyviä ja huonoja puolia.

Joskus ruotsalaiset sortuvat pitämään itseään muita parempia, eikä siitä seuraa hyvää.

Ruotsalaiseen elämään itseluottamus tuo peruspositiivisen vireen. Kaikesta selvitään, kaikessa piilee mahdollisuus. Epäonnistuminen ei ole epäonnistumista, vaan yrittämistä.

Tiukassa paikassa ruotsalainen hokee, että kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Keskustele tässä 15.6. kello 23 saakka: Mistä asioista sinä kehuisit Ruotsia?

Lue lisää Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalta:

Analyysi: Ruotsissa jengiväkivalta on lähtenyt käsistä – silti hallituspuolue sosiaalidemokraatit porskuttaa ylivoimaisessa johdossa kohti vaaleja

Ruotsissa velkavuori kasvaa ja ulosottovelkoja on ennätysmäärä – Kenneth Kjellberg ei osaa kuvitella, miltä velattoman elämä tuntuu

Kotkalaisen Sirpa Gyntherin ystävä havahtui sunnuntaina Kotkan metsikössä erikoiseen näkyyn.

Metsästä löytyi neljät lastenvaunut, lasten pieni polkupyörä, renkaita ja polkupyörien apupyöriä.

– Ystäväni soitti minulle, että mitä hän tekee, kun on vaunuja tuossa metsikössä, kertoo Gynther.

Metsikkö on Karhuvuoren kaupunginosassa vajaan kymmenen kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Metsikön lähistöllä on kerrostaloja ja myös päiväkoti. Alueella asuu paljon lapsiperheitä.

– Oli kyllä outo juttu, että neljät vaunut olivat siellä metsässä, päivittelee Gynther.

Gyntherin ystävä raahasi tavarat pois metsästä. Myös Sirpa Gynther tuli paikalle ja soitti hätäkeskukseen.

Gyntherin mukaan tavarat olivat käyttökelpoisia – niiden joukossa myös uudehkot Brion yhdistelmärattaat. Pieni lasten pyörä näytti ihan uudelta.

– Ne olivat kaikki ihan hyvässä kunnossa. En olisi hätäkeskukseen soittanut, jos olisivat romuja olleet.

Poliisikin ymmällään

Paikalle tulleet poliisit olivat yhtä ihmeissään kuin Sirpa Gynther ystävänsä kanssa. Tavarat päätyivät lopulta poliisiauton kyytiin ja sieltä löytötavaratoimistoon.

Poliisi ei ainakaan vielä ole saanut ilmoitusta kadonneista tai varastetuista lastenvaunuista tai lasten pyöristä.

Poliisille on myös mysteeri, miten tavarat metsikköön ovat päätyneet.

– Olisiko ne jostain varastettu ja viety metsään säilöön, pohtii rikosylikonstaapeli Pasi Hämäläinen Kaakkois-Suomen poliisista Kotkasta.

Hämäläinen arvelee, että tavaroiden omistajat eivät vielä välttämättä ole edes huomanneet tavaroiden kadonneen.

– Kun on neljät rattaat samassa paikassa, niin kyllä ne varmastikin on jostain anastettu.

Hämäläinen itse kertoo olleensa alalla yli 35 vuotta, eikä ole moista tapausta ennen urallaan tavannut.

– Joskus on varastettu yhdet rattaat. On erikoinen juttu, että neljät rattaat kerralla.

Tekijää on Hämäläisen mukaan varsin hankala löytää.

– Jos joku kaipaa rattaita ja polkupyörää, niin täältä löytötavaratoimistosta löytyy.

Vielä vuorokauden tapahtuman jälkeenkin kotkalainen Sirpa Gynther pohtii tapausta.

– Harmittaa niiden puolesta keneltä ne on viety – ja se pieni pyöräkin.

Opiskelijoiden asumiseen ja vapaa-aikaan vuosittain käyttämä rahamäärä on tuloihin nähden muuta väestöä suurempi. Näin kertoo kulutustutkija ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Vapaa-ajalla opiskelijat käyttävät rahaa esimerkiksi liikuntaharrastuksiin ja ulkonäköön.

– Opiskelijoiden kulutus kohdistuu huomattavan paljon enemmän elämyksiin, palveluihin, matkustamiseen, rientoihin ja ravintoloihin kuin muilla, Wilska sanoo.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus selvitti alkuvuodesta, että vuokralla asuvan opiskelijan asumismenot ovat 440–580 euroa kuussa. Summa sisältää sähkön, veden ja muut välttämättömät asumismenot.

Nordean mukaan myös sijoittamisen suosio on kasvanut.

Sen sijaan ruokaan opiskelijoilla kuluu Wilskan mukaan suhteessa tuloihin muuta väestöä vähemmän rahaa, koska opiskelijat syövät tuettuja lounaita.

Budjetti auttaa kulujen hahmottamisessa

Työpaikkasivusto Oikotien mukaan kesätyöntekijän keskimääräinen kuukausipalkka on 1 600 euroa ja Duunitorin mukaan reilut 1 800 euroa kuukaudessa.

Kesätöistä pyritään säästämään varoja seuraavan lukuvuoden ja yllättävien menojen varalle.

Nordean Kymenlaakson toimipaikan johtaja Sanna Kettunen kehottaa opiskelijoita budjetoimaan, kuinka paljon he ovat valmiita käyttämään rahoja kesällä ja minkä verran haluavat laittaa säästöön tulevaa varten.

Myös lukuvuodelle kannattaa Kettusen mukaan tehdä kuukausi- tai jopa viikkobudjetti, jossa on nyt hyvä ottaa huomioon inflaation nousu.

– Sitten ehkä kannustaisin, että jos 10-20 euroa saisi siirrettyä pitkäaikaisiin säästöihin. Helpoimpana ehkä rahastoihin.

Alla neljä opiskelijaa kertoo, kuinka paljon he tienaavat kuussa kesätöistä ja miten he aikovat tienestit käyttää.

Tuuli Uutela

Tuuli Uutela, 22, opiskelee Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa psykologiaa. Kesäksi hän on tullut töihin kotikaupunkiinsa Kouvolaan. Uutela on työskennellyt K-Citymarketin kassalinjalla toukokuun puolivälistä alkaen.

Uutela tienaa kuussa noin tuhat euroa. Summa vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon tunteja kertyy ja saako ilta- tai sunnuntailisiä. Syksyä varten kesän tienesteistä olisi tarkoitus säästää noin 80 prosenttia. Loput rahat kuluvat kesämenoihin.

– Hyvää ruokaa, matkoja ympäri Suomen. On kiva lähteä katsomaan kavereita kesälomalla. Varmaan jäätelöön menee myös jonkin verran rahaa.

Uutelalla on Joensuussa asunto, jota hän maksaa myös kesän ajan. Kouvolassa hän asuu vanhemmillaan, jotka pitävät huolta kesän ruokahuollosta. Lukuvuoden aikana Uutela keskittyy opintoihin eikä käy töissä.

– Opinnot ovat aika vaativia. Haluan keskittyä täysillä niihin, enkä palaa loppuun työvuoden aikana.

Pinja Halttunen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskelevalla Pinja Halttusella, 22, on syytä iloon, sillä hän onnistui löytämään itselleen palkallisen työharjoittelupaikan kesäksi.

Halttunen aloitti työt Kymsote Kiinteistöjen Puhtauspalveluissa kaksi viikkoa sitten. Hän työskentelee rekrytointikoordinaattorina. Harjoittelu kestää kolme kuukautta. Palkkaa Halttunen saa kuukaudessa noin 2 100 euroa.

– Suurin osa menee elämiseen. Toki yhdessä poikaystävän kanssa jaamme menoja.

Pakollisiin menoihin kuten vuokraan, ruokaan ja bensaan kuluu arviolta puolet palkasta. Halttunen aikoo laittaa kuukausittain 150-200 euroa asuntosäästötilille. Lisäksi hän aikoo säästää puskurivaraa syksylle arviolta 500-600 euroa kuussa.

– Jos ei tee opiskelujen ohella töitä, niin tukena tuleva summa on aika pieni. Olen tosi iloinen siitä, että on palkallinen harjoittelu. Se ei ole itsestäänselvyys.

Boris Koste

Tykkimäen huvipuisto on Boris Kosteelle, 21, tuttu jo aiemmilta kesiltä. Tänä kesänä hän työskentelee pelikymppinä. Työtehtäviin kuuluu muun muassa pitää huolta siitä, että huvipuiston peleissä on riittävästi palkintoja.

Palkka on tänä kesänä noin 1 200-1 500 euroa kuussa. Koste on juuri ostanut omakotitalon yhdessä kihlattunsa kanssa. Se on parin ensimmäinen omistusasunto. Kosteen kihlattu on vakituisessa työsuhteessa.

– Jos molempien palkat laskee yhteen, niin 50-60 prosenttia menee elämiseen. Ehkä jopa 70 prosenttia, Koste kertoo.

Noin kymmenen prosenttia varoista on tarkoitus laittaa säästöön. Loput rahat on käytettävissä omiin menoihin kuten harrastuksiin. Koste opiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa game designia. Hän tekee töitä ympäri vuoden, joten talous ei ole pelkästään kesätienestien varassa.

– Olen monimuoto-opiskelija eli käyn koulussa suunnilleen pari kertaa kuukaudessa ja loput on kotitöitä. Se on nuorisotermiä käyttäen aika chilliä.

Essi Penttinen

Essi Penttinen, 23, on kesätöissä Nordean Kouvolan toimipisteessä. Hänellä on takanaan ensimmäinen opiskeluvuosi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Penttinen ei halua kertoa, paljonko saa kesätöistä palkkaa. Penttinen arvioi, että palkasta yli puolet menee pakollisiin menoihin kuten vuokraan ja ruokaan. Palkasta on tavoitteena säästää kuukausittain noin 30 prosenttia.

– Kun yksin asuu ja pitää elättää itsensä, on tosi iso merkitys, että on töitä koko kesän.

Noin neljäsosa palkasta menee vapaa-ajanviettoon. Tänä kesänä tiedossa on esimerkiksi matkustelua kotimaassa kavereiden kanssa. Lisäksi Penttinen säästää edessä olevaan Yhdysvaltojen matkaan.

– Viime syksynä ja talvena pystyin käyttämään noin tonnin ylimääräistä molempina lukukausina tuen ja lainan lisäksi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikoon 15.6. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Opiskelija Otto Haarala kertoo opiskelijoiden kiristyvästä rahatilanteesta: "Pienellä kauhulla odotamme, mitä tapahtuu vuokrille"

Turussa opiskeleva Julia Siimento, 21, säästää enemmän kesätyörahoja elinkustannusten nousun takia – pienikin hinnannousu näkyy opiskelijan arjessa

Opintolainaa nostetaan nyt ennätysmääriä – näin inflaatio vaikuttaa opintovelkoihin

Kesätöitä on tarjolla tänä vuonna aiempaa enemmän ja paikkoja on edelleen auki – SAK: Osa paikoista voi jopa jäädä täyttämättä

Jos mielii nähdä Haagan alppiruusupuiston kukkaloiston parhaimmillaan, kannattaa paikalle suunnata juuri nyt.

Alppiruusupensaita lävistävät auringonsäteet luovat puistoon tunnelman, joka on kuin suoraan sadusta. Kukkien väriloisto ja metsän tuoksut rauhoittavat myös kiireisimmän kaupunkilaisen mielen.

Ensimmäiset alppiruusut istutettiin alueelle vuonna 1975, jolloin puutarhaa käytettiin tutkimustarkoituksiin. Alun perin alppiruusut istutettiin metsän keskelle luonnontilaiselle suolle siksi, että ne pitävät happamasta maasta.

Tutkijoiden tavoitteena oli jalostaa 3 000 alppiruusuristeymästä Suomen ilmastoon sopivia lajikkeita.

Jalostuksen tuloksena syntyi suosittu lajike "Haaga", joka voi kasvaa jopa kaksimetriseksi.

Haagasta peräisin on myös lajike "Pekka", joka on nimetty Helsingin entisen kaupunginpuutarhurin Pekka Jyrängön mukaan. Kyseisen lajikkeen tunnistaa hempeän vaaleanpunaisista kukista ja leveän pensasmaisesta ulkomuodosta.

Puiston vakiovierailijoille tuttu lajike on myös "P.M.A. Tigerstedt", joka on saanut nimensä alppiruusujalostusohjelman käynnistäjän, emeritusprofessori Peter Tigerstedtin mukaan. Kyseisen lajin tunnistaa kukinnon punaruskeasta pilkutuksesta.

Poikkeuksellisen hieno kukintavuosi

Tänä vuonna Haagan alppiruusupuisto on poikkeuksellisen hieno nähtävyys, sillä alppiruusut ja puistoatsaleat kukkivat yhtä aikaa.

Aurinkoisissa paikoissa viihtyvät atsaleat loistavat kirjavissa väreissä – erityisesti korostuu vaaleanpunainen, oranssi, keltainen ja valkoinen.

Alppiruusupuistossa kukkaloistoa voi ihailla katselulavalta, jonka päältä näkee kukinnot melkein koko komeudessaan. Vastaavaa ei löydy mistään muusta Helsingin puistosta.

Näköalalavan lisäksi värien kirjoa pääsee katsomaan pitkospuita pitkin. Valtavat alppiruusu- ja atsaleakasvustot muodostavat kapeita kujia ja tunnelinomaisia kulkuväyliä.

Valtavat kukinnot ja alppiruusujen muodostamat solat ovat perinteisesti houkutelleet paikalle valmistujais- ja hääkuvien ottajia. Sosiaalinen media on auttanut ihmisiä löytämään paikalle.

Eikä ihme – alppiruususokkelossa todella pääsee irti kaupungin hälinästä.

Oletko käynyt Helsingin alppiruusupuistossa? Kerro kommenteissa kokemuksistasi! Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tältä näyttää Kontulan alppiruusukeitaassa, jonka harva tietää – äänestys ratkaisee, kunnostaako Helsingin kaupunki puiston

Suo valjastettiin alppiruusupuistoksi yli 40 vuotta sitten, ja nyt sen monimetriset kukat loistavat – mutta vain parin viikon ajan

Kotka saa tuhat pionia – uusi kukkiva puisto istutetaan Kotkansaarelle

Lenin-patsas siirretään siis pois Kotkan katukuvasta. Kotkan kaupunginvaltuusto päätti eilen maanantai-iltana, että patsas siirretään museoon.

Virolaisen kuvataiteilijan Matti Varikin veistämä Leniniä esittävä patsas sijaitsee Kotkan keskustassa, Kotkansaaren Pohjoispuistokadulla. Patsas on saatu lahjana vuonna 1979 Kotkan ystävyyskaupungilta Tallinnalta, joka vielä tuolloin kuului Neuvostoliittoon.

Patsas on vuosien aikana joutunut useaan otteeseen vandalismin kohteeksi ja sitä on töhritty.

Kotkassa keskustelu patsaan tulevaisuudesta alkoi jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mutta keskustelu kiihtyi viime keväänä.

Kotkan Lenin-patsasta on esitetty poistettavaksi sekä valtuusto- että kuntalaisaloitteella. Aloitteissa esitettiin, että patsas pitäisi siirtää maakuntamuseoon, koska se loukkaa Neuvostoliiton sotarikoksien uhreina menehtyneiden ihmisten muistoa.

Samaan aikaan valtuustossa toivottiin myös patsaan poistamista.

Kymenlaakson museo on toivonut, että patsas säilytettäisiin paikoillaan, mutta sen jalustaan tai lähistölle lisättäisiin patsaan historiasta kertova laatta.

Museo on myös itse selvittänyt patsaan siirtoa Tampereella sijaitsevan Lenin-museon kokoelmiin, mutta patsaalle ei ole Tampereella käyttöä.

Vaati äänestyksen

Yksimielisesti patsas ei Kotkan katukuvasta poistu. Eilisessä kokouksessa Kotkan kaupunginvaltuusto äänesti Joona Mielosen (vas.) esityksestä, jossa ehdotettiin, että asia palautetaan vielä kerran uudelleen valmisteltavaksi.

Mielosen esityksessä patsas säilytettäisiin nykyisellä paikalla ja varustettaisiin opastauluilla. Palautusehdotus hävisi äänestyksen lukemin 9–41.

Kotkassa valtuusto päätti jo kerran aiemmin, että patsaan poistamiselle ei ole tarvetta. Nyt kun valtuusto käsitteli kuntalais- ja valtuustoaloitteita uudelleen, päädyttiin siis poistamaan patsas Kotkansaaren Pohjoispuistokadun puistikosta.

Vuonna 1995 patsaan lähelle paljastettiin osana Port of Kotka -taidenäyttelyä veistos Leninin puuttuvasta käsivarresta.

Turku päätti viime huhtikuussa poistaa oman Lenin-patsaansa ydinkeskustasta, koska se oli herättänyt yleisössä ja mediassa toistuvasti tunteita ja keskustelua. Leningradilta lahjaksi saatu Leninin rintakuva oli ollut Turun keskustassa vuodesta 1977. Jatkossa sen paikka on museopalveluiden säilytystiloissa.

Lue lisää:

Suomen viimeisen Lenin-patsaan ympärille kerääntyy lauantaina juhlijoita – puistojuhlan tarkoituksena puolustaa patsaan säilyttämistä

Onko Suomen viimeisen julkisen Lenin-patsaan kohtalo liian vaikea ratkaista? "On mahdotonta esittää patsaan käsittelyyn yhtä ainoaa vaihtoehtoa"

Lenin-patsas seisoo pihassa, jonka vieressä siviilien pommittaminen alkoi vuonna 1939 – Juhani Pekkola ei murskaisi patsasta, vaan haluaa sen museoon

Verohallinto on ensimmäistä kertaa selvittänyt, kuinka paljon yrityksen vastuuhenkilöiden rikostausta vaikuttaa siihen, miten tunnollisesti yritys hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Yritykset, joiden johdossa on talousrikoksista tuomittu henkilö, jättävät kaksi kertaa muita todennäköisemmin lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta.

Lakisääteisiä velvoitteita ovat esimerkiksi palkan sivukulujen maksaminen, työntekijöiden vakuuttaminen ja erilaisten ilmoitusten tekeminen muun muassa tulorekisteriin.

– Kaikki vastuuhenkilöiden rikostuomiot lisäsivät riskiä, että yritykseltä jää lakisääteisiä velvoitteita hoitamatta. Myös muutkin rikokset kuin vastuuhenkilön talousrikokset nostavat yrityksen riskiä velvoitteiden laiminlyöntiin. Tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että rikostuomion saaneet ottavat enemmän riskejä ja laiminlyövät velvollisuuksiaan, apulaisjohtaja Marko Niemelä Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä kertoo Verohallinnon tiedotteessa.

Tuomio ei vaikuta tukien myöntämiseen

Selvityksessä todetaan myös, että 15 miljoonaa euroa koronatukia olisi jäänyt myöntämättä, jos tukien myöntäjillä olisi ollut mahdollisuus olla antamatta tukia talousrikoksista tuomittujen henkilöiden yrityksille.

Koronatukia myönnettiin yrityksille yhteensä 1, 6 miljardia euroa vuonna 2020. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tekemässä selvityksessä aineistona olivat kaikkien koronatukia hakeneiden yritysten taustahenkilöiden rikosrekisteritiedot vuosilta 2016–2020. Aineistossa oli mukana myös otos sellaisten yritysten taustahenkilöistä, jotka eivät koronatukia hakeneet.

Helsingin Sanomat kirjoittaa keskusrikospoliisin tutkivan kuutta tapausta, joissa järjestäytyneiden rikollisjengien epäillään hankkineen koronatukia laittomasti. Tukia myöntäneet Business Finland ja ely-keskukset ovat tehneet ilmoituksia kymmenistä rikosepäilyistä.

Osalla hakijoista on löytynyt rikostaustaa myöhemmissä selvityksissä.

Lain mukaan yrityksen vastuuhenkilön talousrikostuomio ei saa vaikuttaa esimerkiksi yritystuen tai –avustuksen myöntämiseen, Verohallinto kertoo. Lainsäädäntö ei myöskään mahdollista vastuuhenkilöiden rikostuomiotietojen hyödyntämistä esimerkiksi verovalvonnassa.

Viranomaisilla rajattu pääsy tuomiotietoihin

Tällä hetkellä henkilöiden rikostaustatietojen käyttäminen viranomaistyössä on sallittua, kun julkisista hankinnoista päätetään. Hankintalain mukaan julkishallinto ei voi ostaa tuotteita tai palveluita yritykseltä, jonka vastuuhenkilö on tuomittu esimerkiksi veropetoksesta, lahjuksen antamisesta tai rahanpesusta.

Tuoreen selvityksen perusteella myös velallisen epärehellisyystuomion saaneet laiminlyövät velvollisuuksia erityisen paljon. Julkisia hankintoja tekevillä ei ole tällä hetkellä oikeutta tarkistaa, onko yrityksen vastuuhenkilöillä velallisen epärehellisyys- tai kirjanpitorikostuomio.

– Pitäisikö esimerkiksi velallisen rikos tai kirjanpitorikos sitten olla myös hankintalaissa hylkäävänä perusteena, tai pitäisikö rikostietoja pystyä käyttämään myös viranomaisten valvontatyössä tai kun tukia myönnetään? Selvityksemme tarkoitus ei ole ottaa kantaa tähän, vaan tuoda faktoja päättäjien tietoon. Päättäjien rooli on tehdä johtopäätökset ja harkinnan jälkeen mahdolliset muutokset lainsäädäntöön, Niemelä kertoo.

Lue lisää:

Rakennusyhtiö lupasi sijoittajille kovat tuotot Helsingin ydinkeskustan asunnoista, sitten rahat loppuivat: epäiltyjen miljoonapetosten oikeuskäsittely voi kestää kuukausia

Suomessa on viime aikoina tullut ilmi useita tapauksia, joissa hätäkeskus on saanut avunpyynnön omakotitalossa asuvan vanhuksen luokse. Vanhus on ilmoituksien mukaan tullut yllättäen ja oudosti väsyneeksi.

Kun ensihoitajat ovat menneet paikalle, heidän häkämittarinsa ovat alkaneet piipata.

– Ilmeni heti, että asunnossa on häkää, kertoo pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Yhdistävä tekijä tapauksissa on se, että taloissa on ollut tulisija, esimerkiksi takka tai leivinuuni, jonka hormien pellit on laitettu liian aikaisin kiinni.

Heinisen mukaan vanhukset eivät ole malttaneet odottaa, että tuli on kokonaan sammunut. Silloin häkä on päässyt asuntoon sisään.

Häkä on hajuton, mauton ja näkymätön kaasu, joka tappaa pelottavan nopeasti ja arvaamattomasti. Sitä syntyy epätäydellisen palamisen yhteydessä.

Yllättävää huonovointisuutta

Ikäihmisten häkämyrkytykset ovat yllättävän yleisiä.

– Niitä on joka vuosi pelkästään Etelä-Karjalassa useita tapauksia, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten ensihoidon päällikkö Jan-Erik Palviainen.

Myös Palviaisen mukaan juurisyy on ollut se, että tulisijan pellit on laitettu liian aikaisin kiinni.

– Valtaosassa se on suurin syy, sanoo Palviainen.

Hätäkeskukselle tulleissa ilmoituksissa kerrotaan Palviaisen mukaan ikäihmisen yllättävästä yleistilan laskusta, heikkoudesta tai tajunnan tason häiriöstä.

– Joskus soittaja on ikäihminen itse, toisinaan samassa asunnossa tai lähiympäristössä oleva ihminen, joka on huomannut henkilön voinnin huonontuneen.

Erityisen vaarallinen tilanne yksin asuvilla ikäihmisillä, jotka eivät välttämättä huomaa tilansa huonontuneen.

Aina hoitoon

Jan-Erik Palviainen kertoo, että ihmiset oirehtivat häkämyrkytyksessä vähän eri tavalla. Suurimmalla osalla oireet ovat kuitenkin samankaltaiset.

– Keskeiset oireet ovat pahoinvointi, päänsärky ja etenevä tajunnan tason lasku. Voimakas häkämäärä vie tajunnan nopeasti, sanoo Palviainen.

Hän kannustaa aina suhtautumaan häkään vakavasti ja ottamaan aina yhteyttä lääkintäalan ammattilaisiin, vaikka olisi saanut kotioloissa vain lieviä oireita.

– Jos tilanne vielä etenee, se vaatii nopeita hoitotoimenpiteitä, kuten happihoitoa, jotta vältytään vakavammilta seurauksilta. Koskaan ei ole väärin soittaa hätäkeskukseen, muistuttaa Palviainen.

Hormien pellit on tapana laittaa kiinni sen jälkeen, kun tuli on kokonaan sammunut ja hiillos täysin musta. Tällöin takassa oleva lämpö jää lämmittämään huoneistoa, eikä karkaa piippua pitkin taivaalle.

Jos takassa on vielä palavaa ainesta, kaasut ja savu eivät enää pääse piipun kautta ulkoilmaan vaan jäävät sisätiloihin.

Silloin on vaara, että häkä työntyy huoneistoon ja aiheuttaa häkämyrkytyksen.

Kun häkää joutuu keuhkoihin, se aiheuttaa hapenpuutteen. Runsas häkämäärä johtaa nopeasti tajuttomuuteen ja kuolemaan.

Jan-Erik Palviainen kertoo, että häkävaroitin kuuluu nykyään ensihoitajien vakiovarusteisiin.

Muistin heikkeneminen tuo ongelman

Viime aikojen häkämyrkytystapauksissa on ollut erityisen paljon ikäihmisiä. Monet heistä ovat asuneet omakotitalossa koko ikänsä ja tottuneet laittamaan pellit kiinni lämmityksen jälkeen.

Tässä piilee vaara.

– He ovat voineet aiemmin olla taitavia tulen käyttäjiä, mutta ajan myötä taidot ovat heikentyneet, sanoo pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Samaa ajattelee myös ensihoidon päällikkö, Eksoten akuutin tulosyksikön palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen.

– Vaikka ikäihmisen fyysinen kunto olisi hyvä, osalla väestöstä muistiongelmat alkavat haitata perusasioita. Ne asiat, jotka aikaisemmin ovat olleet itsestäänselvyyksiä, voivat ollakin ongelmallisia.

Sininen liekki tuo häkää

Pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pelastuslaitokselta muistuttaa, että peltejä ei saa laittaa liian aikaisin kiinni.

– Pellit kannattaa sulkea vasta sitten, kun kekäleet ovat aivan mustia, sanoo Heininen.

Heinisen mukaan on erityisen vaarallista sulkea pellit siinä vaiheessa, kun tulta vielä näkyy.

– Jos kekäleestä nousee pientä sinertävää liekkiä, se on merkki siitä, että häkää syntyy, sanoo Heininen.

Tulisijat tulee myös nuohota säännöllisesti. Esimerkiksi piipussa olevia halkeamia ei maallikko yleensä huomaa.

Heinisen mukaan koteihin kannattaa palovaroittimen lisäksi hankkia myös häkävaroitin. Se on yleensä hieman kalliimpi kuin palovaroitin, mutta Heininen suosittaa investoimaan myös siihen.

– Huoneistopalojen yhteydessä häkäkuolema on yleisin kuolinsyy, kertoo Heininen.

Viime viikolla tuli ilmi, miten Kotkassa kaksi miestä kuoli häkämyrkytykseen, kun he olivat korjaamassa rikkoutunutta öljylämmitintä. Lue se uutinen tästä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt Saksan liittokanslerilta Olaf Scholzilta täyttä tukea Ukrainalle. Zelenskyi katsoo, että Scholz on Ukrainan tukemisen suhteen liian huolissaan siitä, mitä tuki aiheuttaa Saksan ja Venäjän suhteille.

Zelenskyi kertoi näkemyksistään Saksan julkisella tv-kanava ZDF:llä myöhään maanantai-iltana.

– Hänen [Scholzin] ja hänen hallituksensa on tehtävä päätös: he eivät voi käydä vaihtokauppaa Ukrainan ja Venäjä-suhteidensa kanssa, sanoi Zelenskyi The Guardianin mukaan.

Vaikka Saksa onkin tarjonnut Ukrainalle huomattavaa taloudellista ja sotakalustoapua Venäjän hyökkäyssodan aikana, on Scholzin hallitusta arvosteltu sekä kotimaassa että ulkomailla avun antamisen hitaudesta. Moni arvostelija on huomauttanut, että Saksa on toiminut avun antamisessa Ukrainalle huomattavasti hitaammin kuin esimerkiksi Yhdysvalla tai monet pienemmän Euroopan maat.

Scholz on torjunut arvostelun ja muistuttanut, että esimerkiksi Saksan Ukrainalle tarjoamien kehittyneiden haupitsien käyttämiseen tarvitaan laajamittaista koulutusta ennen niiden käyttöönottoa.

Mediatietojen mukaan Scholz olisi mahdollisesti vierailemassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Italian pääministeri Mario Draghin kanssa Kiovassa torstaina. Kyseessä olisi liittokanslerin ensimmäinen vierailu Ukrainaan sodan alkamisen jälkeen.

Scholz on kieltäytynyt kommentoimasta uutista.

Lisää aiheesta:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Merkel astui julkisuuteen puolustamaan Venäjä-politiikkaansa – ja paljasti samalla pari asiaa Putinista– (8.6.)

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen selvitys homoavioliitostaan kertoneen miehen työsuhteen purkamisesta on valmistunut.

Ilmarisen tiedotteen mukaan työsuhteen purkamiselle koeajalla ei löytynyt "syrjiviviä perusteita".

– Yksityisyydensuojan vuoksi emme voi julkisesti kertoa työsuhteen päättämisen perusteita, mutta syyt liittyvät aina työhön, eikä asialla ole mitään tekemistä työntekijän seksuaalisen suuntautumisen tai siviilisäädyn kanssa, Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä kertoo tiedotteessa.

Tapaus nousi julkisuuteen kesäkuun alussa, kun Ilmarisella koeajalla työskennellyt Toni Varis kertoi työsuhteen purkamisesta sosiaalisessa mediassa.

Variksen mukaan potkujen syy oli se, että hän oli kertonut esihenkilölleen naimisiinmenostaan miehen kanssa. Seuraavalla viikolla Ilmarinen purki työsuhteen koeajan toiseksi viimeisenä päivänä.

Ilmarinen kiisti tapauksen tuoreeltaan, mutta kertoi tuolloin aloittavansa selvityksen asiasta.

Tapauksesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Esimies kiistää syrjivän kommentin

Varis kertoi aiemmin Ylen haastattelussa, kuinka hän kertoi esimiehelle käytävällä avioliitostaan ja hämmentyi vastauksesta.

– Hän sanoi, että homot voivat mennä töihin Varmaan, Varis kertoi.

Esihenkilö sanoi tämän Variksen mukaan suullisesti käytävällä, eikä ketään ollut kuulemassa.

Esihenkilö kiistää käyneensä kyseisen keskustelun tai edes tavanneensa henkilön kyseisenä ajankohtana.

Ilmarisen mukaan Variksen väitteelle ei löytynyt selvityksessä muita todisteita tai ulkopuolisia henkilöitä, jotka olisivat kuulleet keskustelun.

Ilmarinen selvitti tapausta kuulemalla kumpaakin osapuolta ja muita työntekijöitä. Myös kulunvalvontatietoja ja työkalentereita katsottiin.

Myöskään kulunvalvonnasta tai työkalentereista ei Ilmarisen mukaan löytynyt vahvistusta sille, että henkilöt olisivat kohdanneet tuolloin.

Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä painottaa tiedotteessa, että työsuhteen purkaminen on raskas päätös työntekijän lisäksi työnantajalle eikä sitä tehdä kevein perustein.

– Olemme pahoillamme, että työntekijä on kokenut tämän epäoikeudenmukaisena, Ärilä lisää.

Ilmarisen tiedotteessa vakuutetaan, että työyhteisöä järkyttänyttä tapausta tullaan käymään vielä läpi ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella.

Lue lisää:

Ilmarinen potkukohusta: Selvitys aloitettiin heti tiistaina, lopputuloksesta ei pystytä ehkä kertomaan paljon

Toni Varis kertoi avioliitosta miehensä kanssa ja sai kuulla potkuista seuraavana päivänä: Ilmarinen kiistää, mutta tekee selvityksen asiasta

Teboil-kauppiaat kertovat: Myynti vähentynyt boikotin vuoksi rajusti – “Tulevaisuus näyttää heikolta”, kommentoi salolaisyrittäjä

Ylen Teboil-kauppiailta saamien tietojen mukaan polttoaineen myynti on pudonnut noin kolmanneksella Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Osalla huoltamoista pudotus on ollut vieläkin rajumpaa, jopa 50 prosenttia. Teboil-yhtiö kieltäytyy kertomasta polttoaineen myyntitilastoja. Kauppiaissa kuluttajien Teboil-boikotti herättää ristiriitaisia tunteita, eikä huoltamojen tulevaisuus näytä kovin valoisalta.

Palvelualoilla kärsitään pitkittyneestä työvoimapulasta

Yrittäjä Anniina Ojala kokee haastavaksi löytää sitoutuneita työntekijöitä luonnonkosmetiikkaa myyvään liikkeeseen. Ravintola-alan huutava osaajapula on ollut otsikoissa, mutta tekijöitä tarvittaisiin myös muilla palvelualoilla: työnhakijoita ei yksinkertaisesti ole tai hakijoiden osaaminen ei vastaa yrityksen tarpeita.

Amerikkalaislinnuista on kadonnut liki 30 prosenttia, mutta kolibrit sinnittelevät

Kolibrit pystyvät selviytymään ilmastokriisistä paremmin kuin monet muut siivekkäät – maailman pienimmät linnut ovatkin sopeutumisen mestareita. Muuttolintujen pesinnän onnistuminen on kuitenkin vaakalaudalla ilmaston lämmetessä.

Presidentti Niinistö vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa Yle Radio Suomen suorassa radiolähetyksessä kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin ja keskustelee kuuntelijoiden kanssa tänään kello 11.02–12.00. Yle seuraa presidentin kyselytunnin antia tässä jutussa.

Sää

Tiistaina on pilvistä ja sade- sekä ukkoskuuroja syntyy monin paikon. Sadekuurot voivat olla paikoin voimakkaita. Rannikot jäävät pääosin poutaisiksi.

Päivällä lämpötila on 18 ja 22 asteen välillä. Pohjois-Lapissa on viileämpää. Metsäpalovaroitus on voimassa monin paikoin rannikon maakunnissa ja paikoin Länsi-Lapissa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Miksi ihmiset uhraavat terveytensä työlle? Elokuvaohjaaja John Websterin dokumentissa The Happy Worker (2022) kysymystä pohtii joukko valkokaulustyössä nääntyneitä.

Haastateltujen kertomuksissa toistuu tuttu kaava. He luonnehtivat itseään suorittajiksi, jotka eivät ole osanneet asettaa työlle rajoja. Kun työtä on loputtomasti, väsymyksestä tulee normaali olotila.

Herätyskellojen pitäisi soida, jos työpaikalla on ihmisiä, joiden mielissä sairaala vaikuttaa lepokodilta.

Väsyneen mielessä elämä alkaa tuntua hallitsemattomalta pyörteeltä. Synkimpinä hetkinä työuupunut saattaa toivoa kohdalleen onnettomuutta, jotta ei tarvitsisi mennä töihin.

Epätoivoisen mielessä sairaala on pelastusrengas.

Synkät ajatukset saattavat saada muut varpailleen. Joku voi loukkaantua siitä, että terveen oloinen ihminen toivoo pääsevänsä sairaalaan.

Tuohtumisen sijaan on hedelmällisempää pohtia työuupuneen ajatuskulkua. Herätyskellojen pitäisi soida, jos työpaikalla on ihmisiä, joiden mielissä sairaala vaikuttaa lepokodilta.

Taustalla piilee mahdollisesti haavekuva siitä,että elämänhallinta lisääntyy, kun sattuma tuo kohdalle yllättävän käännekohdan. Elokuvissa päähenkilöt saavat usein oivalluksia sairaalasängyssä.

Voi silti olla, että kokemukset opettavat enemmän kuin yksi murheellinen tapahtuma.

Yhtenä iltana en tullut kotiin.

Seitsemän vuotta sitten tähän aikaan minun piti väitellä. Olin väsynyt mutta tohkeissani. Olisi ehkä pitänyt levätä, mutta en levännyt vaan touhotin. Käynnissä olivat ruuhkavuodet.

Sitten se tapahtui: yhtenä iltana en tullut kotiin.

Perheelle selvisi aamulla, että olin ollut liikenneonnettomuudessa. Ennuste oli alkuun todella huono, mutta kiitos Turun yliopistollisen keskussairaalan, selvisin säikähdyksellä.

Teho-osastolla kului pari viikkoa nukutettuna.

Tehohoito oli rankka kokemus, mutta outoa kyllä, sairaalasta jäi paljon hyviä muistoja. Olin lähinnä helpottunut siitä, että selvisin hengissä. Lepäämisen taitoa en kuitenkaan oppinut.

Sen sijaan pohdin pää paketissa sauhuten sitä, kuinka nopeasti pääsen suorittamaan keskeneräisen työn eli väitöskirjan loppuun. Vihjailut kuukausien sairauslomasta kävivät hermoille.

Selvisi, että pääsen kesäksi kotiin. Innostuin, koska väitös jo syyskuussa osoittautui mahdolliseksi. Ryhdyin vimmaisesti suorittamaan paranemista.

En tiedä miksi – ehkä ajattelin, että pätkätyöläisen pitää olla reipas.

Jälkikäteen ajateltuna lapsellinen innokkuus hävettää. Kesti vuosia kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, ettei tunnollisesta suorittamisesta jaeta mitään erityisiä palkintoja.

Liiallinen innokkuus voi jopa kääntyä itseä vastaan. Kilpailullinen työkulttuuri on hyvin yksilökeskeinen, joten työssä väsyminen tai sille kaiken antaminen saatetaan tulkita suorittajan omaksi syyksi.

Ei ihme, että nykyään toitotetaan korulauseita omien rajojen tunnistamisesta.

Rajojen asettamiseen liittyvissä ohjeissa kuitenkin unohtuu se, että töitä tehdään harvoin yksin. Niissä myös oletetaan, että jokaisella on tilaa ja mahdollisuus kertoa rajansa tomerasti muille.

Ikään kuin työelämä olisi sarja selkeitä valintoja, joihin vastataan kyllä tai ei.

Oman kokemukseni mukaan nykytyö on kaaos. Sekasotkun keskellä selviytymiseen minulla onkin toisenlainen, itsen ulkopuolelle kurkottava ohje: mikäli huomaat itsessäsi helposti syyllistyvän suorittajan piirteitä, valitse tarkasti keiden kanssa olet tekemisissä.

Ihmiset, jotka tunnistavat omat rajansa, eivät aina kunnioita toisten rajoja.

On mahdollista, että suorittajat väsyvät työn sijasta toisiin ihmisiin. Tiina Raevaara pohtii vastaavaa teoksessa Minä, koira ja ihmiskunta (2022). Vaikka kirja käsittelee lajien välisen yhteiselon historiaa, siinä sivutaan työuupumusta ja sopeutumista toisten toiveisiin.

Myös haastatteluissa Raevaara on kuvannut uupumusta ahdistavana tilana, jossa kaikki tuntuivat vaativan häneltä jotain. Voimat olivat kuitenkin ehtyneet, joten hän ryhtyi laatimaan itsekseen puolustuspuheita kuvitteellisia moitteita ja syytöksiä varten.

Vastaava tunnetila voi olla taustalla silloin, kun sairaala näyttää pelastusveneeltä.

Kenties väsynyt mieli toivoo, että ulkopuolinen auktoriteetti puuttuisi vaikeaan tilanteeseen selittämällä kaikille sen, millainen määrä painolastia on yhdelle ihmiselle riittävästi.

Valkotakkinen pelastaja piirtäisi rajat ja toisi järjestyksen sekasortoon.

Mona Mannevuo

Kirjoittaja on tutkijatohtori Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS), jossa hän tutkii työuupumuksen lääketieteellistä historiaa. Hän kirjoittaa kolumneja yksityishenkilönä, eivätkä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.

Kolumnista voi keskustella 15.6. klo 23.00 saakka.