KUTUZIVKA Hämärässä, kosteassa ja ummehtuneessa kellarissa on hankala liikkua muuten kuin kumarassa. Katto on matalalla, ja pään korkeudella risteilee talon putkisto.

Yläpuolella on Venäjän pommittama päiväkoti, josta laskeutuvat pitkät portaat alas kylän ainoaan väestönsuojaan.

Maan pinnalla jatkuu sota, josta voi parhaiten selvitä hengissä pysyttelemällä kellarissa päivästä ja kuukaudesta toiseen. Siksi useimmat asukkaat ovat muuttaneet maan alle.

Kutuzivkan kylän väestönsuojassa on kymmeniä makuupaikkoja. Lähinnä täällä asuu vanhuksia, mutta myös äitejä ja yksi nuori poika, 8-vuotias Timofei Seidov.

Timofei viettää aikaa nurkkauksessa, jonne on tuotu pöytä ja sohva, shakkilauta ja piirustusvälineet.

Mitä piirrät?

– Panssarivaunuja, Timofei vastaa lyhyesti. Punaisesta tähdestä erottaa vihollisen, Venäjän panssarivaunut.

Timofei on kuitenkin piirtänyt myös iloisemman kuvan siitä, miten perhe on ulkona pihalla, jossa aurinko paistaa eikä enää sodita.

Kutuzivkan kylän liepeillä panssarivaunut ovat kuitenkin vielä todellisuutta, eikä rauhallinen arki näy muuta kuin lasten piirustuksissa.

Donetskin sotilaat auttoivat, toisin kuin venäläiset

Miehittäjä valtasi Kutuzivkan kylän sodan alkupäivinä ja eteni lopulta aivan Harkovan miljoonakaupungin lähiöiden laidalle.

Kutuzivkan 1 500 asukasta kohtasivat ensimmäiseksi Venäjän rinnalla taistelleita sotilaita Donetskin niin sanotulta separatistialueelta.

– He auttoivat ja toivat ruokaa sekä vettä, koska pumppu oli pommitettu rikki, kertoo 58-vuotias Ljuba nelikerroksisen elementtitalonsa edustalla. Neuvostoliiton aikaan oli tavallista, että pienessäkin kylässä asuttiin osittain kerrostaloissa. Nyt juuri kerrostaloissa on vaikeaa selviytyä, koska omaa huoneistoa ei voi lämmittää.

Ljuba keittää teevettä puuliedellä kerrostalon pihalla. Kylän kissat kiehnäävät jaloissa.

– Kokkaan tässä lähes kaikkea mitä meillä on. Borssikeittoa on purkeissa valmiina, mutta en avaa niitä, kun ei ole syöjiä, Ljuba kertoo.

Ljuban mukaan separatistien jälkeen kylään tuli venäläisiä sotilaita, jotka syyttivät liittolaistaan, Donetskin joukkojen komentajaa petturiksi. Sen jälkeen kun venäläiset ottivat kylän haltuunsa, siviileille ei herunut enää mitään apua.

Miehitystä kesti huhtikuun loppuun asti. Silloin Ukraina valtasi Harkovan koillispuolella sijaitsevan Kutuzivkan kylän takaisin.

Kun Ylen kuvausryhmä vieraili kylässä toukokuun lopulla, rintama oli ukrainalaisten sotilaiden mukaan noin viiden kilometrin päässä.

Vapautus miehittäjien vallasta ei kuitenkaan ole tuonut vapautta kyläläisille, vaan kylä on jatkuvasti Venäjän tykistötulen kohteena. Siksi suurin osa asukkaista on paennut kauemmas rintamasta. Jäljellä on vain muutamia kymmeniä ihmisiä.

Harkovan seudulla, kuten muuallakin, Venäjä käyttää rypäleammuksia, jotka tappavat sattumanvaraisesti siviileitä kaukana rintaman takana.

Ukrainan tykistö houkuttaa Venäjää vastaiskuihin

Vaikka Venäjän joukoista on päästy eroon, omienkaan sotilaiden läsnäolo ei ole ongelmatonta. Ylen kuvausryhmän käydessä Kutuzivkassa kylän lähelle on sijoitettu muun muassa ukrainalaista tykistöä.

Tykkien jylinä kaikuu kerrostalojen seinistä, pelästyttää linnut lentoon – ja enteilee kostoa.

Ukrainan tykistön tulitus houkuttelee Venäjää vastaiskuihin. Ylen vierailun jälkeen Venäjä iskikin takaisin, ja ammusten kerrotaan osuneen myös kylään.

Useimmat talot on jo pommitettu korjauskelvottomiksi. Erään kerrostalon rappukäytävän ainoa jäljellä oleva asukas on 56-vuotias Viktor Dronov. Hän on luvannut vartioida myös evakkoon lähteneiden naapureidensa vaatimatonta omaisuutta.

Dronovin mukaan Venäjän miehitysaika oli painajaismaista. Venäläissotilaat varastivat asukkailta sekä autot että puhelimet, ja ryöstivät kyläkaupan.

Miehityksen aikaan kyläläiset saivat liikkua ulkona vain päivällä valoisaan aikaan. Nyt on suurempi vapaus liikkua, mutta kranaatti-iskujen uhan takia se ei ole viisasta.

Dronovin koti on pimeä ja kylmä. Sinne ei tule sähköä, kaasua eikä vettä – mutta hänellä ei ole valinnanvaraa.

– Minulla ei ole mitään paikkaa minne mennä. Ehkä minun pitää asentaa tänne tulipesä, Dronov sanoo.

Kovin kummoista remonttia kotiin ei kuitenkaan kannata enää suunnitella.

– Ei tässä kerrostalossa ole enää kattoakaan, joten kun vesi vuotaa sisään, se valuu tänne, Dronov kertoo.

Venäläissotilailta jäi Z-autoja tukikohdan pihaan

Venäjän sotilaat pitivät tukikohtanaan kylän kulttuuritaloa, jonka he sotkivat ja rikkoivat perusteellisesti.

Pihalla lojuu räikeän vihreitä autoja, joihin on maalattu valkoisella iso Z-kirjain.

Yksi ikivanha kuorma-auto näyttää lähes ehjältä. Sen lava on kyhätty harmaista laudoista. Toinen takakumi on puhki ja kuljettajan kohdalla on luodinreikä tuulilasissa.

Sisällä kulttuuritalon lattioilla lojuu sekaisin venäläissotilaiden vaatteita, vanhoja kypäriä ja kaasunaamareita sekä sotilaiden homehtuneita eväitä. Hedelmistä tehty kompotti on jäänyt kesken. Sotilaat toivat omat pullovedet Venäjältä. Lattialla on sikin sokin ammuslaatikoita, karkkeja, hammastahnaa, tupakkaa, lääkkeitä ja sideharsoa. Mitä nyt rintamalla tarvitaan. Varusteiden joukossa on ukrainalainen aikakauslehti, jossa kerrotaan unelmien kesämökeistä. Ylen kuvausryhmän mukana kulkeva asevoimien tiedottaja varoittaa siirtämästä esineitä, sillä kaikkea ei ole vielä tutkittu miinojen ja ansojen varalta.

Lattialle on levitetty sahanpurua imemään verilammikot kuiviin. Sotkun keskeltä erottuu toistakymmentä mustaoranssista yrjönnauhaa. Niillä on juhlistettu Venäjän voittoa natsi-Saksasta.

Sisällä ei ole enää yhtään ruumista, mutta yksi kärpästen peittämä venäläissotilaan ruumis makaa yhä nurmikossa kylän laidalla. Miinanraivaajat eivät vielä ole ehtineet tarkistaa sitä.

Kun Venäjä iskee, talot tärisevät ja asukkaat vapisevat

Kutuzivkan kylässä tulitus alkaa ilman varoitusta. Kaupungeissa annetaan sentään ilmahälytys, joka useimmiten on turha – ja johon ihmiset siksi ovat turtuneet. Erityisen tiiviisti Venäjä piinaa läheistä Harkovan kaupunkia.

Kylässä vaaraa on paljon vaikeampi ennakoida, koska tykistöiskut ovat nopeita ja sattumanvaraisia.

Marfa Ivanivna muistelee, miten Venäjä pommitti hänen kotiaan.

– Koko talo tärisi. Istuin kylpyhuoneessa tuolilla, ja pidin pyyhkeellä kiinni ovesta. Vapisin, Ivanivna kertoo.

Koti meni pirstaleiksi, ja Ivanivna muutti pysyvästi väestönsuojaan. Viikkoa myöhemmin hän uskalsi palata katsomaan, mitä kodista oli jäljellä.

– Minulla ei ole enää kotia. Makuuhuoneessa oli reikä. Asuin ylimmässä neljännessä kerroksessa. Kattoni hajosi, Ivanivna sanoo.

Rojun keskellä ei voinut enää asua.

– Mitäpä siinä voi tehdä? Yritän rauhoittua. Olen elossa, ja se on tärkeintä, Ivanivna sanoo ja alkaa nyyhkyttää.

Takana hämärässä väestönsuojassa sirkuttavat häkkilinnut, ja kolhoa betoniseinää koristavat piirretyt sinikeltaiset Ukrainan liput.

Kyläläisillä on yksi tärkeä toive. Venäjän joukot pitäisi työntää niin kauas, että Venäjän tykit eivät enää pääsisi terrorisoimaan kylää.

– Uskon parempaan tulevaisuuteen. Kunhan ammuskelu loppuu ja venäläiset potkitaan pois, sanoo Ljuba.

Lue lisää:

Yle Harkovassa, jossa Venäjän tykit jauhoivat jättilähiön betoniraunioiksi – “Tämä on painajainen”, sanoo asuntoa katsomaan tullut mies

Yle pääsi Tšernobylin ydinvoimalaan – "Luojan kiitos venäläissotilaat eivät koskeneet Punaiseen metsään", sanoo vuoropäällikkö

Yle Ukrainassa: Odessaa puolustavat sotilaat löysivät vahingossa ikivanhoja vaaseja – väärin kaivettu, harmittelee arkeologisen museon tutkija

Yle tapasi Ukrainassa miehen, jonka perunapellossa törröttää raketti ja jonka loput pellot Venäjä miinoitti – "Kukaan ei voi enää korjata satoa"

Yle Ukrainan Mykolajivissa, jonne sataa jatkuvasti Venäjän raketteja – eläkeläisrouvan haave: ”Toivottavasti tämä painajainen päättyy pian”

Sairaalahoidossa olevien koronapositiivisten potilaiden määrä on kesällä kääntynyt hienoiseen nousuun. Erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon tarve on ollut kasvussa kesäkuun puolestavälistä alkaen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan sairaalahoidossa on 475 koronapositiivista potilasta. Viikkoa aiemmin heitä oli 464.

– Olemme nähneet parina aikaisempana vuonna, että tartuntojen määrän lasku taittuu kesällä. Nyt aletaan pikku hiljaa nousta. Etukäteen on vaikea tietää, kuinka jyrkkä noususta tulee ja miten suuriin tartuntalukuihin syksyllä noustaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.

Muiden epidemiatilannetta mittaavien mittarien osalta tilanne on tasaisempi. Esimerkiksi jätevesiseurannan suhteen tilanne näyttää aika tasaiselta.

– Se kertoo siitä, että meillä on koko kesän ajan ollut koronaa kiertämässä runsaasti, Savolainen-Kopra kertoo.

Tehohoidossa alle kymmenen potilasta

Tehohoidon osalta koronaepidemian tilanne on toistaiseksi rauhallinen. Kesäkuun lopulla nähtiin pientä nousua tehohoitoa saavien koronapositiivisten potilaiden määrässä.

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla teho-osastoilla olevien potilaiden määrä on vaihdellut viidentoista molemmin puolin. Tuoreimman 7. heinäkuuta julkaistun tiedon mukaan teho-osastoilla on kahdeksan potilasta.

Anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta selittää päivittäistä tehohoitopotilaiden määrän vaihtelua satunnaisvaihtelulla.

– Totta kai huoli herää, jos useampana peräkkäisenä päivänä lukumäärä on suurempi kuin edellisenä. Mutta kun näin on ollut, niin taas seuraavina päivinä on tullut laskevia lukuja.

Toistaiseksi ainakaan teho-osastoilla ei siis näy merkkejä syksylle ennakoidusta uudesta koronatartuntojen aallosta.

– Ei ole dramaattisia käänteitä mihinkään suuntaan, Reinikainen toteaa.

Tehohoidossa olevista koronapositiivisista potilaista noin puolet on hoidossa ensisijaisesti koronan aiheuttaman sairauden takia. Muilla koronatartunta on ollut sivulöydös ja he ovat tulleet tehohoitoon jonkin muun syyn takia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen arvioi eilen, että sairaaloissa korona löydetään yhä useammin sivulöydöksenä, ja sairaalahoidon pääsyy on jokin muu. Järvinen arvioi, että HUS-alueella vaikeaa koronaviruksen aiheuttamaa hengitysvajausta on noin neljäsosalla tai viidesosalla sairaalassa olevista koronapotilaista.

Vajaa immuniteetti riskitekijä vaikealle keuhkovauriolle

Kevään ja alkukesän aikana potilaiden joukossa on ollut aiempaa enemmän ihmisiä, joilla on jonkin pitkäaikaissairauden tai sen lääkehoidon takia heikentynyt puolustuskyky.

– Heillä on alttius saada covid-19-taudin vaikea muoto, joka joillakin pitkittyy ja aiheuttaa vaikean keuhkovaurion. Siitä paraneminen vie hyvin pitkän ajan, Matti Reinikainen sanoo.

Reinikainen arvioi tämän liittyvän siihen, että tällä hetkellä liikkeellä oleva omikron-variantti harvemmin aiheuttaa vaikean taudinkuvan niille, joilla ei ole pitkäaikaissairauksia.

Lue seuraavaksi:

THL suosittelee neljättä koronarokotusta 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille – THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek: "Uusiin variantteihin räätälöityjä rokotteita odotetaan vielä"

Ratikan liikenne oli torstaiaamuna poikki Tampereen keskustassa useita tunteja. Syynä oli ratavaurio. Ratikan liikennöintiongelma alkoi seitsemän jälkeen torstaiaamuna. Korjaustyöt valmistuivat kello 13 aikoihin.

– Koeajot on valvotusti suoritettu vikapaikan läpi ja liikennennöinti voi alkaa. Menee kuitenkin hetki ennen kuin ratikat ajavat jälleen normaaleissa aikatauluissa, kertoo Tampereen raitiotien operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala.

Ratavaurion aiheutti aamulla lankoihin osunut kuorma-auto.

– Tänä aamuna kuorma-auto ajoi Koskipuiston ja Hatanpään valtatien risteyksessä niin, että lavanosturi oli pystyssä. Se osui sähkölankaan ja rikkoi muutamia tukivaijereita.

Rauhala kertoo nähneensä aamun tilanteesta videokuvaa. Kuljettaja oli heti huomannut, että nyt osui ja oli pysäyttänyt vauhtinsa, mutta tukivaijereita ehti mennä poikki. Varsinainen ratikan ajolanka jäi kuitenkin ehjäksi.

Vaurio vaikutti ratikan linjoihin 1 ja 3. Liikenne oli estynyt välillä Sammonaukio–Pyynikintori ja Sorin aukio–Sammonaukio.

Korjaustyöt alkoivat aamulla. Töissä tarvittiin erilaisia varaosia esimerkiksi ripustimia ja eristimiä sekä varsinaisia tukivaijereita.

Vahingon euromääräistä suuruutta ei voi vielä arvioida.

– Varmaan kuorma-autoilijalla on vakuutukset ja eikös suomalainen oikeuskäytäntö ole sellainen, että aiheutaja maksaa, sanoo Vesa Rauhala.

– Erittäin harmillinen homma kuitenkin.

Tietoa liikennöinnistä löytyy myös Nyssen poikkeusinfosta.

Moni muusikko iloitsee tiiviistä keikkakesästä parin vuoden koronatauon jälkeen.

Kitaristi Pauli Hauta-aho on jo vuosia soittanut Apulannan kitaristina esimerkiksi festivaaleilla ja areenoilla.

Viime lauantai ei häneltä unohdu, kun Apulanta juhli 30-vuotistaivaltaan yli 37 000 katsojan kanssa Olympiastadionin keikalla Helsingissä.

– Mahtava tapahtuma, josta on muistikuvia sieltä täältä. Yleisömäärän aisti, mutta muuten homma tuli kyllä muusta lähteestä kuin tiedostavasta mielestä, kertaa Hauta-aho.

Apulannan stadionkeikkakin siirtyi vuodella koronan takia.

Sosiaalisesta mediasta kitaristi on katsonut, mitä konsertissa tapahtui ja millaisen palautevyöryn se sai aikaan.

– Heti keikan jälkeen tunne oli lähinnä hämmennys. Siihen hetkeen kuitenkin kiteytyi kova lataus.

Hauta-ahon latausta eivät himmentäneet murtuneen pikkusormen parantelu tai uuden kitaran saapuminen vasta kalkkiviivoilla ennen keikkaa.

Remonttihomma maadoittaa

Stadionin rokkipölyt kitaristi on pyyhkinyt kotonaan Hollolassa. Kotitalon remonttiprojekti on pitänyt siitä huolen.

– Remontin aikana olen käynyt ulkona puutarhaletkusuihkussa. Se maadoittaa hyvin rokkistaran fiiliksistä.

Hauta-aho jatkaa kesällä keikkailua Apulannan ja vuonna 2006 perustamansa rocktrion The Blankon kanssa.

– Korona-aikana tuli tehtyä myös paljon uutta musiikkia. Nyt kun pääsee lavoille, on hienoa nähdä ihmisiä ja kokea se energia.

Lue myös:

Apulannan Olympiastadionin jättikonserttia piti valmistella kahteen kertaan: "Kun ollaan kerran aloitettu, niin tehdään sitä punkkia"

Kaisa Mäkäräisellä on hurja kiire jouluksi kotiin – voimabiisin tekijät yllättivät lahjoja arvostavan supertähden: "Kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen"

Britannian pääministerin Boris Johnsonin teflonpinnasta oli tullut jo kuuluisa. Mikään lika ei tuntunut tarttuvan Johnsoniin, vaan hän selviytyi toistuvasti skandaaleista, joihin kuka tahansa muu brittipoliitikko olisi kaatunut.

Lopulta raja tuli vastaan Johnsonillekin, ja hän taipui ilmoittamaan olevansa valmis eroamaan pääministerin tehtävästä syksyllä.

Konservatiivit kärsivät Johnsonin johdolla viime aikoina useita kirveleviä vaalitappioita niin paikallisvaaleissa kuin parlamentin täytevaaleissakin. Varmoina konservatiivialueina tunnetut äänestysalueet valitsivatkin kilpailevan puolueen ehdokkaan.

Lisää aiheesta: Moni on saanut tarpeekseen Boris Johnsonin puolueen jatkuvista skandaaleista – Britannian paikallisvaaleissa rangaistiin konservatiiveja

Myös hallituksen politiikka on ollut monelle perinteiselle konservatiiville vaikea pala nieltäväksi. Verojen laskemisen ja valtion menojen supistamisen sijaan Johnsonin hallitus on lisännyt menoja ja pahentanut verotaakkaa. Politiikan analyytikot ovat jo pitkään arvioineet pääministeri Johnsonin haluavan tehdä vain päätöksiä, joista äänestäjät pitävät.

Inflaatio on lähtenyt Britanniassa laukalle ja elinkustannukset ovat tasolla, joka on ajanut monet britit epätoivoisiin säästökeinoihin. Brittimediassa kerrottiin esimerkiksi keväällä eläkeläisnaisesta, joka istuu päivät bussissa lämmittelemässä, koska tällä ei ole enää varaa kotinsa lämmitykseen.

Boris Johnson kuittasi eläkeläisnaisen surullisen tarinan sanomalla, että bussissa lämmitteleminen onnistuu hänen hallituksensa vanhuksille antaman ilmaisen bussikortin ansiosta.

Sopimaton vitsailu ja suoranainen valehtelu olivatkin pääministerin vastaus moneen kiusalliseen kysymykseen.

Partygate raivostutti koronarajoituksia noudattanutta kansaa

Johnson jäi toistuvasti kiinni valheellisista selityksistä, jotka hän kiinni jäätyään kuittasi vahingoiksi tai vääriksi muistikuviksi.

Tällaiseen selitykseen hän turvautui esimerkiksi niin sanotun partygaten yhteydessä. Poliisi määräsi Boris Johnsonin ja tämän vaimon Carrie Johnsonin sekä lukuisia pääministerin avustajia maksamaan sakkoja virka-asunnossa järjestettyjen koronarajoituksia rikkoneiden juhlien vuoksi.

Asiasta tehdyssä selvityksessä löytyi esimerkiksi valokuvia juhlista, joihin pääministeri ei muistanut osallistuneensa.

Lisää aiheesta: Boris Johnsonin korona-ajan juhlia ruotiva raportti vaatii Britannian poliittista ja virkamiesjohtoa vastuuseen rajoitusten rikkomisesta

Tiukkoja koronarajoituksia kuuliaisesti noudattanut kansa raivostui siitä, että pääministeri lähipiireineen katsoi olevansa yhteisten sääntöjen yläpuolella. Johnsonin kaatamiseen tämäkään kohu ei silti riittänyt.

Kohukasaan kerääntyi Johnsonin pääministerikaudella jatkuvasti myös erilaisia seksiskandaaleita. Vaikkei Johnson itse niihin osallistunut, herättivät konservatiivipoliitikkojen jatkuvat rötöstapaukset ja niiden vähättely tai peittely laajenevaa suuttumusta pääministeriä kohtaan.

Pelkästään tänä vuonna yksi konservatiivikansanedustaja on joutunut eroamaan saatuaan tuomion 15-vuotiaan pojan hyväksikäytöstä ja toinen katsottuaan kännykällään pornoa parlamentin istuntosalissa, kolmas on hyllytetty työstään raiskausepäilyn takia ja neljäs ahdistelututkinnan vuoksi.

Kähmijäkansanedustajan tekojen vähättely ratkaiseva virhe

Skandaaleista tuorein näyttää lopulta olleen se ratkaiseva raapaisu, joka vaurioitti Johnsonin teflonpinnan kohtalokkaasti.

Kesäkuun lopulla brittimediaan levisi uutinen, että humalainen konservatiivikansanedustaja Christopher Pincher oli ahdistellut kahta miestä yksityisklubilla Lontoossa. Kohun seurauksena Pincher erosi konservatiivien parlamenttiryhmän ryhmäkurista vastaavan "piiskurin" tehtävästä.

Ahdisteluskandaali ei kuitenkaan ollut Pincherin ensimmäinen. Hän oli syyllistynyt samanlaisiin tekoihin jo aiemmin, mutta saanut silti konservatiivipuolueelta uusia tehtäviä.

Tyylilleen uskollisesti Boris Johnson ensin kiisti olleensa tietoinen Pincherin käytöksestä, mutta joutui sitten myöntämään, ettei asia ollutkaan niin. Julkisuuteen levisi väitteitä, että Johnson oli toistuvasti vähätellyt Pincherin käytöstä ja vitsaillut asialla.

Pääministerin entisen neuvonantajan Dominic Cummingsin mukaan Johnson oli muun muassa sanonut Pincherin olevan nipistelijä nimeltään ja luonnoltaan. Pincher on suomeksi nipistelijä. Johnsonin on kerrottu myös jo pari vuotta sitten naureskelleen, että kähmivä Pincher on kätevä käsistään.

Johnson ei parlamentin kyselytunnilla suostunut kiistämään tai vahvistamaan näitä väitteitä.

Pincher-tapauksen kärjistyttyä vaatimukset Johnsonin erosta kiihtyivät ja nyt mukaan lähtivät myös lukuisat pitkään uskollisina pysyneet konservatiivit. Johnson näytti pitkään uskovan selviävänsä tästäkin kohusta voittajana, mutta torstaina hän joutui lopulta tunnustamaan tappionsa ja ilmoittamaan erostaan. Tosin hän aikoo sinnitellä pääministerinä vielä syksyyn asti.

Lisää aiheesta:

Boris Johnson eroaa puolueen johdosta, haluaa jatkaa pääministerinä syksyyn – "Kukaan ei ole korvaamaton"

Analyysi: Boris Johnsonin saama poliittinen isku näyttää kohtalokkaalta – aika pääministerinä voidaan laskea kuukausissa tai tunneissa

Jo lukuisat hallinnon edustajat jättäneet tehtävänsä Boris Johnsonin hallituksessa – näin eropäätöksiä on perusteltu

Mediatiedot: Johnsonilta potkut hänen eroaan vaatineelle ministerille – pääministeri ei suostu väistymään tehtävästään

Boris Johnson selvisi omiensa epäluottamusäänestyksestä, mutta hänen asemansa on heikentynyt merkittävästi

Terveydenhuollossa tehtyjen koronavirustestien määrä on vähentynyt kevään ja kesän aikana murto-osaan alkuvuoteen verrattuna.

Otettujen koronatestien huippu oli tämän vuoden ensimmäisellä viikolla, jolloin Suomessa otettiin yli 201 000 koronatestiä. Viime viikolla niitä tehtiin vajaat 9 600 kappaletta, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista.

Tehtyjen testien määrät ovat vähentyneet niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa.

Terveystalon aluejohtaja Kimmo Rusanen kertoo, että Kokkolassa tehdään tällä hetkellä vain yksittäisiä koronatestejä viikossa, eikä niitä välttämättä osu edes joka päivälle.

Rusasen vastuulla ovat Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja Kainuun alueet.

– Hiihtolomien jälkeen näkyi pieni piikki Kokkolan testausmäärissä, mutta sieltä on tultu koko ajan alaspäin.

Testauskäytäntöjen muuttumista ilmentää Rusasen mukaan myös se, että positiivisten koronavirustestien osuus on kasvanut.

– Se kertoo siitä, että kotitestillä saatu positiivinen tulos tullaan varmistamaan terveydenhuollossa.

Testausmäärien valtakunnallinen vähentyminen on huomattu myös Mehiläisessä.

– Hengitystieoireiden esiintyvyys sekä viranomaisten ohjeistus vaikuttavat koronatestaustarpeeseen, Mehiläisen liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf kommentoi Ylelle sähköpostitse.

Positiivisten koronatestien osuus laski Mehiläisessä kesäkuussa alle 40 prosenttiin, kun se oli maaliskuussa yli 60 prosenttia.

– Viimeisen kahden viikon aikana positiivisten näytteiden osuus on ollut jälleen kasvussa, Asklöf toteaa.

Terveydenhuollossa tehdyt koronatestit ovat vähentyneet, koska kotitestaamisen merkitys on kasvanut.

– Kotitesteihin luotetaan enemmän, ja luotetaan siihen tulokseen. Se on muuttanut varmasti merkittävimmältä osaltaan tätä tilannetta, Terveystalon Rusanen toteaa.

Suurimmat syyt hakeutumiseen terveydenhoidossa tehtävään koronatestiin ovat hänen mukaansa tartuntatautipäivärahan hakeminen ja virallisen koronatodistuksen hakeminen ulkomaille matkustamista varten.

Testausmäärät laskevat aina kesäisin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra kertoo, että tehtyjen koronatestien määrät laskevat aina kesäisin, mutta tänä vuonna lasku on ollut suurempaa kuin viime vuonna.

– Viime kesänä oli käytössä toisenlainen testausstrategia, jossa kannustettiin lähinnä kaikkia oireisia testaukseen.

Tänä kesänä on totuttu käyttämään kotitestejä.

Helmikuusta voimaan astunut, ja kesäkuussa tarkennettu, kotitestaamista suosiva kansallinen testausstrategia on vähentänyt terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä, sillä pääsääntöisesti lieväoireisilla henkilöillä ei ole tarvetta hakeutua terveydenhuollon tekemään koronatestiin.

Savolainen-Kopra arvelee, että terveydenhuollon tekemien koronavirustestien määrät nousevat jälleen kohti syksyä, kun tapausmäärät lisääntyvät.

– Kun lomat päättyvät, testiin hakeudutaan hanakammin. Jokainen aalto on näkynyt lisääntyneenä testausmääränä.

Testausmäärät nousevat, sillä tapausmäärien kasvaessa nousevat myös riskiryhmäläisten ja sairaalahoitoa vaativien tapausten määrät, joista otetaan yhä koronatestejä terveydenhuollossa.

Korona ei ole kadonnut mihinkään

THL:n Savolainen-Kopra toteaa pitävänsä todennäköisenä, että uusi koronavirusaalto tulee jälleen.

– Mutta millä aikataululla, sitä on vaikeaa ennustaa.

Erikoissairaanhoidon tarpeessa näkyy pientä nousua THL:n viime viikon tilastoissa, mutta seurantatietoa tarvitaan useammalta viikolta ennen kuin tavanomainen viikoittainen vaihtelu saadaan suljettua pois.

– Tällä hetkellä ei ole mittaria, joka näyttäisi vahvaa nousua, Savolainen-Kopra valaisee.

Koronatilanne voi kuitenkin vaihdella alueittain. Hän kertoo, että pääkaupunkiseudulla on havaittu viitteitä siitä, että positiivisten testien osuus olisi nousussa.

– Tähän saattaa vaikuttaa testien alhainen määrä, ja se että positiivisia testituloksia varmistetaan terveydenhuollon testillä.

Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehtyjen testien määrät ovat vähentyneet huomattavasti kevään aikana alkuvuoden huipusta, jolloin testejä tehtiin tuhansia viikossa. Nyt puhutaan vain sadoista testeistä viikossa.

Tosin edellisen viikon aikana sairaanhoitopiiri on havainnut pientä testausmäärän ja todettujen koronatapausten kasvua.

– Näyttää siltä, että korona nostaa jälleen päätään vähentyneestä testaamisesta huolimatta, toteaa infektioylilääkäri Elina Kärnä.

Nousu on ollut hänen mukaansa toistaiseksi lievää.

– Tartuntoja on todettu enemmän kuin edeltävinä viikkoina, ja testipositiivisten osuus on myös hienoisessa kasvussa. 37 prosenttia koronatesteistämme on positiivisia.

Lue myös:

Tartuntojen määrä on yhä valtava, mutta silti kuluva kesä on helpoin kaikista koronakesistä, sanoo Asko Järvinen

Kasarmintori veti parhaimmillaan lähes 800 ihmistä päivässä testiin – drive-in -koronatestaus päättyy lauantaina Vaasassa

Uusi koronatestausstrategia hämmentää Lapissa – Rovaniemellä on kummasteltu, miksi testiin ei pääse enää noin vain

Päätyikö Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-huippukokouksen alla allekirjoittamaan asiakirjaan kohta, joka vaatii eduskunnan hyväksynnän? Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta katsoo, että näin todella saattoi tapahtua.

Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) neuvottelivat yhteisymmärrysasiakirjaksi nimetyn paperin Turkin kanssa viime viikolla Espanjan Madridissa. Tämän jälkeen Suomen ja Ruotsin Nato-polulla on päästy pari askelta eteenpäin, kun Turkki lakkasi jarruttamasta maiden liittymiskeskustelujen aloittamista.

Velvollisuus viedä Madridissa allekirjoitettu paperi eduskunnan käsiteltäväksi kulminoituu siihen, sitooko se suomalaisen lainsäätäjän valtaa vai ei. Professori Ojasen mukaan näin on voinut tapahtua kohdassa, jossa viitataan terrorismilainsäädäntöön.

– Suomi ja Ruotsi torjuvat terrorismia määrätietoisesti ja päättäväisesti, noudattaen kulloinkin sovellettavia Naton asiakirjoja ja poliittisia linjauksia, sekä toteuttavat kaikki tarvittavat toimet tiukentaakseen edelleen kansallista lainsäädäntöä tässä tarkoituksessa, asiakirjassa kerrotaan.

Kohta kuuluu listaukseen käytännön toimista, joihin Suomi ja Ruotsi sitoutuvat. Oikeusoppineiden näkemykset sen todellisesta merkityksestä kuitenkin jakautuvat.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta katsoo, että lainsäätäjän valtaa ei ole asiakirjassa sidottu ja siksi sitä ei tarvitse viedä eduskunnan käsiteltäväksi.

Minkälaiseen paperiin ulkoministeri Haavisto siis nimensä laittoi?

Luova valtiosopimus

Suomen, Ruotsin ja Turkin lopullista yhteisymmärrystä hiottiin Madridin Nato-huippukokouksen alla tunteja kestäneissä neuvotteluissa. Ratkaisun jälkeen presidentti Niinistö kuvaili medialle sen vaatineen ”tietynlaista luovuutta”.

Paperi nimettiin vaatimattomasti memorandumiksi, jonka voi kääntää esimerkiksi muistioksi, viralliseksi kannanotoksi tai linjaukseksi. Oikeasti kyse on kuitenkin allekirjoittajien kokoonpanon takia valtiosopimuksesta, sanovat Koskenniemi ja Ojanen.

– Presidentillä ja ulkoministerillä on Wienin valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen mukaan oikeus tehdä kansainvälisesti sitovia sopimuksia välittömästi, Koskenniemi sanoo.

Valtiosopimuksilla säädetään valtioiden kansainvälisistä velvoitteista. Ojasen mukaan asiakirja on myös ymmärrettävä valtiosopimukseksi tavalla, johon viitataan perustuslaissa kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä käsittelevässä pykälässä.

Tuon pykälän mukaan eduskunta hyväksyy kansainväliset valtiosopimukset ja velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muuten merkitykseltään huomattavia.

Ojanen katsoo, että Madridin paperin terrorismilainsäädäntöä käsittelevä kohta sisältää lainsäädännön alaan kuuluvan määräyksen. Hän myös huomauttaa, että perustuslain mukaan sellaiset on saatettava voimaan lailla.

– Siinä kuitenkin yhdessä kohdassa sanotaan, että Suomi sitoutuu siihen, että se tiukentaa terrorismilainsäädäntöä. Sitä kautta siinä on elementti, joka nostaa esiin sen kysymyksen, että eikö siinä silloin sidota kansainvälisellä sopimuksella eduskunnan ja yleisemmin suomalaisen lainsäätäjän valtaa, hän sanoo.

Koskenniemi: Sisältö ei velvoita

Turkki-paperin sisällön velvoittavuus on se kohta, jossa oikeusoppineiden näkemykset alkavat erota toisistaan. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Koskenniemi ei näe, että kyse olisi eduskunnan käsiteltävästä asiasta.

– Kyse on kansainvälisoikeudellisesti valtiosopimuksesta, koska presidentti ja ulkoministeri ovat sen tehneet. Mutta sen sisällössä ei ole mitään, mikä velvoittaisi Suomessa viemään sitä eduskunnan hyväksyttäväksi, hän sanoo.

Koskenniemen mukaan sopimuksen kohta kaikkien tarvittavien toimien tekemisestä lainsäännön tiukentamiseksi ei sido Suomea mihinkään lainsäädäntötoimeen. Hän katsoo, että kaikkia tarvittavia toimia ei ole määritelty.

– Vanhana diplomaattina tunnistan tämän niin täydellisesti sellaiseksi muotoiluksi, jota ei edes voisi viedä eduskuntaan hyväksyttäväksi, koska tässä ei esitetä mitään.

Akateemisen uransa lisäksi Koskenniemi on työskennellyt ulkoministeriön alaisuudessa useissa kansainvälisissä tehtävissä 1980-luvulta 2000-luvulle. Hän katsoo, että Madridin paperissa on kyse kompromissista, jota osapuolet voivat tulkita haluamallaan tavalla.

Kyse ei siis olisi niinkään keskustelun päätöksestä kuin sen avauksesta.

Oikeuskansleri vaikenee

Koskenniemikin on sitä mieltä, että konkreettinen sitoumus tiukentaa lainsäädäntöä vaatisi sen, että asia viedään eduskuntaan. Hänen mielestään asiakirja velvoittaa kuitenkin nyt vain keskustelemaan siitä, mitkä ovat kaikki tarvittavat toimet lainsäädännön tiukentamiseksi.

Jos tarvittavat toimet selviävät ja niitä päätettäisiin ryhtyä tekemään, asia pitäisi viedä eduskunnan käsiteltäväksi, hän katsoo.

Ylimpänä laillisuusvalvojana Suomessa toimii oikeuskansleri Tuomas Pöysti eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. STT kysyi myös Pöystin kantaa siihen, pitääkö Turkki-sopimus viedä eduskunnan käsittelyyn.

Oikeuskanslerin virastosta vastattiin, että Pöysti ei anna haastattelua. Syynä on se, että asia voi tulla jossain muodossa käsiteltäväksi laillisuusvalvonnallisesti.

Suomi ja Ruotsi hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseniksi tiistaina sen jälkeen, kun maiden liittymiskeskustelut Naton kanssa oli käyty. Osassa Nato-maita kansalliset parlamentit ratifioivat Suomen ja Ruotsin liittymisen puolustusliittoon jo saman päivän aikana.

Korjattu 7.7. klo 12.27: Toisin kuin aiemmin kerroimme, presidentti Sauli Niinistö ei allekirjoittanut asiakirjaa.

Eduskunta hyväksyi kiistellyn rajavartiolain. Asiasta ei äänestetty, koska vastaesitys ei saanut tukea taakseen.

Vastaesityksen teki Valta kuuluu kansalle -puolueen kansanedustaja Ano Turtiainen.

Eduskuntasalissa nähtiin kuitenkin kipakkaa keskustelua teemasta. Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz puolusti vahvasti hallintovaliokunnan mietintöä.

– Pyrimme tällä lailla antamaan viestin siitä, että ihmisten käyttäminen välineenä, kuten on nähty yritettävän Valko-Venäjän ja Puola sekä Liettuan välisellä rajalla, ei Suomen kohdalla tulisi onnistumaan, Zyskowicz sanoi.

Useat hallituspuolueiden jäsenet ilmoittivat vastustavansa rajavartiolakia. Esimerkiksi kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) ilmoitti maantaina, että laki pitäisi palauttaa takaisin perustuslakivaliokuntaan.

Syynä oli se, että hallituksen antama esitys muuttui valiokuntakäsittelyssä. Honkasalon mukaan esitetty laki ja sen tulkinnat rikkovat kansainvälistä oikeutta.

Zyskowiczin mukaan perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että mietinnön sisältö voidaan hyväksyä.

– Perustuslakivaliokunta toteaa omassa lausunnossaan hallintovaliokunnalle, että "perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista".

Mietinnön keskeinen sisältö onkin se, että turvapaikanhakemusten vastaanotto voidaan keskittää jonnekin muualle kuin Suomen itärajalle, jos Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita vaikuttamisen välineenä.

Valiokunta ei ottanut kantaa mietintöön

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Anna Kontula muistutti muita kansanedustajia siitä, ettei perustuslakivaliokunta ottanut kantaa hallintovaliokunnan mietintöön.

Perustuslakivaliokunta käsitteli hallituksen esitystä, joka myöhemmin muuttui hallintovaliokunnassa. Valiokunta muutti nimenomaisesti kohtaa, jossa käsiteltiin turvapaikkahakemusten vastaanottamista.

– Yksikään perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista ei ottanut kantaa täyssulkuun, kun se päätyi perustuslakivaliokunnan lausuntoon, Kontula sanoi.

Kontula kiinnitti huomiota useisiin asiantuntijoihin, jotka ovat esittäneet kriittisiä huomioita hallintovaliokunnan mietinnöstä.

Perustuslakivaliokunnan varajäsen ja kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) puolestaan sanoi, että täyssulusta on käyty keskustelua valiokunnassa asiantuntijoiden kanssa.

– Perustuslakivaliokunnan kuulemiset ovat tietysti luottamuksellisia, mutta suullisesti siellä juuri kyllä tämänkaltaisista tilanteista pyydettiin vastaamaan ja saatiin selvitystä.

Yksikään hallituspuolueen jäsenistä ei tehnyt vastaesityksiä hallintovaliokunnan mietinnölle, joten asiasta ei lopulta äänestetty. Eduskunta hyväksyi lain siis yksimielisesti.

Eduskunta hyväksyi myös sen, että valmiuslaki voidaan hyväksyä kiireellisesti tämän hallituskauden aikana.

Lue lisää:

Rajavartiolain uudistuksesta kahnaus viime hetkillä – eduskunta äänesti kuitenkin, että lakia ei palauteta perustuslakivaliokuntaan

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy kertoo tehneensä rikosilmoituksen Helsingin kaupungin maksamattomista palkoista.

Tehyn mukaan useita tuhansia työntekijöitä koskevat palkanmaksuongelmat ovat kestäneet jo kuukausia. Palkoista on puuttunut etenkin ylityö- ja lisäkorvauksia, jotka ovat sotealalla iso osa kokonaispalkkaa.

– Useilta sadoilta työntekijöiltä on jäänyt koko palkka useammalta palkanmaksukaudelta saamatta, Tehyn oikeuspalveluiden päällikkö Kari Tiainen sanoo Tehy-lehden haastattelussa.

Samalla kaupungin palkanmaksun asiakaspalvelu on ruuhkautunut. Kaksi viikkoa sitten kaupungilla oli lukematta seitsemäntuhatta sähköpostia ongelmiin liittyen.

• Helsingin kaupungin palkkaa on joutunut odottamaan pisimmillään jopa kaksi kuukautta – kaupungin selitys: uusi tietojärjestelmä ja lakko

Ongelmaan etsitään syyllistä

Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kuka on viime kädessä vastuussa palkanmaksuongelmista. Rikosilmoituksen oheen liitetyn kaupungin organisaatiokaavion mukaan kokonaisvastuu on Tehyn mukaan ainakin kaupunginkanslialla ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnalla.

Kaupunki on selittänyt ongelmiaan teknisillä haasteilla. Uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ilmeni, että työntekijöiden tiedot eivät siirtyneet oikein vanhasta järjestelmästä.

Kaupunki on myös syyttänyt ongelmista toukokuisia lakkoja, jonka vuoksi henkilöstöä oli töissä vähemmän.

– Työntekijöitä oli lakossa vain 3.–9. toukokuutta. Näinkin mittavaan järjestelmämuutokseen olisi pitänyt osata varautua paljon aikaisemmin, Tiainen sanoo Tehy-lehdessä.

Tehy on jo aiemmin tehnyt maksamattomista palkoista valvontapyynnön aluehallintovirastoon. Myös muut ammattiliitot, kuten JHL, ovat ottaneet kantaa palkkasotkuun.

Jotkut työntekijät ovat jo irtisanoutuneet kaupungilta palkanmaksuongelmien vuoksi.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Sillä on noin 38 000 työntekijää.

Kesäkuun lopulla kaupunki arvioi palkkaongelmien koskettavan noin viittä prosenttia kaikista työntekijöistään.

Voit keskustella aiheesta 8.7.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Helsingin kaupungin palkkaa on joutunut odottamaan pisimmillään jopa kaksi kuukautta – kaupungin selitys: uusi tietojärjestelmä ja lakko

"Johdon ei pidä lomailla ennen kuin palkanmaksuongelmat on korjattu", sanoo SDP:n Heinäluoma – pormestari Vartiainen pyysi työntekijöiltä anteeksi

– Oli kiva käydä tankilla, kun ei ollut jonoja.

Näin kertoo aivan itärajan tuntumassa Imatralla asuva Mirva Sukhanov. Hän tankkasi autonsa Venäjällä Svetogorskissa viime tiistaina ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Sukhanov pääsee liikkumaan rajan yli venäläisen puolisonsa ansiosta.

– Svetogorsk on muuttunut kahden vuoden aikana todella paljon. Kaupunki on kansainvälistynyt ja siistiytynyt, teiden varsille on tullut aidat ja koko kaupungissa on liikennevalot, Sukhanov kertoo.

Monet itärajan asukkaat suunnittelevat nyt tankkausmatkoja Venäjälle, sodasta huolimatta. Itärajan läheisyydessä on ollut tapana hakea halpaa polttoainetta Venäjän puolelta. Bensiiniä tai dieseliä on kuskattu autojen tankkien lisäksi kanistereissa myös varastoon.

Koronarajoitusten takia itärajan bensaralli tyssäsi kuin seinään keväällä 2020, kun matkustaja- ja henkilöliikenne Suomen ja Venäjän välillä keskeytettiin. Viime maanantaina Venäjän hallitus ilmoitti, että se luopuu maahantulon koronarajoituksista 15. heinäkuuta alkaen.

Suomi luopui omista rajoituksistaan jo viime viikolla.

Imatran keskustasta on rajalle matkaa alle kymmenen kilometriä. Svetogorskissa polttoaine maksoi alkuviikosta Sukhanovin mukaan noin 90 senttiä litralta.

Suomessa hinnat ovat lähes kolminkertaiset. Imatralla 95-oktaaninen bensiini maksoi alkuviikosta noin 2,47 euroa litralta ja diesel noin 2,42 euroa.

Ennen korona-aikaa Mirva Sukhanov vieraili Venäjällä kolme kertaa kuukaudessa. Nyt hän aikoo jatkaa tankkaus- ja huvimatkoja rajan yli säännöllisemmin.

– Kyllä on niin iso säästö näillä bensan ja dieselin hinnoilla. Meillä on perheessä kaksi autoa. Laittaa senkin raha säästöön niin pääsee johonkin reissuun.

Sukhanov ei ole ainoa, joka on iloinen matkustamisen vapautumisesta. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookin Venäjällä tankkaajat -nimisessä ryhmässä keskustelu tankkausmatkoista on jo käynyt kuumana.

Ikävä Viipuriin

Kouvolalainen Hanna Laurila aikoo lähteä Venäjälle heti kun saa viisumin.

– Minulla on kova ikävä Viipuriin kauneudenhoitoasioille ja ostoksille. Toki myös tankkaaminen on minulle tärkeä asia. Käyn tankkaamassa perheemme kahta autoa, Laurila kertoo.

Laurila kävi Venäjällä aiemmin noin kolme kertaa kuukaudessa, joskus useammin. Hänellä ehti olla viisumi yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta.

– Viimeinen Venäjän käynti minulla oli 3. maaliskuuta 2020. Kahden vuoden viisumista meni melkein puolitoista vuotta hukkaan. Nyt hankin aluksi vuoden viisumin.

Laurila uskoo saavansa haukut monestakin paikasta matkustuspäätöksensä takia.

– Tiedän, että moni suhtautuu vihamielisesti Venäjälle matkustamiseen, mutta en välitä! Huomasin jo korona-aikana, että monet ihmiset tuomitsevat matkustamisen. Minulla on muutama tuttu, jotka asuvat Viipurissa, ei ole keneltäkään pois, jos tapaan heitä.

– Olenko itsekäs, kun haluan tankata autoihini halvempaa bensiiniä ja hoitaa kauneusasioita halvemmalla ja paremmalla laadulla Viipurissa. Voi olla. En vain keksi mitään järjellistä syytä, miksi en lähtisi. Tämä maailmantilanne ei ratkea sillä, että jäädään kotiin, hän jatkaa.

Ruplia tallessa

Joensuulainen Petri Puustinen laittoi passihakemuksen uutta viisumia varten välitystoimistolle tiistaina. Autolleen hän sai Venäjällä vaadittavan green gardin vakuutusyhtiöltään.

– Hyvältä tuntuu, että pääsee reissaamaan taas. Moni on ollut jo aiemmin kielteinen Venäjää kohtaan. Venäjän hyökkäys on kasvattanut tätä joukkoa. Täällä idässä on "ryssäviha" vielä voimissaan. Ihmisiä hekin ovat, jotka asuvat Venäjällä, Puustinen pohtii.

Puustisella on paljon tuttuja Venäjällä, joita hän haluaa päästä tapaamaan. Halpa polttoaine on kuitenkin pääsyy matkustamiseen.

– Ajan työssäni 60 000–100 000 kilometriä vuodessa, joten polttoainekuluissa tulee suuri säästö. Saan reilun tuntipalkan sille ajalle, mitä menee rajan takana.

Kansainvälinen rahaliikenne on vaikeutunut Venäjällä. Muun muassa Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Britannia ovat kohdistaneet talouspakotteita suureen joukkoon venäläisiä pankkeja.

Ulkoministeriön mukaan luottokorttiyhtiöt Visa, Amex ja Mastercard ovat ilmoittaneet, että esimerkiksi yhtiöiden EU:n alueella myöntämät kortit eivät enää toimi Venäjällä.

Joensuulaisella Petri Puustisella on vielä tallessa noin 40 000 ruplaa ja hän uskoo, että saa helposti selville, missä eurot saa vaihdettua rupliksi.

Ehdot epäselvät

Myös kuopiolaisellaAnna Kinnusella on ruplia tallessa. Hän piipahti tankkaamassa jo viime sunnuntaina, Värtsilän kautta.

– Mikään muu ei mietitytä kuin se, että onko rajalla pitkä jono. En ole kuullut kriittisiä kommentteja tai syyllistämistä asiasta. En edes ymmärrä, mistä sitä tulisi – siitäkö kun roistohallituksemme tyhmän politiikan takia bensa maksaa Suomessa 2,5 euroa litralta ja Venäjällä 60–70 senttiä, sanoo Kinnunen.

Kinnunen uskoo, että nyt tankkaamassa tulee käytyä harvemmin, kun ylimääräistä polttoainetta ei saa enää tuotua kanisterissa. Venäjältä saa tuoda polttoainetta vain auton polttoainesäiliössä, sillä voimassa olevat EU-pakotteet koskevat myös turisteja.

Lue lisää: Itärajan asukkaat eivät voi jatkaa bensarallia takavuosien tapaan – Tulli muistuttaa, että EU-pakotteet koskevat myös yksityishenkilöitä

Edelleen on myös epäselvää, millä ehdoilla Venäjä päästää maahan ulkomaalaisia. Tankkaajia kiinnostaa erityisesti se, tarvitaanko maahantullessa edelleen negatiivinen koronatestitulos.

Matkustamista varten otettu testi täytyy hankkia ja maksaa itse yksityiseltä terveysasemalta.

Osa keskustelijoista kuitenkin kertoo somessa, että pcr-testejä ei ole kyselty rajalla pitkään aikaan. Myöskään Sukhanovin koronatodistuksia ei tarkastettu rajalla alkuviikosta.

Aiotko mennä tankkaamaan Venäjälle? Kerro meille!

Lisää aiheesta:

Maahantulorajoitukset poistuivat kokonaan, mutta itärajalla matkustajia ei näy: "Liikenne kasvoi 300 prosenttia, kun Suomeen saapui jopa kolme autoa"

Kesäpäivä on helteinen ja hiljainen, jopa hieman unelias itärajalla, rautateiden rajanylityspaikalla Lappeenrannan Vainikkalassa.

Jos nyt elettäisiin niin sanottuja normaaliaikoja, saattaisi Vainikkalan rautatieasemaa lähestyä kohta Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro–juna, kenties täynnä turisteja.

Samalla voisi olla mahdollisuus todistaa, miten tavaraa siirrellään vilkkaalla Vainikkalan ratapihalla Suomen ja Venäjän välisessä tavaraliikenteessä.

Ukrainan sota ja EU:n Venäjän vastaiset pakotteet ovat kuitenkin muuttaneet kaiken – ainakin melkein. Matkustajaliikenne Vainikkalasta katosi jo maaliskuussa, jolloin Allegro pysähtyi viimeisen kerran Helsingin rautatieasemalle.

Sen sijaan tavaraliikenne Suomen ja Venäjän välillä ei ole kokonaan loppunut. Se mitä siitä on jäljellä, on keskittynyt Vainikkalaan. Rataverkosta vastaavan Väyläviraston mukaan myös muut junien rajanylityspaikat itärajalla ovat hiljentyneet.

Ja vuoden loppuun mennessä hiljenee Vainikkalassakin.

Säiliövaunuja liikkeellä

Väyläviraston rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kertoo, että rautateiden tavaraliikennemäärät Suomen ja Venäjän välillä ovat vähentyneet alle puoleen normaalista. Kiskoilla kulkee Venäjältä Suomeen erityisesti kemian teollisuuden tuotteita, kuten öljyä.

– Painopiste on säiliövaunuissa kuljetettavissa tuotteissa, määrittelee Nummelin.

Hänen mukaansa tavaraliikennettä on nyt 40 prosenttia entisestä.

– Päivästä riippuen tavarajunia kulkee neljästä kuuteen kappaletta, nimenomaan Vainikkalan kautta.

Suomella on Venäjän kanssa myös kolme muuta rautateiden rajanylityspaikkaa.

– Imatralla ja Vartiuksessa liikenne on loppunut, Niiralassa saattaa rajan yli mennä jokin yksittäinen tavarajuna keskimäärin joka toinen päivä, kertoo Markku Nummelin.

Hänen mukaansa kesällä liikennemäärät ovat kevään pudotuksen jälkeen pysyneet melko tasaisina. Mutta loppuvuodeksi on odotettavissa nykyistä hiljaisempia aikoja.

VR:n lisäksi myös pienemmät lopettavat idän tavaraliikenteen

VR ilmoitti jo keväällä, että se luopuu idän tavaraliikenteestä viimeistään vuoden loppuun mennessä, osittain mahdollisesti jo aiemminkin.

Noin 2 000 idän tavaraliikenteessä työskentelevää VR:n työntekijää koskevat muutosneuvottelut aloitettiin keväällä, ja ne jatkuvat yhä.

Myös pienemmistä kuljetusyrityksistä kerrotaan, että bisneksen suunta on nyt muualla kuin idässä.

– Idän tavaraliikenteen osuus meillä oli viime vuonna 70 prosenttia. Jo nyt se on pudonnut huomattavasti, ja ensi vuonna sitä ei ole lainkaan, kuvailee kehitystä toimitusjohtaja Jari Hakavuori Fenniarail Oy:stä.

Vajaat 30 henkilöä työllistävä Fenniarail aloitti runsaat neljä vuotta sitten Venäjän tuontipuun kuljettamisen Imatran ja Vainikkalan rajanylityspaikoilta suomalaisille asiakkailleen.

Puut menivät UPM:n Kymin tehtaalle Kouvolaan ja Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan. Hakavuoren mukaan yritys neuvottelee nyt uusista kuljetuksista, joista se tiedottaa myöhemmin.

Viron valtion omistaman Operail-yhtiön tilanne on samankaltainen. Konsernin viestinnästä kerrotaan, että joitain tuotteita Suomen ja Venäjän välillä kulkee vielä, mutta idän tavaraliikenne päättyy vuoden loppuun mennessä.

Oy Operail Finland aloitti tavaraliikenteen Suomen rataverkolla vajaat kaksi vuotta sitten. Suomessa vajaat 40 henkilöä työllistävä yritys on kuljettanut Vainikkalasta hiiltä Hangon satamaan ja petrokemian tuotteita Kotkan satamaan.

Molemmista yrityksistä kerrotaan, että Vainikkalalla ei jatkossa enää ole roolia yritysten toiminnassa, kun idän tavaraliikenne loppuu kokonaan.

Mutta valmiudet Vainikkalassa on vaikka mihin. Rajanylityspaikka on nimittäin juuri remontoitu miljoonilla euroilla.

Kiskoja ei laiteta rullalle

Kun henkilöliikenne on poikki ja tavaraliikennekin lähenee loppuaan, nousee esiin kysymys: mikä on Vainikkalan rooli rautateiden liikennepaikkana jatkossa? Varsinkin, kun rajanylityspaikalla valmistui tänä vuonna iso remontti.

Runsaalla kuudella miljoonalla eurolla Vainikkalassa uusittiin rajavartiolaitoksen tarkastusasema ja junien läpivalaisulaitteisto. Lisäksi muutama vuosi sitten uusittiin opastimia ja muita turvalaitteita.

Tavoite on, että niille kaikelle on vielä käyttöä jatkossakin. Väylävirastolla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia sulkea ratoja tai ratapihoja sen paremmin Vainikkalassa kuin muuallakaan.

– Esimerkiksi Vainikkalassa on kapasiteettia tulevaisuutta varten. Näemme jatkossa, minkälaista liikennettä sinne kehittyy, sanoo rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Väylävirastosta.

Lue seuraavaksi: Yli 10 000 miestä, naista ja lasta rakensi väylän, joka avasi Suomen maailmalle – 150 vuotta myöhemmin se sama on edelleen käytössä

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin maksamaan korvauksia sairaanhoitajalle tasa-arvolain vastaisen syrjinnän vuoksi.

Käräjäoikeus katsoi, että sairaanhoitopiiri jätti sairaanhoitajan määräaikaisen sopimuksen uusimatta hänen raskautensa vuoksi. Lisäksi oikeus katsoi, että myöhemmin sairaanhoitopiiri syrji samaa sairaanhoitajaa kahdessa työntekijän valintatilanteessa.

Käräjäoikeus määräsi sairaanhoitopiirin maksamaan sairaanhoitajalle korvauksia 36 000 euroa. Raskaussyrjinnän osuus korvauksesta oli 20 000 euroa ja kahdessa työhönottotilanteessa tapahtuneen syrjinnän osuus yhteensä 16 000 euroa.

Koska sairaanhoitaja ei raskautensa vuoksi saanut uutta työsopimusta, häneltä jäi saamatta muun muassa kolmen kuukauden palkka eikä lomia kertynyt. Sairaanhoitajaa koskevan työehtosopimuksen mukaan työnantajan olisi pitänyt maksaa työntekijälle täysi palkka äitiysvapaan ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Sairaanhoitaja ei tiennyt oikeuksistaan

Hoitaja kertoi raskaudesta työnantajalle loppukesästä 2019. Hänen määräaikainen sopimuksensa oli voimassa vuoden 2019 loppuun asti.

Ennen sopimuksen päättymistä sairaanhoitaja ilmoitti myös, että haluaisi jatkaa työntekoa siihen asti, kun hänen äitiysvapaansa alkaa määräaikaisen sopimuksen päättymisen jälkeen.

Kun työnantaja ilmoitti sairaanhoitajalle, että työt eivät jatku, sairaanhoitaja esitti työnantajalle toiveen, että voisi palata töihin perhevapaan jälkeen.

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan sairaanhoitopiirin olisi pitänyt tarjota sairaanhoitajalle uutta, äitiysvapaan ajalle ulottuvaa määräaikaista työsopimusta, koska tarvetta työntekijöille oli.

– Käräjäoikeus katsoi ihan oikein, että raskaus oli syy sille, että tämä kokenut sairaanhoitaja ei saanut enää jatkoa työsuhteelleen, sanoo Tehyn juristi Päivi Vanninen.

Tehyn oikeuspalvelu on hoitanut sairaanhoitajan asiaa oikeudessa.

Tasa-arvolaki kieltää määräaikaisten työntekijöiden raskaussyrjinnän. Käräjäoikeus viittasi tasa-arvovaltuutetun lausuntoon, jonka mukaan asiassa ei ole merkitystä sillä, missä määrin äitiysvapaalle jäävä työntekijä tosiasiallisesti voi hoitaa kyseistä työtä.

Sairaanhoitaja vetosi oikeudessa siihen, että hän pyysi työsopimukseen jatkoa vain äitiysvapaansa alkuun asti, koska ei tiennyt määräaikaisena työntekijänä olevansa oikeutettu työehtosopimuksessa säädettyihin etuihin äitiysloman alusta lähtien.

Käräjäoikeus piti sairaanhoitajan kertomusta tältä osin uskottavana.

– Hän ei tiennyt, että työnantajan pitää kohdella häntä kuin hän ei olisi raskaana, Päivi Vanninen sanoo.

Vakituinen työpaikka sivu suun

Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että sairaanhoitopiiri syrji samaa sairaanhoitajaa myöhemmin vuonna 2020 kahdesti työntekijän hakumenettelyssä. Sairaanhoitaja haki TAYSista kahta, vakituista työpaikkaa ilman tulosta.

Ensimmäisellä kerralla sairaanhoitaja ei päässyt edes haastatteluun, toisella kertaa haastattelu ei johtanut valintaan.

Käräjäoikeus katsoi, että sairaanhoitopiiri jätti sairaanhoitajan valitsematta perhevapaan takia. Myös näissä tapauksissa työnantajan toiminta täytti tasa-arvolain mukaisen syrjinnän tunnusmerkit.

– Sairaanhoitaja sanoi, että siinä oli hänen loppuelämänsä työpaikka. Se meni ohi sen takia, että hän oli perhevapaalla, Tehyn juristi Päivi Vanninen kertoo.

Sitten kun sairaanhoitaja oli taas käytettävissä, hän työllistyi samalle työnantajalle taas määräaikaisuuteen.

Käräjäoikeus antoi tuomion 23. kesäkuuta. Tehy-lehti kirjoitti tapauksesta maanantaina.

Vannisen mukaan tämäntyyppisiä, määräaikaisia työntekijöitä koskevia tapauksia on viime aikoina ollut Suomessa myös muita. Tehyllä on niitä myös parhaillaan vireillä.

Terveydenhoitoalalla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä.

Sairaanhoitopiiri arvioi, valittaako tuomiosta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on jättänyt ilmoituksen tyytymättömyydestään tuomioon.

Sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen sanoo, että sairaanhoitopiiri perehtyy tuomion sisältöön tarkemmin tällä viikolla ja arvioi mahdollisen valituksen tekemistä myöhemmin.

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leena Kostiainen (kok.) on pyytänyt sairaanhoitopiirin johdolta selvitystä asiasta. Kostiainen kaipaa lisätietoa tapauksesta, koska sairaanhoitopiirin hallitus päättää lopulta valituksen tekemisestä.

– Olen itse sitä mieltä, että jos tämmöinen virhe on tapahtunut, silloin pitää tyytyä käräjäoikeuden päätökseen, eikä lähteä siitä ainakaan valittamaan. Toki hallituksen pitää ensin saada selvitys siitä, mitä on tapahtunut, Kostiainen sanoo.

HR-johtaja Raija Ruorasen mukaan hallitukselle annettava selvitys on normaali käytäntö tämäntyyppisissä asioissa.

Lisää Pirkanmaan uutisia Ylen nettisivuilla ja Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Kesäkuussa kokoomus kukitti puheenjohtaja Petteri Orpon jatkokaudelle tyytyväisissä tunnelmissa Kalajoella.

Vaalikauden alussa takunnut oppositiopolitiikka on saatu kulkemaan ja puolueen sisäiset kiistat eivät ryöpsähtele enää julkisuuteen samalla tavalla kuin vielä kuntavaalien alla. Kannatusmittausten mukaan Orpo on matkalla kohti hallitustunnustelijan asemaa kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Yhdeksän kuukautta on kuitenkin pitkä aika politiikassa, jossa käänteet ovat olleet viime aikoina nopeita. Juhannusviikon uutispommi oli Helsingin Sanomien julkaisema laaja selvitys kokoomuksen kansanedustajan Wille Rydmanin ahdistavasta käytöksestä nuoria naisia ja tyttöjä kohtaan.

Kansanedustajaan kohdistuvat syytökset ovat puolueelle aina vakava asia, mutta kokoomuksen saunapalo uhkasi laajentua entisestään, kun julki tulleet tiedot herättivät kysymyksiä puolueen toiminnasta. Puolue oli ollut Rydmaniin kohdistuvista epäilyistä tietoinen, mutta selvittämistyö oli jäänyt median vastuulle.

Peli haluttiin puhaltaa nopeasti poikki. Julkinen tuomio puoluejohdosta oli nopea ja Rydmanin ilmoitettiin eronneen eduskuntaryhmästä tiistaina, kun HS:n juttu ilmestyi sunnuntaina. Asiasta ilmoitettiin jo ennen kuin kokoomuksen eduskuntaryhmä oli ehtinyt käsitellä tapausta.

Kokoomuksen kannatus notkahti kesäkuun aikana

Ylen viimeisimmässä puoluekannatusmittauksessa kokoomus on edelleen tukevasti johdossa, mutta kannatus on notkahtanut yli pari prosenttiyksikköä. Ero seuraavana tulevaan SDP:hen on kaventunut.

Lasku osuu ajallisesti yhteen Rydmanin tapauksen uutisoinnin kanssa, mutta kuten puoluekannatusmittauksissa yleensä, voi kannatusmuutosten syistä esittää lähinnä valistuneita arvioita.

Taloustutkimuksen Iltalehdelle tekemän erillisen kyselyn mukaan Rydmaniin kohdistuvilla syytöksillä ei ollut juuri vaikutusta kokoomusta aiemmin kannattaneiden äänestyshalukkuuteen, mutta muiden puolueiden kannattajien houkuttelua tapaus voi vaikeuttaa.

Erityisen suurta vaikutus on ollut vihreitä aiemmin äänestäneiden joukossa. Tällä voi olla jo merkitystä, sillä erityisesti suurissa kaupungeissa vihreistä on vuotanut kannatusta kokoomuksen suuntaan.

Puoluejohdon nopea reagointi sammutti saunapalon alkuunsa, mutta kipinä jäi kytemään. Rydman on ilmoittanut tekevänsä poliisille tutkintapyynnön Helsingin Sanomien jutusta todennäköisesti kuluvalla viikolla, mikä prosessin lopputuloksesta riippumatta nostaisi aiheen jälleen julkiseen keskusteluun. Rydman on kiistänyt naisten esittämät väitteet.

Soraäänet puolueen sisältä ovat toistaiseksi rajoittuneet Rydmania sosiaalisessa mediassa tukeviin yksittäisiin kokoomuslaisiin, mutta mikäli puolueen konservatiivisiipeen kuulunut Rydman lähtee taistelemaan vahvasti julkisuudessa asemansa puolesta, voivat puolueen jakolinjat jälleen näkyä ja kuulua.

Kokoomusta suosivat talousteemat nousemassa esille

Kokoomuksen johtoasema on notkahduksesta huolimatta harvinaisen selvä. Vaaleja kohti mentäessä puolueiden väliset kannatuserot yleensä tasaantuvat, mutta politiikan perusasetelmat suosivat tällä hetkellä kokoomusta.

Pääoppositiopuolue on tavannut viime vaalikausien aikana kasvattaa kannatusta siinä missä hallituspuolueita painaa hallitusvastuu.

Opposition keskinäisessä kisassa perussuomalaiset on jäänyt jalkoihin ja kokoomusta suosivat talousteemat näyttävät nousevan esille, kun Ukrainan sodan talousvaikutukset tuntuvat toden teolla kansalaisten kukkaroissa.

Kokoomus on kevään aikana nauttinut myös Nato-nosteesta, kun puolueen pitkään vaalima linja on muuttunut todellisuudeksi ja nimiksi Naton liittymispöytäkirjoissa.

Liikaan voitonvarmuuteen ei kuitenkaan ole kokoomuksessa varaa.

Vielä viime vuoden maaliskuussa edellä olivat sekä SDP että perussuomalaiset. Lisäksi nyt alavireinen perussuomalaiset on osoittanut jo useiden eduskuntavaalien aikana kykenevänsä ajoittamaan kannatusnousut juuri eduskuntavaalien kynnykselle, mikä voi näkyä kokoomuksen äänisaaliin kutistumisena.

Lisää aiheesta:

Ylen kannatusmittaus: Kokoomuksen etumatka kaventui, SDP lähestyy 20 prosentin rajaa

Wille Rydman Ylelle: "Viime päivät ovat olleet elämäni hirveimpiä" – tutkintapyyntö Helsingin Sanomien jutusta jätettäneen ensi viikolla

Kansanedustaja Wille Rydmanin kujanjuoksu – näin tapahtumat etenivät kuudessa päivässä

Pysyn tyynenä kaikki nämä kuukaudet. En kilahda, suutu tai uppoa hääkuplaan liikaa. Niin päätin.

Kun aloimme järjestää häitämme, en pelännyt mitään niin paljon kuin sitä, että muuttuisin bridezillaksi.

Viihdekuvastossa bridezilla on hirviömorsian, joka pakottaa kaasot rumiin mekkoihin, huutaa puolisolleen ja saa itkukohtauksia, jos lautasliinoissa on väärä sävy.

En halunnut olla morsian, joka jankkaa häistään kuukausia etukäteen ja kyllästyttää lähipiirinsä juhlasuunnittelulla. Halusin olla zen.

Ymmärsin pian, ettei matka zen-morsiamesta niin kutsutuksi bridezillaksi ole kovin pitkä. Siihen saattaa riittää, että ylipäätään välittää häistään.

Historiassa avioituminen oli naisille askel yhteiskunnan tikkailla ylöspäin. Morsiamen ympärillä touhotti koko kylä.

Ennen ei ehkä juotu skumppaa kaason kanssa kampaamossa, mutta hössöttää osattiin silti. Kerättiin kapiot, lausuttiin loitsut ja puunattiin morsian.

Nykyään harva tarvitsee rouvan titteliä taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi. Moni pari päätyy avioon juhliakseen rakkauttaan ja turvatakseen toistensa oikeudellisen selustan.

Joku järjestää tähän maailman aikaan vielä häätkin.

Hirviömorsian sopi hienosti uuteen, liberaaliin aikaan, jossa avioitumisen merkitys oli entiseen verrattuna lähes mitätön.

Termi bridezilla esiintyi yhdysvaltalaismediassa ensimmäisen kerran vuonna 1995. Myöhemmin termistä tuli kamalia morsiamia esittelevän tosi-tv-sarjan nimi.

Kun tosi-tv ja suureelliset häät rantautuivat Suomeen, ui tajuntaamme myös käsitys vaateliaista hirviömorsiamista.

Bridezillojen edesottamuksia seuratessaan saattoi tuntea ylemmyyttä. Hääonnen kulisseissa ei ollutkaan kaunista, kun tuolihuput eivät saapuneet ajallaan.

Hirviömorsian sopi hienosti uuteen, liberaaliin aikaan, jossa avioitumisen merkitys oli entiseen verrattuna lähes mitätön.

Jos sata vierasta ilmestyy työväentalolle erikoisruokavalioineen ja sukukaunoineen, niin siitä ei selvitä ilman jonkinlaista etukäteisajattelua. 

Hirviömorsiamille naureskellaan samalla tavalla kuin naureskellaan autoileville naisille. Irvailun kohteena on stereotypia. Sen mukaan jokainen morsian haluaa olla prinsessa, joka vaatii vallantunnossaan kuun taivaalta.

Todellisuudessa häiden järjestämisestä on prinsessaleikit kaukana. Ison tapahtuman suunnitteleminen käy työstä.

Jos sata vierasta ilmestyy työväentalolle erikoisruokavalioineen ja sukukaunoineen, niin siitä ei selvitä ilman jonkinlaista etukäteisajattelua.

Mihin vieraat istuvat niin, että kaikilla on kivaa? Mitä ruuaksi, ettei kukaan jää tyhjin vatsoin? Mitä ohjelmaa, jotta ei tule tylsää? Kuka huolehtii, että vessoissa on paperia?

Hääsuunnittelu aiheuttaa valtavaa emotionaalista, sosiaalista ja taloudellista stressiä. Yhteen päivään käytetään tonneittain rahaa ja kuukausitolkulla aikaa.

Lisäksi häistä on noin 15 miljoonaa erilaista mielipidettä. Miten tahansa teetkin, teet sen jonkun mielestä väärin.

Jos omien halujen ja tunteiden esiintuominen on hirviömorsiamen käytöstä, olen mieluummin hirviö kuin toiveensa niellyt pikkurouva valkoisessa mekossa.

Sekä morsianten että sulhasten on pidettävä pää kylmänä. Häitä järjestäessä täytyy ilmaista toiveita ja olla välillä topakkakin. Muuten istuu pian päätähtenä sellaisissa juhlissa, jollaisia ei halunnut.

Kaiken suunnittelun keskellä tunteet ovat pinnassa ja itku yllättävän herkässä. Kun tajusin tämän, päästin irti pelostani, että muuttuisin jonkun muun silmissä bridezillaksi.

Jos omien halujen ja tunteiden esiintuominen on hirviömorsiamen käytöstä, olen mieluummin hirviö kuin toiveensa niellyt pikkurouva valkoisessa mekossa.

Ehkä bridezilloja ei edes ole olemassa. On vain stressaantuneita morsiamia.

Hääsuunnittelu voi toki läikkyä yli ja kuormittaa lähipiiriä. Jos morsian on vaatimuksissaan kohtuuton, lähimmäisen täytyy avata suunsa ja sanoa, että alkaa hapottaa tämä häähomma.

Morsianta on myös hyvä välillä nostaa pois häätunnelista. Sillä se tunneli on syvä, täynnä raapivaa tylliä ja Pinterest-kuvia. Siellä hääteollisuus huutaa niin lujaa, että omat toiveet eivät kuulu.

Jos jokin hääjärjestelyissä on oikeasti koomista, se on häiden ympärille rakentunut kaupallinen koneisto.

Sieltä kumpuavat huvittavat halut saada servettirenkaiksi eläviä kyitä, tai mikä nyt trendinä sattuu milloinkin olemaan.

Yksittäinen morsian tahtoo ennen kaikkea rakastaa ja juhlia sitä tyylillään. Viimeistään alttarilla kovinkin stressi-Essi yleensä muistaa, miksi koko juhla edes tuli järjestettyä.

Laura Hallamaa

Kirjoittaja on Turussa asuva vapaa toimittaja, joka on muiden häissä muun muassa jakanut riisiä, jakanut hääkarkkeja, jakanut kauraa, valokuvannut, pitänyt puheita, vetänyt ohjelmanumeroita ja juhlinut ankarasti. Omissa häissään hän aikoo vain juhlia ankarasti.

Kolumnista voi keskustella 8.7. klo 23.00 saakka.

Kun utsjokelainen poronhoitaja Toni Salminen pysähtyi Kaldoaivin erämaassa kulkiessaan tauolle, ei hänen tarvinnut olla yksin: kihisevä mäkäräispilvi ympäröi hänet. Mäkäräisiä on helleaallon jälkeen pohjoisessa valtavan paljon.

– En ole tuon jälkeen käynyt siellä, ei vain tee mieli mennä sinne ötököiden takia, toteaa Salminen.

Pahasti mäkäräiset eivät päässeet Salmista puremaan, sillä tämä oli pukeutunut hyvin ja vaatteet suojasivat ihoa.

Mäkäräisten kehitys vauhdittuu helteellä

Luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela vahvistaa, että mäkäräisiä on tällä hetkellä pohjoisessa todella paljon. Salmela sai kokea tämän kirjaimellisesti omissa nahoissaan vieraillessaan Inarissa.

– Itsekin olen monissa liemissä keitetty ja maastoissa ollut, mutta viime viikolla, kun olin Inarissa kovilla helteillä liikkeellä, ja siellä oli mäkäräisiä, sääskiä ja paarmoja, niin kyllä siinä kieltämättä oli vähän kestämistä, Salmela naurahtaa.

Hän kertoo, että hellepäivät kiihdyttävät mäkäräisten kehitystä. Kun lämpösumia on tarpeeksi ja jokien tai virtavesien vesi lämpenee, syntyy mäkäräisiä kiivaaseen tahtiin. Suomessa on useita kymmeniä mäkärälajeja.

– Osa näistä lajeista pystyy tuottamaan useamman sukupolven vuodessa. Jos alkukesästä on hyvin lämmintä, niin pohjoisessakin voi myöhemmin kesällä tulla toinen sukupolvi, kertoo Salmela.

Erityisen paljon mäkäräisiä on Salmelan mukaan luusuakoskilla eli paikoissa, joissa on järvi tai isompi lompolo ylävirran puolella, jossa kehittyy paljon planktonia.

– Niiden merkitys on kaloille suuri ja paikoin ne ovat myös tärkeitä vesilintujen ravintona. Siinä mielessä ne ovat ekosysteemin toiminnan kannalta tärkeämpiä kuin vaikkapa hyttyset, toteaa Salmela.

"Mäkärä on paikoin ikävämpi kesäkaveri kuin hyttynen"

Mäkäräiset ovat vesihyönteisiä ja niiden toukat elävät virtavesissä. Salmelan mukaan vaihtelee paljon, millainen on mäkärälle hyvä elinympäristö. Sisätiloissa mäkärät menevät hieman sekaisin ja ne hakeutuvat liikkumaan edestakaisin ikkunalla.

– Olen kallistumassa sille kannalle, että paikoin mäkärä on ikävämpi kesäkaveri, kuin hyttynen, pohdiskelee Salmela.

Helpotusta tuskin on luvassa, mikäli kesä pysyy lämpimänä. Jos helteitä saadaan lisää, se tietää myös lisää mäkäräisiä.

– Kokemukseni mukaan mäkäriä voi olla sekä alkukesällä että loppukesästä, Salmela sanoo.

Itä-Helsingissä, Rastilan rannalla sijaitseva vesipuisto Lappis on joutunut toistuvan ilkivallan kohteeksi. Vesipuistossa on vietetty öisin luvatta aikaa, ja aluetta on sotkettu. Ongelmat alkoivat jo viime kesänä, kun puisto avattiin.

Puiston vastaavan Lorenzo Dotson-Smithin mukaan yöllisten kävijöiden määrä on kasvanut tänä kesänä ja luvattomat oleskelijat valtaavat vedessä kelluvan puiston usein heti sulkemisajan jälkeen iltayhdeksältä. Hän kertoo, että puistossa saattaa olla öisin luvatta jopa 20–40 hengen nuorisojoukkoja.

Vesipuisto on veden päällä olevista kellukepaloista muodostettu esterata. Dotson-Smith sanoo, että luvattomat vierailijat ovat öisin sotkeneet puistoa esimerkiksi mudalla ja irrottaneet puiston kellukkeita sekä kiinnikkeitä.

Dotson-Smithin mukaan puiston siivoaminen, kelluvien osien keräily lähiympäristöstä ja puiston turvallisuuden varmistus vievät runsaasti aikaa. Esimerkiksi tämän viikon maanantaina työntekijöiltä meni aamulla viisi tuntia jälkien siivoamiseen ennen kuin he saivat puiston auki. Kadonneita vesipuiston osia haetaan läheisiltä rannoilta muun muassa sup-laudalla.

– Yhden vesipuiston palan löysimme kerran 500 metrin päästä, kun saimme soiton, Dotson-Smith kertoo siivousoperaatioista.

Espoon vesipuistossa luvatonta oleskelua, muttei ilkivaltaa

Myös Espoon Keilaniemen Laguuni-vesipuistossa on huomattu yöllisiä kävijöitä varsinkin lämpiminä kesäöinä. Laguunin henkilöstöjohtaja Tiia Nieminen arvioi, että luvattomat oleskelijat ovat useimmiten alaikäisiä nuoria ja tulevat paikalle 3–10 hengen pikkuporukoissa.

Keilaniemen vesipuisto on toistaiseksi kuitenkin säästynyt ilkivallalta. Rastilan vesipuistosta se eroaa siinä, että kyseessä on aidattu alue, jonka yhteydessä ei ole esimerkiksi yleistä uimarantaa. Laiturilta on puistoon portit, joten luvattomat kävijät joutuvat kiipeämään portin yli tai uimaan kauempaa vesipuistoon.

Nieminen kertoo, että hälytysjärjestelmän hankkiminen on vähentänyt hieman yöllisiä kävijöitä. Paikalla on tallentava kameravalvonta ja liikkeentunnistimet, jotka sytyttävät valot ja hälytyssireenin, mikä monesti saa nuoret lähtemään pois. Tarvittaessa myös vartija on käynyt paikalla poistamassa nuoria.

Luvattomaan hengailuun liittyy hukkumisriski

Aukioloaikoina sekä Keilaniemen että Rastilan puistoissa on valvonta ja pelastusliivien käyttö on pakollista.

Illan hämärtyessä liikkuminen liukkaiden kellukkeiden päällä ilman pelastusliivejä ja valvontaa ovat turvallisuusriski. Sulkemisajan jälkeen puiston vallanneet nuoret eivät välttämättä huomioi vaarallisuutta.

– On aika iso riski, että jotain sattuu, ja eihän sinne kukaan pääse auttamaan. Kun kyseessä on nuoria alaikäisiä, he eivät välttämättä osaa auttaa kavereitaan hätätilanteessa tai eivät uskalla hälyttää apua, koska ovat luvatta alueella, Nieminen pohtii.

Pahimmassa tapauksessa kaverijoukossa ei välttämättä huomata veden alle joutunutta kaveria.

–Jos puistossa on yöllä luvattomasti esimerkiksi 40 ihmistä samaan aikana, niin yksi voi hukkua, eikä kukaan huomaa, Dotson-Smith lisää.

Hän toivoo, että asia voitaisiin ottaa puheeksi kodeissa.

– Jos vanhemmat tietävät, että nuoret menevät Rastilan puistoon, niin he voisivat neuvoa heitä menemään silloin, kun puisto on auki. Silloin se ei ole vaarallista ja on myös meille reilua, Dotson-Smith summaa.

Rastilassa keskusteltu myös vesipuiston sulkemisesta kokonaan

Rastilan vesipuisto Lappiksen Lorenzo Dotson-Smithin havaintojen perusteella paikalla käy öisin eri-ikäisiä nuorisojoukkoja.

Dotson-Smith kertoo, että osa sulkemisajan jälkeen vesipuistoon menneistä nuorista on viettänyt jo päivän Rastilan rannalla. Hän on havainnut, että porukoita tulee ympäri pääkaupunkiseutua metroradan varrelta.

Vesipuisto Lappiksessa on keskusteltu myös vaihtoehdosta, että puisto jouduttaisiin sulkemaan kokonaan luvattoman käytön takia. Dotson-Smith kertoo, että aukioloaikojen pidentäminen puistossa on auttanut ongelmaan hieman. Kaikkein nuorimmat eivät jaksa odottaa, että puisto sulkeutuu kello yhdeksältä.

Dotson-Smith sanoo, että puiston omistajat ja työntekijät ovat pohtineet ottavansa yhteyttä Helsingin nuorisotyöhön. He ovat pyrkineet myös keskustelemaan nuorten kanssa.

– Meidän toivomuksemme on, että kaikki rannan kävijät arvostaisivat meidän työtämme ja meidän henkilökuntaamme, Dotson-Smith toteaa.

Rastilan Vesipuisto Lappiksen kohtaamasta ilkivallasta kertoi ensimmäisenä Helsingin uutiset.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 7. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Kokoomus on menettänyt kesällä suosiotaan, mutta pitää edelleen Ylen kannatuskyselyn ykköspaikkaa selvällä erolla perässätulijoihin.

Kyselyn perusteella kokoomusta kannattaa 23,7 prosenttia suomalaisista. Laskua kuukauden takaiseen on runsaat kaksi prosenttiyksikköä.

Kokoomuspoliitikot olivat juhannuksen alla näkyvästi julkisuudessa, kun ykkösuutiseksi nousivat väitteet, että puolueen kansanedustaja Wille Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti naisia kohtaan. Puoluejohto kertoi suuresta luottamuspulasta, ja Rydman erosi sekä kokoomuksen eduskuntaryhmästä että Helsingin valtuustoryhmästä.

Tutkimuspäällikkö Jussi Westinen Taloustutkimuksesta sanoo, että viime kuukauteen verrattuna kokoomus on menettänyt etenkin mieskannattajia. Eniten lähtijöitä oli yli 50-vuotiaiden joukossa.

Westinen korostaa, että kokoomus on edelleen selkeästi miesten suosituin puolue, kun taas kakkospaikalla oleva SDP on suosituin naisten keskuudessa.

Kokoomuksen etumatka SDP:hen kapeni kuukauden takaisesta yli seitsemästä prosenttiyksiköstä nyt vajaaseen neljään.

Kokoomuksen etumatka on silti edelleen sellainen, jota ei ole nähty koko 2000-luvulla eduskuntavaaleja edeltävänä kesänä. Westinen sanoo, että asetelma on yleensä ollut yhdeksän kuukautta ennen vaaleja tasaisempi. Seuraavat vaalit ovat ensi keväänä.

SDP:lle parhaat lukemat puoleentoista vuoteen

Kokoomuksen perässä olevan SDP:n suosio lähestyi alkukesällä 20 prosentin rajaa, jonka puolue ylitti viimeksi puolitoista vuotta sitten.

SDP:n kannalta on Westisen mukaan mielenkiintoista, että edelliseen mittaukseen verrattuna puolue on saanut kannattajikseen lisää työntekijöitä.

Suurin työväenpuolue on silti edelleen Ylen kyselyn kolmossijaa pitävä perussuomalaiset, jonka kannatus on noussut pikkuhiljaa keväisestä kuopasta. Puolueen suosio on kuitenkin pysytellyt viimevuotisia lukemia alempana.

SDP:n kaula perussuomalaisiin nousi nyt 4,5 prosenttiyksikköön. Ylen kyselyn perusteella perussuomalaisia kannattaa 15,3 prosenttia suomalaisista.

Perussuomalaisten kannatus laski merkittävästi varsinkin joulukuusta tammikuuhun, johon osuivat puolueelta heikosti menneet aluevaalit.

– Silmiinpistävää on, että perussuomalaisten kannatus meni koko viime vuoden käytännössä 18 prosentin hujakoilla, mutta nyt tasoksi on vakiintunut noin 15 prosenttia, Westinen sanoo.

Keskustan ongelmana empijät ja vihreillä epävarmat

Toisin kuin perussuomalaisille, keskustalle aluevaalit olivat juhlan paikka. Kolmossija ja menestys aluevaaleissa ei silti heijastu keskustan matalalla pysyttelevään eduskuntavaalikannatukseen, jota puolue ei ole alkuvuoden aikana onnistunut nostamaan. Kesäkuussa lukema oli 11,8 prosenttia.

Westinen sanoo, että keskusta on menettänyt kannattajiaan etenkin kokoomukseen, mutta sen lisäksi puolueen ongelmana ovat katsomoon siirtyneet kannattajat, jotka nyt empivät puoluettaan.

– Tämä on keskustalle selkeä ongelma, jos vertaa kokoomukseen ja SDP:hen. Keskustan pitäisi saada puoluetta aiemmin äänestäneet vakuuttuneiksi.

Vaikeuksia on myös vihreillä, jonka kannatus laski vuodenvaihteessa alle kymmenen prosentin rajan. Suosio on kuitenkin noussut kevään pahimmasta kannatuskuopasta, jossa vasemmistoliitto meni vihreistä ohi. Tuoreimmassa mittauksessa vihreiden kannatus oli 9,7 prosenttia.

Vihreillä on Westisen mukaan ollut eduskuntapuolueista selvästi suurin vaikeus pitää kiinni puoluetta viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä ihmisistä.

– Lähtijöitä on aika moneen suuntaan, SDP:hen, kokoomuksen ja vasemmistoliittoon, hän sanoo.

Vasemmistoliiton kannatus laski puolestaan 7,8 prosenttiin.

Westinen sanoo, että kilpailu vihreiden kanssa menee vasemmistoliiton kannalta kuitenkin hyvin, mutta SDP:hen puolue menettää enemmän kuin saa kannatusta.

Tekla Kokkonen, 25, kertoo, että cosplaypukujen tekemiseen saa uppoamaan sekä aikaa että rahaa. Kilpailupukuihin Kokkosella menee usein 80–150 työtuntia ja materiaaleihin noin sata euroa tai enemmän. Kirppareilta löytyy usein kenkiä ja asusteita asua varten tuunattavaksi, mutta sopivia kankaita harvemmin. Kaiken kaikkiaan cosplay-harrastukseen hän on käyttänyt rahaa tuhansia euroja.

– Joku joskus sanoi, että jos kaikki rahat eivät mene harrastukseen, niin se on väärä harrastus. Minun kohdallani tämä pitää 110 prosenttisesti paikkansa, Kokkonen naurahtaa.

Cosplay on fiktiivisiksi hahmoiksi pukeutumista. Usein harrastukseen kuuluu asun tai siihen kuuluvien osien tekeminen itse, mutta niitä tilataan myös valmiina netistä tai ompelijalta mittatilaustyönä.

Kokkonen on mukana järjestämässä viikonloppuna Kuopiossa pidettävää Nekoconia. Hän toimii cosplay-vastaavana eli vastaa tapahtumassa pidettävien cosplaypuku- ja photoshootkilpailujen järjestämisestä.

Valtaosa Nekoconin lipuista on myyty ennakkoon

– Cosplaypuvut tulevat olemaan näkyvin osa tapahtuman ulkopuolisille, sillä kilpailuun osallistujien lisäksi valtaosa muista kävijöistä pukeutuu joksikin hahmoksi, Tekla Kokkonen sanoo.

Nekocon kokoaa tänä viikonloppuna kaikenikäiset animen, mangan ja japanilaisien pelien harrastajat Kuopion musiikkikeskukseen ja Kulttuuriareena 44:n. Tapahtuma järjestetään nyt viidennen kerran kahden koronavuoden tauon jälkeen.

Nekoconin pääjärjestäjä Anniina Laukkanen kertoo, että 1 300 lipusta on myyty ennakkoon jo tuhat. Osallistujat ja henkilökunta yhteenlaskettuna musiikkikeskuksen ja Kulttuuriareena 44:n liepeillä tulee pyörimään noin 1 500 ihmistä viikonlopun aikana.

Nekocon rakentuu vapaaehtoisten voimin

Tapahtuman järjestämisestä vastaa paristakymmenestä vapaaehtoisesta koostuva joukko eli conitea. Heidän apunaan viikonloppuna toimii liuta muita talkoolaisia monenlaisissa tehtävissä.

Japanilaisen populaarikulttuurin tapahtumia järjestetään Suomessa vuosittain yleensä kuudesta reiluun kymmeneen. Isoimpia tapahtumia Nekoconin lisäksi ovat Desucon Lahdessa, Tracon Tampereella ja Ropecon Helsingissä.

Nekoconin ohjelmaan kuuluu valokuvaus- ja pukukilpailujen lisäksi erilaisia aihepiirin luentoja, sekä lauta- että konsolipelien pelailua, animemusiikkivideokilpailu sekä iltabileet lauantaina. Koko tapahtuma on päihteetön, sillä iso osa Nekoconin kävijöistä on nuoria.

– Edellisellä kerralla meillä oli myös täysi-ikäisten iltabileet, mutta tänä vuonna ei yhteistyöbaaria löytynyt, kun tapahtuma sattui samaan aikaan viinijuhlien kanssa, pääjärjestäjä Anniina Laukkanen sanoo.

Cosplay on suuressa roolissa con-tapahtumissa

Cosplaypukukilpailut järjestetään musiikkikeskuksen konserttisalissa, jotta kaikki halukkaat pääsevät niitä seuraamaan. Pukukilpailut ovat yksi tapahtuman vetonauloista. Niissä kilpaillaan erityisesti kädentaidoista eli pukujen täytyy olla suurimmaksi osaksi itse tehtyjä.

Tekla Kokkonen hurahti cosplaypukuihin vuonna 2010. Hänen kaverinsa kertoi con-tapahtumista, ja että niissä pukeudutaan fiktiivisiksi hahmoiksi.

– Menin sitten pyytämään mummolta, että hän ompelisi minulle puvun ja samalla opettaisi myös minua. Mummo oli ommellut ennenkin esiintymisasuja tanssiryhmälleen, Kokkonen kertoo.

Cosplaypukukilpailuja järjestetään myös kansainvälisesti

Vuosien varrella oppia on tullut lisää ja Tekla Kokkonen on menestynyt kädentaidoillaan cosplaypukukilpailuissa. Vuonna 2019 hän edusti Suomea Nordic Cosplay Championship -kilpailussa ja sijoittui neljänneksi.

– Osallistuin ensimmäisen kerran pukukilpailuun vuonna 2013 Kuopiossa Animeconissa, joten on senkin kannalta merkityksellistä, että olen nyt itse järjestämässä cosplaypukukilpailua täällä, Kokkonen tunnelmoi.

Häneltä on kysytty, että tekisikö hän tilauksesta myös muille pukuja, mutta ei ole siihen vielä ryhtynyt. Kipinä saattaisi sammua cosplay-harrastuksesta, jos siitä tekisi itselleen leipätyön.

Tekla Kokkonen säilyttää lähes jokaisen pukunsa, mutta erityisen tärkeitä ovat kilpailupuvut ja ensimmäinen mummon kanssa tehty asu. Harrastajat myös myyvät cosplaypukuja eteenpäin tai ne kierrätetään.

Japanilaisen populaarikulttuurin suosio kasvaa edelleen

Animen ja mangan suosio Suomessa on pääjärjestäjä Anniina Laukkasen mukaan kasvava ja korona-aikana on tullut paljon uusia harrastajia. Lieveilmiönä on ollut kiusaamista etenkin Tiktokissa.

Nekoconin järjestäjät ovat siitäkin syystä panostaneet sometileihinsä paljon tänä vuonna. Julkaisuissa on kerrottu con-etiketistä ja muistutettu esimerkiksi kysymään lupaa jonkun yksittäisen henkilön kuvaamiseen tai videoimiseen.

Con-tapahtumat ovat monelle japanilaisen populaarikulttuurin harrastajalle tärkeä tilaisuus nähdä kavereita ympäri Suomen, pitää hauskaa ja olla oma itsensä samanhenkisten ihmisten ympäröimänä.

– Moni saattaa harrastaa piilossa kotipaikkakunnallaan, mutta conissa pääsee vapaasti ilmaisemaan itseään, Nekoconin pääjärjestäjä Anniina Laukkanen toteaa.

Tekla Kokkonen lisää, että tapahtumat ovat tärkeitä nuorille myös oman identiteetin löytämisen ja muodostumisen kannalta.

Lue myös:

Desucon keräsi taas yhteen intohimoiset cosplayn harrastajat: katso poiminnat ihastuttavista asuista

12-vuotias Elli Tenhunen pukeutuu cosplay-hahmoksi ja kuvaa itseään someen – teinitytöt omivat kulttiharrastuksen

Itäisessä Ukrainassa jatkuu brutaali tykistösota, kun Venäjä tavoittelee haltuunsa koko Donbasin aluetta. Venäjä kontrolloi lähes koko Luhanskin aluetta ja pyrkii nyt samaan Donetskin alueella. Muun muassa Slovjanskin kaupunki on ollut kiivaan tulituksen kohteena.

– Neljä, viisi päivää hakataan tykistöllä haluttua maastonkohtaa tasaiseksi, minkä jälkeen henkiinjääneiden ukrainalaisten on pakko vetäytyä, ja sitten alue voidaan miehittää suhteellisen helposti, Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri kuvailee.

Toverin mukaan Venäjän asevoimat ovat ottaneet opikseen sodan alusta, jolloin venäläiset yrittivät edetä hyvin nopeasti aina pääkaupunkiin Kiovaan saakka ja joutuivat sitten vetäytymään nöyryyttävästi.

– He palasivat siihen, minkä osaavat eli keskittämään voiman pienelle alueelle ja käyttämään massiivista tykistön ylivoimaa, Toveri sanoo.

– Se on hidasta mutta kuluttavaa. Jos on materiaalia riittävästi, se onnistuu, ja venäläisillä totta kai sitä materiaalia riittää vielä pitkään.

Toisaalta ukrainalaiset ovat saaneet koko ajan parempaa materiaalia lännestä ja pystyvät iskemään Venäjän selustaan varsinkin ammustarvikevarastoihin ja logistiseen järjestelmään.

Heinä–elokuun aikana nähdään, miten se vaikuttaa venäläisten kykyyn jatkaa hyökkäystään, Toveri sanoo.

– Osapuolet ovat näillä näkymin aika tasapuolisia, kummallakaan ei ole kykyä nopeaan sotilaalliseen ratkaisuun.

Ukrainalaisilla on nyt kiire saada aseapua

Ukrainalaiset ovat korostaneet tarvitsevansa lännestä apua nyt ja nopeasti. Näännytyssodassa aika ei ole heidän puolellaan.

Toveri sanoo, että lännen aseavun pitäisi olla koordinoidumpaa – erilaisten tykkien ja ammusten tilkkutäkki vaikeuttaa huoltoa ja logistiikkaa.

Yksittäiset asejärjestelmät eivät itsessään tuo onnea. Pitkän kantaman raketinheittimien lisäksi tarvitaan kykyä maalittaa kohteita ja välttää Venäjän elektroninen häirintä, joka on tehostunut Itä-Ukrainan taisteluissa.

Ukrainalle olisi tärkeää kyetä valtaamaan alueita takaisin muun muassa tärkeällä Hersonin alueella. Tarkkaa kuvaa ukrainalaisten kyvystä vastahyökkäyksiin ei vielä ole.

Toveri arvioi, että ukrainalaisia huolettaa lännen tuen heikkeneminen, jos sota pitkittyy myöhään syksyyn ja talveen ja taantuma alkaa iskeä länsimaiden talouteen.

Juuri sen varaan Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan laskee, Toveri arvioi. Sota nostaa polttoaineiden, energian ja ruoan hintoja, mikä tuntuu kansalaisten kukkarossa. Se taas luo länsimaiden päättäjille painetta, että sotaan pitäisi saada aikaan jonkinlainen aselepo.

Putinilla taas ei ole mitään kiirettä, koska Venäjä saa energianviennistä rahaa ja Venäjän valtiontalous pyörii.

– Sillä, että Venäjän kansalaiset kärsivät ja ihmisten elintaso laskee koko ajan, ei ole mitään merkitystä Putinille. Väki ei lähde Venäjällä kaduille vaatimaan, että talous saataisiin kuntoon, Toveri sanoo.

Näännytyssota kuluttaa myös joukkojen moraalia

Sodan alkuvaiheessa venäläiset kärsivät tiettävästi selvästi suurempia tappioita kuin ukrainalaiset. Nyt käydyissä kulutustaisteluissa nämä asetelmat ovat tasoittuneet.

Tämä sodankäynnin tapa, paikallaan junnaava puolustustaistelu, on raskas ukrainalaisille, varsinkin kun siinä menetetään kokeneinta päällystöä ja kokeneimpia joukkoja.

Sen takia paikallisjoukkoihin nopeasti värvättyjä ja pikakoulutuksen saaneita sotilaita on jouduttu heittämään liian koviin paikkoihin. Ukrainasta on kerrottu myös sotilaiden karkailuista.

– Kokemattomat sotilasjoukot kärsivät isompia tappioita, ja se vaikuttaa moraaliin, Toveri sanoo.

Ukrainalaisilla on tällä hetkellä etunaan se, että heillä on enemmän reserviä, josta voidaan kouluttaa ja varustaa uusia joukkoja.

– Venäläisillä tämä puoli on takkuillut, Toveri sanoo.

Toisaalta Venäjällä kansalaisten talouden heikentyminen helpottaa asevoimien värväystä, kun yhä enemmän väkeä jää työttömäksi ja Venäjän valtiolla on samaan aikaan varaa maksaa kohtuullisia palkkioita sopimussotilaille.

– Parin kolmen kuukauden aikajänteellä Ukraina voi sotilaallisesti vahvistua enemmän kuin Venäjä, mutta tilanne voi alkaa pikkuhiljaa kääntyä Venäjän eduksi, Toveri sanoo.

Lue lisää:

Lue täältä tuoreimmat tiedot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa

Ukrainan armeija vahvistaa vetäytyneensä Lysytšanskista – Venäjä sanoo hallitsevansa jo koko Luhanskia 4.7.2022

Puolassa kerätään todisteita Venäjän sotarikoksista – Yle seurasi mukana, ja vastaan käveli Butšan kauhut kokenut taistelija 3.7.2022

Venäjän iskut siviilikohteisiin kertovat täsmäaseiden puutteesta ja ihmishengistä piittaamattomuudesta, arvioi asiantuntija Ylelle 2.7.2022