Viron ulkoministerin Sven Mikserin mukaan listalla on kolme entistä ministeriä ja joitakin nykyisiä kansanedustajia.
Venäjä on kertonut maahantulokieltojen syyksi russofobian eli venäläisvastaisuuden.
Ne ovat vastatoimi Viron Venäjän kansalaisille maaliskuussa määräämille maahantulokielloille. Ne koskevat ihmisiä, joita epäillään ihmisoikeusrikkomuksista liittyen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin kuolemaan esitutkintavankeudessa Venäjällä 2009.
Magnitski pidätettiin vuonna 2008, kun hän todisti valtavasta verokavalluksesta Venäjällä. Hän joutui itse syytteeseen veronkierron avustamisesta ja kuoli epäilyttävissä olosuhteissa vankilassa 2009.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Curiosity-mönkijä on havainnut Marsin metaanitason vaihtelevan eri vuodenaikoina. Talviaikaan metaania on mitattu planeetan kaasukehässä noin kolme kertaa enemmän kuin kesällä.
Tutkijat ovat erimielisiä siitä, mikä mahdollisesti aiheuttaa vaihtelun. Metaani voi olla peräisin jäästä, mutta tutkijoiden mukaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että vaihtelun takana olisi biologinen lähde.
Maapallolla suurin osa ilmakehän metaanista on peräisin kasveista ja eläimistä. Metaania on varastoitunut kuitenkin myös ikijäähän.
Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Ari-Matti Harri pitää tietoa Marsin metaanitason vaihtelusta merkittävänä.
– Metaania on havaittu Marsissa aiemminkin, mutta tarkkoja arvoja ei ole saatu mitattua. Ennen näitä tuloksia pelättiin, että metaanin mahdollinen vaihtelu voisi sekoittua Marsin kaasukehän luontaiseen vaihteluun. Nyt saatiin kuitenkin selvät lukemat, Harri sanoo.
Tutkijan mukaan vielä on mahdotonta sanoa, onko vaihtelun taustalla biologinen vai kivikemiallinen lähde. Yksi teoria uusien mittausten myötä saatiin kuitenkin karsittua pois.
– Aikaisemmin ajateltiin, että metaani voisi olla peräisin meteoriittien tuomista orgaanisista yhdisteistä. Nyt metaanitason vaihtelu on niin suurta, että metoriitit eivät sitä pysty selittämään.
Nasan tutkijoiden uutta löydöstä on siivitetty suomalaisen tekniikan avulla. Curiosity-mönkijässä on mukana Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala-yhtiön kehittämät kosteus- ja painemittarit.
Matkabloggaaja Anna-Katri Räihä tykkää matkustella maailmalla itsekseen. Hän kuulee kuitenkin usein kysymyksiä siitä, onko turvallista matkata yksin, ja miten ihmeessä nainen uskaltaa matkata yksin. "Soolomatkailevan" nuoren naisen rohkeutta ihaillaan.
– Jotkut ihmiset jopa kyseenalaistavat sen, voiko yksin matkustamisesta nauttia, kun ei voi jakaa kokemiaan asioita muille, Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Räihä sanoo.
Räihä on matkustanut laskelmiensa mukaan 108 maassa ja yli 70 niistä yksin. Ensimmäinen kerta "soolomatkalla" tapahtui vuonna 2012 Thaimaahan. Se oli Räihälle aluksi jännittävä, mutta lopulta kotiin palatessa mieltä avartava kokemus.
– Kun oman pelkonsa ja jännityksen voittaa, se tunne on aivan mieletön. Tunsin ylittäneeni itseni ja maailma tuntui avartuneen ympärillä, Räihä kertoo.
Anna-Katri RäihäYle
Miksi matkalle kannattaisi sitten ylipäänsä lähteä yksin. Eikö olisi hauskempaa jakaa asioita?
Räihän mukaan parasta on vapaus: voi itse vapaasti valita, minne aikoo lähteä. Toiseksi, yksin matkatessa on enemmän läsnä hetkessä.
– Yksin ympäröivää maailmaa ja omia tuntemuksia tulee havainnoitua uudella tavalla. Silloin on avoimempi ja muiden silmissä varmasti helpommin lähestyttävä.
Turvallisuusuhkat mietityttävät – "Ei syytä huoleen"
Monet suomalaiset saattavat pohtia yksin matkatessaan omaa turvallisuuttaan. Väkivallan uhka saattaa mietityttää.
Räihä vakuuttaa, että syytä huoleen ei ole. Matkailijan riskit, kuten taskuvarkaus tai sairastuminen, ovat aivan samat riippumatta siitä, matkaako yksin vai ryhmässä.
– Toki naisen kannattaa kiinnittää ekstrahuomiota turvallisuuteensa. Ei kannata lähteä esimerkiksi turvattomalle alueelle yksin pimeällä liikkumaan.
Ensimmäistä kertaa yksin matkaaville Räihä suosittelee kohteeksi Euroopan maita tai Kaakkois-Aasiasta Thaimaata ja Indonesiaa.
Räihän mukaan omaa vaatetustaan kannattaa erityisesti naisten pohtia vieraissa kulttuureissa. Liian vähissä vaatteissa kulkeminen voi näyttäytyä paikallisille joissakin maissa epäkunnioittavana. Siksi kohdemaan kulttuuria kannattaa tutkia etukäteen.
Epämiellyttävää tai ei-toivottavaa huomiota Räihä kertoo saaneensa osaksensa reissuillaan "yllättävän vähän". Tällaisissa tilanteissa hän suosittelee tiukkaa mutta kuitenkin ystävällistä toimintaa.
– Kun sanoo "ei kiitos" ja poistuu paikalta, se toimii yleensä hyvin, hän sanoo.
Miljoonat Facebook-käyttäjät ovat saattaneet ohjelmistovirheen takia tietämättään julkaista esimerkiksi vain ystävilleen tarkoitettuja tietoja julkisina.
BBC:n mukaan ohjelmistovirhe aiheutti sen, että käyttäjän tekemät julkaisut näkyivät kaikille, vaikka käyttäjä oli aiemmin valinnut asetuksista, että hänen julkaisunsa näkyvät vain esimerkiksi ystäville.
BBC:n mukaan Facebook on arvioinut, että arviolta 14 miljoonaa käyttäjää teki tietämättään julkisia päivityksiä. Ohjelmistovirheestä torstaina kertonut Facebook sanoo tiedotteessa olevansa yhteydessä kaikkiin niihin käyttäjiin, joihin virhe on vaikuttanut.
Ohjelmistovirhe vaikutti 18.-27. toukokuuta välisenä aikana tehtyihin julkaisuihin, uutistoimisto AFP kertoo.
– Vika ei vaikuttanut mihinkään, mitä ihmiset olivat julkaisseet aiemmin. Haluamme pahoitella tätä virhettä, Facebookin edustaja sanoi tiedotteessa.
Työttömiä pidetään väitöstutkija Katri Romppaisen mukaan kovin sterotyyppisenä joukkona, mutta se ei vastaa totuutta. Siksi palveluita pitäisi räätälöidä paljon nykyistä paremmin.
– Terveyspalveluiden tarjoaminen työttömille ei ollut tässä tutkimuksessa hyödytöntä, eikä se tietysti ole sitä muutenkaan. Mutta jokin toinen tapa, kuin tämä nykyinen, voisi toimia paremmin, sanoo Katri Romppainen.
Psykologian ja kasvatustieteen maisteri Katri Romppaisen tutkimukseen osallistui yli 500 työtöntä Tampereelta, Seinäjoelta ja Nokialta. He eivät olleet pitkäaikaistyöttömiä, vaan heidät yhytettiin mukaan erilaisista työvoimapalveluista.
Työterveyttä työttömille – hoitaja on oudolla maaperällä
Romppainen kokosi tutkimuksensa päähenkilöt työttömistä, mutta heille kohdennetut terveyspalvelut rakennettiin työterveyshuollon mallien mukaan.
Tutkimuksessa lähes 550 työtöntä ihmistä jaettiin kahteen ryhmään, tutkittaviin ja vertailuryhmään. Yli 60 prosenttia heistä pysyi mukana Romppaisen kolmivuotisen tutkimuksen loppuun asti.
YLE
Tapaamisia oli aluksi, lopuksi ja tutkimuksen kestäessä pitkin matkaa.
– Työttömiä auttamaan palkatut työterveyshoitajat kokivat, että heidän koulutuksensa ja taitonsa loppuivat usein kesken. He kaipasivat verkoistoitumista sosiaali- ja mielenterveysammattilaisten kanssa sekä yhteyttä työvoimatoimiston väkeen, kertoo Katri Romppainen.
Uhri vai kapinallinen?
Väitöstutkija huomasi, että työterveyshoitajat puhuivat työtä vailla olevista ihmisistä eri tavalla kuin työttömät itse.
Työttömät näkivät keskuudessaan mukautuvia, kapinallisia ja sosiaalisesti vastuullisia kansalaisia sekä omaleimaisia, itsenäisiä ja laskelmoivia yksilöitä.
Hoitajat taas löysivät samasta joukosta työttömyyden uhreja, aktiiveja ja poikkeavia työttömiä sekä heille tarkoitettujen palveluiden ylikäyttäjiä.
– Hoitajien puheet saattoivat olla jopa stigmatisoivia eli työttömiä leimaavia. Se taas voi hyvinkin lisätä huonokuntoisimpien sairauden tunnetta ja siten myös eräänlaista uhriutumista. Se puolestaan pahentaa sivuunjäämisen kokemusta ja lisää helposti työmarkkinoilta syrjäytymistä, Katri Romppainen sanoo.
Terveys- tai koulutuspalvelu ei lisää tasa-arvoa eikä tasaa terveyseroja
Katri Romppainen sanoo, että terveyspalveluilla tai työvoimakoulutuksella voidaan jopa lisätä työttömien keskinäistä epätasa-arvoa. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikki löytäisivät uutta työtä mahdollisimman pian.
– Näyttäisi siltä, että tarjotut palvelut jopa tuottavat työttömien välistä epätasa-arvoa. Hyvinvointi ei lisäänny tasaisesti, eivätkä mahdollisuudet uudelleen työllistymiseen parane tasaisesti.
Työllistämistoimet suosivat hyvin koulutettuja työttömiä. Heidän on ehkä helpompi saada tai ottaa niistä irti kaikki mahdollinen hyöty. Katri Romppainen pohtii palveluiden kaavamaisuutta ja sen syytä.
– Minusta tuntuu, että nämä stereotypiat ovat kulttuurissamme. Mitäpä jos työttömille tarkoitettuja palveluita ei suunniteltaisikaan korkealla hallinnossa, vaan ihmiset itse otettaisiin yhä enemmän yksilöinä mukaan suunnittelemaan? Tasoittaisiko se näitä tutkimuksessa havaittuja eroja, kysyy Katri Romppainen.
PsM, KM Katri Romppaisen psykologian alaan kuuluva väitös Terveyspalvelu ja työllisyyskoulutus työttömiin kohdistuvina interventioina tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina.
Ruotsin prinsessa Adrienne kastetaan tänään Drottningholmin linnan kirkossa Tukholmassa. Adrienne on prinsessa Madeleinen ja Chris O'Neillin kolmas lapsi.
Päivä on erityinen Madeleinelle ja Chrisille. Heidät nimittäin vihittiin 8. kesäkuuta vuonna 2013, ja heidän esikoisensa Leonore kastettiin samana päivänä vuotta myöhemmin.
Prinsessa Madeleine ja Chris O'Neill ajoivat hevosvaunuilla Tukholman läpi vihkiseremonian jälkeen.Sören Andersson / Scanpix / AFP / Lehtikuva
Adriennen koko nimi on Adrienne Josephine Alice. Josephine ja Alice ovat vanhempien suvuissa periytyviä nimiä.
Chris O'Neillin isänäidin nimi on Josephine ja Madeleinen äidinäidin nimi oli Alice. Alice Sommarlath kuoli 7. maaliskuuta 1997, ja Adrienne syntyi samana päivänä 21 vuonna myöhemmin.
Vieraat alkavat saapua kirkkoon kello 12 lähtien Suomen aikaa. Itse jumalanpalvelus alkaa kello 13. Tilaisuutta voi seurata Ylen verkkosivuilta ja Areenasta kello 12.30 lähtien.
Prinsessa Adrienne isänsä kuvaamana.Christopher O’Neill
Vanhemmat ovat valinneet Adriennelle kuusi kummia. He ovat Chris O'Neillin sukulaisia ja pariskunnan ystäviä.
Ruotsin kuningaspari Kaarle Kustaa ja Silvia on saanut useita lapsenlapsia viime vuosina. Lapset ovat usein myös varastaneet show'n kastetilaisuuksissa.
Prinsessa Madeleine, Chris O'Neill ja prinsessa Adrienne.Erika Gerdemark / Kungahuset.se
Kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin esikoinen Estelle on 6-vuotias ja Oscar 2-vuotias.
Prinsessa Madeleinella ja Chris O'Neillillä on tänään kastettavan Adriennen lisäksi kaksi muuta lasta: Leonore (4) ja Nicolas (2).
Prinssi Carl Philipillä ja prinsessa Sofialla on kaksi lasta: Alexander (1) ja Gabriel, joka syntyi viime elokuussa.
Korjattu 8. kesäkuuta kello 9.50: Madeleinen esikoisen nimi on Leonore, ei Eleonore, kuten jutussa alun perin luki.
Ylen saamien tietojen mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän sotilasjohtajien tapaamispaikka on Valtioneuvoston edustuskartano Königstedt, joka sijaitsee Vantaan Riipilässä.
Yhdysvaltain edustajat saapuivat paikalle jo aamulla ja Venäjän edustajat hieman myöhemmin..
Delegaatioita johtavat Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Joseph F. Dunford Jr. ja Venäjän asevoimien komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov.
Sotilasjohtajat keskustelevat keinoista, joilla Venäjän ja Yhdysvaltain johtaman liittouman välinen konflikti vältetään Syyriassa. He myös vaihtavat näkemyksiä Venäjän ja Yhdysvaltain sotilassuhteista. Lisäksi kenraalit keskustelevat muista ajankohtaisista aiheista Euroopassa ja muilla keskeisillä alueilla.
Suomen edustajia ei osallistu tähän tapaamiseen. Sen sijaan Dunford Jr. ja Gerasimov tapaavat tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin myöhemmin erillisissä tapaamisissa.
Kun Handmaid’s Tale -sarjan ensimmäinen kausi ilmestyi huhtikuussa 2017, moni hieraisi silmiään. Niin suoraan 1980-luvulla kirjoitettuun romaaniin perustuva sarja tuntui kommentoivan maailman tapahtumia.
Huomio: Teksti sisältää joitakin juonipaljastuksia Handmaid's Talen ensimmäisestä kaudesta, jonka esittäminen on juuri alkanut Yle Teemalla.
Tulevaisuuteen sijoittuvassa synkässä sarjassa eletään kuvitteellisessa pappisjohtoisessa Gileadin valtiossa, entisissä Yhdysvalloissa.
Yhä harvempi nainen on hedelmällinen hiljattain tapahtuneen ekokatastrofin seurauksena. Ne naiset, jotka yhä pystyvät tulemaan raskaaksi, on alistettu rikkaiden ja valtaapitävien synnytyskoneiksi, orjattariksi. Muutkin naiset on suljettu yhteiskunnallisen elämän ulkopuolelle palvelijoiksi, lasten huoltajiksi tai seksiorjiksi.
Ajankohtaisuuden tunne lienee osittain tietoisesti rakennettua. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi oli tuotannossa loppuvuodesta 2016. Samaan aikaan presidentinvaalikampanjat olivat Yhdysvalloissa kiivaimmillaan.
Handmaid's Tale -sarjan maailmassa osa naisista on alistettu orjattariksi.George Kraychyk / Hulu
Dystopiat aallonharjalla
Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden lehtorin Hanna Samolan mukaan sarja herättää voimakkaan ajassa kiinni olemisen tunteen useista syistä. Trumpin valtaan nousun lisäksi kyse on myös kasvavasta ympäristöhuolesta.
– Handmaid’s Talessa kuvataan sitä, millaisia vaikutuksia ympäristön saastumisella voi olla yhteiskunnille. Miten äärimmäistä alistamista aletaan perustella toisaalta uskonnolla, toisaalta ympäristön saastumisella, Samola sanoo.
Hänen mukaansa dystopiatarinat ovat nyt erityisen suosittuja. Uusien teoksien lisäksi kirjakauppojen hyllyille ovat Suomessakin palanneet vanhat klassikot Orwellista lähtien.
Dystopiat ovat eräänlaisia kauhukuvia siitä, millaiseksi maailma voi muuttua.
– Varmaan niiden kautta käsitellään erilaisia pelkoja. Suomessakin erilaisista riskeistä ja uhista uutisointi on aika näkyvää. Ne voivat liittyä ilmastoon, poliittisiin tilanteisiin tai yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin, Samola sanoo.
Muun muassa homoseksuaalit tuomitaan tv-sarjassa kuolemaan.Take Five/Hulu
Päähenkilöt havahtuvat vasta, kun on liian myöhäistä
Handmaid’s Talen kiinnostavimpia puolia on sen miettiminen, miten liberaali valtio olisi voinut vajota niin syvälle syrjintään ja epätasa-arvoon niin, että korkeakoulutetut ihmisetkin suostuvat hallinnon sätkynukeiksi.
– Sekä romaanissa että sarjassa tuodaan hyvin esille se, miten salakavalasti ilmapiiri muuttuu. Ja miten naisten asema heikkenee ensin vähitellen, kunnes oikeudet viedään kokonaan rysäyksellä pois, Samola sanoo.
Orjattariksi alistetut naiset ovat vain hetkeä aiemmin työskennelleet myyntipäälliköinä ja tutkijoina. Nyt heillä ei ole oikeutta edes omaan rahaan eivätkä he saa lukea kirjoja.
Handmaid's Talen maailma on äärimmilleen viety, mutta myös nyky-yhteiskunnassa naisia kuulee syyllistettävän, jos he eivät hanki syystä tai toisesta lapsia.
– Aika useinhan se esitetään niin, että naiset haluavat keskittyä enemmän uraan ja koulutukseen, eivätkä lisääntymiseen. Handmaid’s Talessahan naisilta viedään oikeus työhön ja koulutukseen hyvin äärimmäisellä tavalla, Samola sanoo.
Toisaalta sarjan tapahtumissa voi nähdä yhtäläisyyksiä natsi-Saksan syntyyn. Saksassa ilmapiiri juutalaisia kohtaan muuttui yhä vihamielisemmäksi, kunnes heidän oikeutensa vietiin äärimmäisellä tavalla ja nopeasti.
– Dystopiasta tekee niin pelottavan se, että ihmiset eivät huomaa yhteiskunnan muuttumista ennen kuin on liian myöhäistä.
Samolan mukaan dystopioihin liittyy usein tietty varoitus. Uhkakuvia tehdään näkyväksi liioittelemalla niitä ja liittämällä olemassa oleviin yhteiskuntiin äärimmäisiä kehityskulkuja. Myös Handmaid’s Talen viesti on, että yhteiskunnan ilmapiirin muutoksille pitää olla herkkä.
– On aina hyvä olla vähän huolissaan tai ainakin on hyvä kiinnittää huomiota erilaisiin väkivallan muotoihin ja eri ihmisryhmien oikeuksiin tai niiden puuttumiseen.
– Ainakin minä mietin tätä katsoessani sitä, että nämä asiat ovat olleet ja ovat monessa paikassa naisille tai muille ihmisryhmille totta.
Alkuperäisteoksen kirjoittanut Margaret Atwood on itse todennut, että kaikki hänen kirjassaan esiintyvät väkivallan ja alistamisen muodot ovat olleet olemassa jossain muodossa eri puolilla maailmaa.
Naisten oikeudet ovat monessa maassa kulkeneet parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä. Silti sarjan tapahtumille löytyy vastineita nykyajastakin, myös muualta kuin väkivaltaisista hirmuhallinnoista. Tässä neljä esimerkkiä.
Valtio määrää orjatarten pukeutumisesta.Take Five / Hulu
1. Abortti on rikos
Televisiosarjassa keskiössä ovat punaisiin kaapuihin ja kasvot pilkottaviin hilkkoihin pukeutuvat naiset, jotka on pakotettu eliittipariskuntien koteihin synnyttäjiksi. Pahin Handmaid's Talen Gileadissa tunnettu rikos on ehkäisy tai syntymättömän lapsen vaarantaminen.
Nytkin moni valtio säätelee tarkasti sitä, kuka saa keskeyttää raskauden vai saako lainkaan. Maltalla abortti on kielletty kaikissa olosuhteissa, Irlannissa päätettiin toukokuun kansanäänestyksessä muuttaa lakia, joka salli abortin vain silloin kun äiti on hengenvaarassa.
Yhdysvalloissa abortin vastustajat ovat merkittävä ryhmä erityisesti republikaanisessa puolueessa. He ovat saaneet nostetta Trumpin presidenttikaudella.
Laittomasta raskaudenkeskeytyksestä ei Euroopassa saa kuolemantuomiota, kuten Handmaid’s Talessa. Mutta esimerkiksi Irlannissa laiton raskaudenkeskeytys saattoi viedä 14 vuodeksi vankilaan.
Sekä Gileadissa että nykymaailmassa terrorismin pelkoa käytetään syynä ihmisoikeusloukkauksiin, kuten liikkumisen rajoittamiseen ja kokoontumisten kieltämiseen.
Gileadin synnyn taustalla ovat terrori-iskut, joiden tekijöistä ja motiiveista ei tosin ole selkeää tietoa. Gileadin alkuaikoina rauhanomaisiakaan mielenosoituksia ei siedetty, vaan sotilaat taltuttivat ne käyttämällä raakaa väkivaltaa. Ihmisten oikeuksia on rajattu väkivaltaisesti terrorismiin vedoten samoilla keinoin esimerkiksi lukuisissa Lähi-idän maissa Syyriasta Egyptiin.
Tavallisempaa on, että valtion oikeuksia puuttua ihmisten elämään lisätään hiipien terrorismin vastaisen taistelun varjolla.
Ranskassa vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen voimaan astunut poikkeustila päätyi pysyvän lain kirjaimeksi. Sen turvin viranomaisille taataan esimerkiksi pääsy kaupallisten lentojen matkustajatietoihin. Samoin suuria väkijoukkoja keräävät tapahtumat voidaan ottaa viranomaisten valvontaan.
Miehellä on Handmaid's Talen maailmassa oikeus maata kotonaan asuvan orjattaren kanssa.Take Five / Hulu
3. Raiskaus on uhrin syy
Orjattariksi koulutettavat naiset ovat ringissä. Nuori Janine on kertonut joutuneensa joukkoraiskatuksi. Naisten kouluttaja kysyy ringiltä, kenen syy raiskaus oli. Naisten on osoitettava ringin keskellä häpeävää Janinea.
– Hänen syynsä, hänen syynsä, he hokevat. Kohtaus on äärimmilleen viety, mutta naisia syyllistetään yhä herkästi seksuaalisesta väkivallasta.
Samola huomauttaa, että Suomessakin keskustellaan yhä siitä, onko kyseessä raiskaus, jos uhri ei ole tarpeeksi selvästi osoittanut haluttomuuttaan taistelemalla vastaan. Ruotsiin on tulossa lakimuutos, jonka jälkeen suostumuksen puuttuminen määrittää raiskauksen, ei käytetty väkivalta.
Yksi lakimuutoksen syistä on, että tavallisimmin raiskaaja on ennestään tuttu. Puskasta kimppuun hyppäävä tuntematon raiskaaja on paljon harvinaisempi.
Handmaidin Gileadissa raiskauksesta saa kuolemanrangaistuksen. Miehellä on kuitenkin oikeus harrastaa talonsa orjattaren kanssa seksiä kerran kuussa, eikä orjattarelta kysytä. Valtio siis sallii raiskauksen, kunhan se tehdään kotona.
Kohtaukset vievät ajatukset siihen, mitä kodin seinien sisällä voi rangaistuksetta tehdä.
Päähenkilöä "frediläistä" esittää Elisabeth Moss.George Kraychyk/Hulu
4. Nainen on myyntituote
TV-sarjassa erityisen huono onni käy naisille, jotka lähetetään “siirtomaihin”. Ne joita ei viedä raaoille työleireille, joutuvat palvelemaan armeijan seksiorjina.
Sarjan myötä selviää, että seksiin, ei lisääntymiseen, tarkoitettuja naisia pidetään myös eliitille tarkoitetuissa ilotaloissa Gileadin rajojen sisällä. (Tämä siitä huolimatta että Gileadissa järjestelmän väitetään vapauttavan naiset lihallisen himon kahleista).
Juuri seksiorjuus on nykymaailmassa ihmiskaupan tuottoisin ala. YK:n mukaan ihmiskauppiaat tienaavat seksikaupalla noin 90 miljardia euroa vuosittain.
Erityisesti Afrikasta Eurooppaan tuotavien naisten määrä on kasvanut viime vuosina. Italiaan tuli Libyan kautta yli 11 000 nigerialaisnaista vuonna 2016. Heistä osa päätyy myös Suomeen.
Blessed day!
Yle Teema esittää parhaillaan Handmaid's Talen ensimmäistä tuotantokautta. Toinen kausi pyörii parhaillaan HBO:n maksullisessa palvelussa.
Asmo Salorannan sähköä säästävästä ja paloturvallisesta laturista piti tulla yksi menestystarina suomalaiseen yrityskenttään. Toisin kuitenkin kävi. Startup-yritys Asmo Solutions ajautui syksyllä konkurssiin ja sen toiminta lopetettiin.
Se mitä konkurssin yhteydessä tapahtui, on yllättänyt Salorannan moneen otteeseen. Konkurssi ei ollutkaan niin pelottava kokemus kuin mies oli etukäteen ajatellut.
– Mitään isoja henkilökohtaisia vahinkoja ei sattunut, vielä on talo ja luottotiedot ja ulosottomies on pysynyt edelleen kaukana, Saloranta toteaa.
Velkojien kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen Salorannalle jäi henkilökohtaisesti velkaa maksettavaksi 65 000 euroa. Hänellä on kymmenen vuotta aikaa maksaa se. Mies arvelee, että ilman neuvotteluja summa olisi ollut 100 000 euroa enemmän.
Asmo Saloranta toimi startup-yrittäjänä neljä vuotta.Timo Nykyri / Yle
Suuremmalta velkapotilta miehen pelasti se, että hän jaksoi hoitaa asiat kunnolla loppuun asti. Saloranta sanoo kuitenkin ymmärtävänsä niitäkin, jotka eivät jaksa.
– On helpompi heittää ulosottomiehen kirjeet samaan pinoon muiden laskujen kanssa kuin alkaa soittamaan, neuvottelemaan ja sovittelemaan asioita.
Saloranta sanoo yrittäjän olevan konkurssin äärellä monesti henkisesti hyvin väsynyt ja kykenemätön hoitamaan asioita, vaikka se kannattaisi.
– Minullekin teki tosi tiukkaa mennä postilaatikolle ja miettiä, että mitähän laskuja siellä tänään on.
Rahoittajat ymmärtävät riskit
Saloranta sanoo olevansa yllättynyt myös siitä, että sijoittajat ja yhteistyökumppanit osoittivat konkurssitilanteessa hänelle suurta tukea. Osa pyysi ottamaan uudelleen yhteyttä, kun Salorannalla olisi seuraava yritysidea hyppysissään.
Startup-yrityksiä rahoittavat sijoitusyhtiöt, bisnesenkelit ja pankit tietävät, että toimintaansa aloittaviin yrityksiin sisältyy riskejä, sanoo pääomasijoitusyhtiö Butterfly Venturesin osakas Ville Heikkinen.
– Olemme hyväksyneet alusta asti sen, että kaikista yrityksistä ei tule kunnareita eikä hienoja tarinoita. Osa valitettavasti epäonnistuu.
Ville Heikkinen on pääomasijoittajayhtiö Butterfly Venturesin osakas.Timo Nykyri / Yle
Butterly Ventures oli yksi Salorannan yrityksen takana olleista sijoittajista. Yhtiö on sijoittanut kymmeniin oululaistaustaisiin yrityksiin. Osa niistä on ajautunut konkurssiin tai toiminta on lopetettu, osasta odotetaan isoja tuottoja, jotka kattavat myös epäonnistumiset. Ensimmäiset positiiviset ja tuottoja tuoneet irtautumiset on jo tehty, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan vain 5–10 prosenttia rahoitetuista statup-yrityksistä tuo sijoittajille isot tuotot.
Epäonnistuminen ei ole rikos
Epäonnistumiset ovat startup-maailmassa yleisiä, joten ne muuttavat väistämättä myös yrityskulttuuria.
Heikkisen mukaan ihmisen ei tulisi enää leimautua sen vuoksi, että on yrittänyt.
– Kukaan ei kuitenkaan rupea yrittäjäksi sen vuoksi, että epäonnistuisi. Hän pistää likoon kaiken aikansa, rahansa ja tunteensa. Ja epäonnistuminen riipaisee, mutta ehkä se ei enää niin paljoa stigmatisoi.
Startup-yrittäjyydelle omistautumisesta kertoo esimerksi se, että Saloranta sanoo työskennelleensä yritykselleen pääosin ilmaiseksi. Hän nosti yrityksestä palkkaa kahdeksan kuukauden ajalta, vaikka yritys ehti toimia neljä vuotta.
Myös Oulun kaupungin elinkeinokehittäjän BusinessOulun johtaja Juha Alamursula näkee yrityskulttuurin muuttuvan myönteisempään suuntaan.
– Jos yrittäjä epäonnistuu, se ei ole rikos.
Alamursulan mukaan syy voi löytyä markkinatilanteesta tai kilpailuasetelmasta. Silloin on hänen mukaansa hyvä puhaltaa peli poikki ja yrittää jollakin toisella idealla.
Juha Alamursula on nähnyt, että yrittäjä voi onnistua myös toisella tai kolmannella kerralla.YLE / Kati Jurkko
Alamursula sanoo, että Oulussakin on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yrittäjä on luonut menestystarinan joko toisella tai kolmannella kierroksella.
– Ehkä hienoin onnistuminen on pelialan yritys Fingersoft. Yrityksen perustajalla oli pieni epäonnistuminen alla yhdessä tuotteessa, ja heillä oli todella haastava tilanne. Toisella kierroksella hän loi älyttömän hienon yrityksen.
Konkurssista voi seurata myös hyvää
Hyvin loppuun asti hoidettu konkurssi ilman väärinkäytöksiä voi olla nykyään myös meriitti. Ville Heikkisen mukaan tämä kertoo siitä, että yrittäjällä on kykyä ja sitkeyttä hoitaa asiat loppuun asti vaikeanakin hetkenä.
Juha Alamursulan mukaan Suomessakin olisi hyvä matkia Amerikan mallia, missä merkittävään asemaan päästäkseen alla tulisi olla vähintään yksi konkurssi.
Myös Asmo Saloranta on huomannut, että konkurssi ei tarkoittanut hänen työuransa loppumista, päinvastoin.
– Ajattelin, että kun tein omasta konkurssistani julkisen ja kerron epäonistumisestani, niin ammun itseäni nilkkaan ja työllistyminen varmaan vaikenee huomattavasti. Kävikin toisin. Työtarjouksia on tullut enemmän kuin koko aikaisemman elämän aikana, Saloranta sanoo.
Julkisesti tehtyä konkussia on kiitelty
Vaikka epäonnistumiset ovat startup-yritysten maailmassa yleisiä, harva haluaa kuitenkaan tuoda niitä esille. Asmo Saloranta teki toisin. Hän piti netissä julkista konkurssipäiväkirjaa ja julkaisi kokemuksistaan hiljattain myös kirjan.
Salorantaa on kiitelty avoimuudesta. Hän on saanut yrittäjiltä useita kysymyksiä siitä, kuinka konkurssi tulisi hoitaa.
Salorannan mukaan konkurssiin liittyy yhä paljon vääriä olettamuksia. Konkurssin tehneestä ajatellaan, että luottotiedot menevät, eikä saa enää ikinä perustaa yritystä.
– Eikä näihin löydy oikeaa vastausta mistään, Saloranta sanoo.
Hän myös harmittelee sitä, että moni ei uskalla lopettaa yritystoimintaa ajoissa, vaan vasta siinä vaiheessa, kun talo on lainojen panttina ja luottokorttien nostorajat saavutettu.
– Silloin konkurssissa menee koko omaisuus, Saloranta sanoo.
Asmo Salorannan kehittämää laturia saattaa yhä löytyä kaupoista.Timo Nykyri / Yle
Asmo Solutionsin toiminta lopetettiin, kun Saloranta itsekään ei enää olisi sijoittanut yritykseen lisää omaa rahaa. Jotta tuote olisi saatu tehtyä kannattavasti ja tarpeeksi isolla volyymilla, rahaa olisi tarvittu lisää kahdeksan miljoonaa euroa. Se ei Salorannan mukaan ole enää startup-yrityksen kokoinen summa.
– Lopetimme niin ihanteelliseen aikaan kuin mahdollista. Jos olisimme lopettaneet aiemmin, se olisi tarkoittanut, että emme olisi kokeillut kaikkia niitä avaimia mitä meillä oli käsissä.
Moni etsii päiväretkikohteitaan esimerkiksi Instagramista.Marinella Himarin Instagram
Missä tuo on? Ajo-ohjeet?
Kuvat kauniista luontokohteista leviävät sosiaalisessa mediassa. Moni innostuu turkoosinsinisistä lammista sekä jylhistä louhoksista ja ottaa auton alleen. Päiväretkien suosio on Metsähallituksen tilastoissa vahvassa nousussa.
Myös Luonto-Liitossa on huomattu, että poluille on eksynyt uusia retkeilijöitä: sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole ennen edes osanneet ajatella olevansa ulkoilmaihmisiä. Retkeily ei ole pelkästään "eräjormien" hommaa.
Retkipoluille ovat lähteneet varsinkin nuoret naiset. Kansallispuistojen ja luontokohteiden kävijätilastoissa alle kolmikymppiset naiset eivät vielä näy, mutta metsissä heidät on huomattu. Nuoret naiset retkeilevät lasten ja ystävien kesken erityisesti pääkaupunkiseudun kohteissa.
Liekö somella osuutta asiaan? Ainakin nuoret naiset ovat juuri se ryhmä, joka somea ja blogeja aktiivisesti seuraa.
– Sosiaalisella medialla saadaan ihmiset tiettyyn paikkaan. Kuvat innostavat ihmisiä lähtemään ja hakemaan sitä samanlaista kuvaa. Halutaan tuoda itseä esille ja sitä, että elää mageeta elämää. Some voi tehdä ihmeitä yhdelle luontokohteelle, sanoo outdoors-toimittaja, luontokuvaaja Marinella Himari.
Näin kävi esimerkiksi Lohjalla. Retkipaikka-sivusto kirjoitti vuonna 2014 Paavolan kauniista tammesta. Ennen vain paikallisille tuttu, 300–400 vuotta vanha puuvanhus nousi hetkessä nettijulkkikseksi ja siitä tuli suosittu luontokohde.
– Somella voi olla suuri vaikutus yhdelle luontokohteelle, sanoo Himari.
Marinella Himarin mukaan harmoniset luontokuvat herättävät huomiota sosiaalisessa mediassa. Selkeä objekti ja kaunis valo riittävät, hän sanoo.Marinella Himarin Instagram
Pelkkää somea ei kuitenkaan pidä lähikohteiden suosion kasvusta kiitellä. Vallalla on luontobuumi, ja esimerkiksi ulkoilun terveysvaikutuksista puhutaan yhä enemmän.
– Mä luulen, että ylipäätään ekologisuus, vihreä ajattelu ja eettisempi elämäntapa on ollut trendikästä useamman vuoden, ja tämä vaikuttaa matkailupäätöksiin, sanoo Himari.
Osaltaan luontotrendiä selittää se, että kansallispuistojen verkostoa on saatu vahvistettua, kun Hossan kansallispuisto avattiin Suomussalmella viime kesänä. Toisaalta kävijämääriä selittää myös yleinen kiinnostus luontoa kohtaan.
– Luonto vetää nykyajan kiireisiä ihmisiä puoleensa. Suojelualueilla on monien mielestä se hienoin suomalainen luonto, yhdistettynä niihin palveluihin, miettii Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajala.
Himari on Hämeenlinnasta kotoisin. Aulanko on hänelle tuttu ja tärkeä paikka.Marinella Himarin Instagram
Suosituimpia kohteita Himarin mukaan ovat esimerkiksi Nuuksion ja Repoveden kansallispuistot. Myös esimerkiksi Hollolan Kiikunlähde tai juuri Lohjan tammi ovat suosittuja vierailukohteita.
Tulevana sunnuntaina sveitsiläiset suuntaavat vaaliuurnille päättämään pankkiensa oikeuksista luoda rahaa luottoa antamalla.
Jos Vollgeld-nimellä kulkeva kansalaisaloite menee läpi, pankit saavat jatkossa myöntää asiakkailleen vain pitkäaikaisella varainhankinnalla rahoitettua lainaa.
Nykyinen kaikkialla Euroopassa käytetty menettely, jossa lyhytaikaisia talletuksia voidaan ohjata luotonantoon, ei uudistuneessa järjestelmässä enää kävisi päinsä. Kaikki asiakkaiden käyttötilit siirrettäisiin pois pankkien taseista.
Tavalliselle sveitsiläiselle muutos näkyisi lainojen korkeampina hintoina ja todennäköisesti myös vaikeampana saatavuutena. Aloitteessa pelko luoton riittävyydestä tulee ilmi keskuspankille määritellyissä tehtävissä: sen pitää varmistaa, että luottoa on riittävästi tarjolla.
Sekä keskuspankki että käytännössä koko Sveitsin hallinto ja talouselämä vastustavat aloitetta. Mistä Vollgeld sitten sai alkunsa?
"Riskivapaata rahaa, frangeja vain keskuspankilta!"
Kansalaisaloitteen taustalla on yksittäisten sveitsiläisten perustama järjestö, jonka jäsenet ovat huolissaan sähköisen rahan alkuperästä. Heidän mielestään yksityisten pankkien rahanluonti on finanssikriisien perimmäinen syy ja keskuspankin suurempi rooli parantaisi rahoitusjärjestelmän vakautta.
Hankkeen taustalla on myös akateemisia tutkijoita, jotka pitävät rahajärjestelmäuudistusta kiinnostavana kokeiluna.
Sveitsin keskuspankki laskee liikkeelle setelit ja kolikot, mutta uudessa menettelyssä se säätäisi myös liikkeellä olevan sähköisen rahan eli talletusrahan määrän.
Kymmenesosa Sveitsissä käytössä olevasta rahasta on käteistä, loput sähköisessä muodossa pankkitileillä. Niillä olevaa rahaa yksittäiset pankit pystyvät luomaan myöntäessään asiakkaille lainoja.
Tämä on malliesimerkki asiasta, josta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Veli-Matti Mattila, Finanssiala ry
Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että Vollgeld-aloitteella on poliittinen luonne, vaikka se onkin esitetty teknisluontoisena.
– Aloitteessa halutaan muuttaa rahajärjestelmän toiminnan perusteita: mikä on pankkien rooli taloudessa, entä keskuspankin? Puhutaan siitä, kuka saa luoda rahaa talouteen, mutta lisäksi kysymys kuuluu, miten rahanluonnista päätetään ja mihin luotu raha käytetään.
Päätösvalta rahanluonnista syntyvien tuottojen käyttämisessä olisi keskuspankin viranomaisilla, mikä aloitteen kannattajien mielestä lisäisi niistä saatavaa yhteiskunnallista etua.
Käytännössä on kuitenkin epäselvää, miten raha välittyisi keskuspankilta kansantalouteen: rahoitettaisiinko sillä julkisia menoja, jaettaisiinko sitä kansalaisille "osinkona", vai annettaisiinko sitä pankeille pitkäaikaisina lainoina.
Perusjärjestelmä kumoon
Jos keskuspankki alkaisi ohjailla luotonantoa yrityksille, uusi rahajärjestelmä toisi sille ennennäkemätöntä elinkeinopoliittista vaikutusvaltaa. Siitä viranomaiset eivät ole innoissaan: keskuspankissa Vollgeld-aloite herättää avointa vastustusta ja suoranaista kammoa.
– Aloite on tarpeeton ja vaarallinen kokeilu, joka aiheuttaisi maallemme suurta vahinkoa, Sveitsin keskuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Thomas Jordan totesi St. Gallenin yliopistolla Zürichissä pitämässään puheessa.
Nykyisellään rahanluonti on tiukasti valvottua ja säänneltyä toimintaa, jossa yksityiset pankit kilpailevat keskenään. Lakiuudistus tekisi siitä keskuspankin monopolin.
Luottopäätösten tekeminen ja hinnoittelu on Sveitsin keskuspankille täysin vieras toimiala, jota se ei halua ottaa hoitaakseen.
Esikuviakaan ei hevin löydy, sillä Vollgeld-aloitteen kaltaista rahajärjestelmää ei tällä hetkellä ole käytössä missään päin maailmaa.
Peter Klauntzer / Yle
Tiuhaan uurnilla
Sveitsissä kansanäänestys on mahdollista järjestää neljä kertaa vuodessa, ja tilaisuuteen tartutaan ahkerasti. Samana päivänä päätettävänä voi olla useampi kysymys.
Myös tänä sunnuntaina äänestetään Vollgeld-aloitteen lisäksi rahapelien kotimaisuusvaatimuksia koskevan lakimuutoksen kumoamisesta. Maaliskuun äänestyspäivänä päätettiin esimerkiksi Sveitsin yleisradioyhtiön toiminnan jatkosta.
Äänestysaktiivisuus vaihtelee kerrasta toiseen. Ennätyksellisen korkea prosentti saavutettiin vuonna 1992, kun sveitsiläiset päättivät Euroopan talousalueeseen liittymisestä. Tuolloin talouskysymys sai liikkeelle liki 80 prosenttia kansalaisista, mutta miten käy tänä sunnuntaina?
Suomen Sveitsin-suurlähettiläs Timo Rajakangas ja Finanssialan Mattila ovat yksimielisiä siitä, että nyt äänestettävä asia on tavallisille kansalaisille todella monimutkainen.
– Tämä on malliesimerkki asiasta, josta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Äänestäjien on vaikea ymmärtää, mistä on kyse ja mitä vaikutuksia tällaisella päätöksellä olisi, Mattila toteaa.
Vollgeld-äänestyksen järjestäminen edellytti yli 100 000 allekirjoituksen keräämistä. Gallupien perusteella aloitetta kannattaa reilu kolmannes sveitsiläisistä, ja noin puolet kansalaisista on sitä vastaan.
Jos äänestäjien enemmistö puoltaa aloitetta sunnuntaina, Sveitsin hallituksen täytyy ryhtyä viemään vaadittua rahajärjestelmän uudistusta eteenpäin.
– Valtaosa äänestäjistä tuskin on riskisiltä vaikuttavien kokeilujen kannalla, kun panoksena on Sveitsin kansantalouden menestyminen ja talousjärjestelmän toimivuus, Rajakangas arvioi.
Sekä Rajakangas että Mattila uskovat Vollgeld-aloitteen kaatuvan äänestyksessä. Yllätyksen mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa.
Sammutustyöt ovat edelleen käynnissä ja paikalla on kymmenen pelastuslaitoksen yksikköä ja yksi kaivinkone.
K-Marketin kauppias Samuli Koskinen kertoo, että kaikki ihmiset ehtivät ulos, mutta koko kauppakeskuksen kiinteistö tulee tuhoutumaan täysin.
Yle Uutisgrafiikka
Pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Tapio Viitanen sanoi Ylelle, että palon epäillään saaneen alkunsa kauppakeskuksen ulkopuolella olleesta kalansavustusautosta. Samaa vahvistavat myös silminnäkijät.
– Ainakin kattorakenteet tuhoutuvat täysin. Matala ontelotila on hankala sammuttaa. Pahalta näyttää koko rakennuksenkin puolesta: palo levinnyt koko kattoon, mutta alapuolisten tilojen savu- ja vesivahingot ovat todella merkittävät, Viitanen kertoo.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta noin puoli yhden aikaan iltapäivällä.
Savusta aiheutuu haittaa lähiympäristölle. Pelastustuslaitos pyytää sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihdon sekä välttämään liikkumista alueella.
Palopaikalla olevan Ylen kuvaajan mukaan savu näkyy kauas. Kuvaaja kertoo, että kaupan katto on tulessa ja sen katos on romahtanut. Myös vieressä olevan pizzerian katossa näkyy liekkejä.
Poliisi on eristänyt alueen. Alkuvaiheessa paikalle kerääntyi runsaasti ihmisiä.
Niko Mannonen / Yle
Lähellä sijaitseva Palokan aluekirjasto on suljettu palon aiheuttaman savuhaitan vuoksi. Omatoimikirjasto on pois käytöstä koko viikonlopun.
Lähes palopaikkaa vastapäätä sijaitsevalla Palokan terveysasemalla ilmastointia on pienennetty, eikä kukaan ole kärsinyt savuhaitoista.
Vaikka kondomi on erinomainen suoja seksitaudeilta ja raskauksilta, kokevat yllättävän monet miehet sen käytön epämukavaksi. Merkittävin syy epämukavuuteen on, että kondomi on vääränkokoinen.
Kondomin tulee yhdynnässä pysyä hyvin paikoillaan. Se ei saisi kiertyä rullalle tai tuntua hölskyvältä.
Väestöliiton lääkäri Miila Halonen kannustaa miehiä tutkimaan kondomihyllyjä tai internetin verkkokauppoja tarkemmin, jotta jokaiselle varmasti löytyy oikeankokoinen kondomi.
– Ihan niin kuin sama kenkäkoko ei käy kaikille, niin ei myöskään sama kondomi käy kaikille.
Kondomeja on kaupoissa myynnissä kymmeniä erilaisia.Helena von Alfthan / Yle
Laaja valikoima
Kondomien kirjo marketeissa ja verkkokaupoissa on laaja. Kumiukko.fi-verkkokaupan toimitusjohtaja Magnus Westerlund kertoo, että jo pelkästään heillä on erilaisia kondomeja noin 250. Westerlundin mukaan ongelma ei yleensä ole kondomin pituus. Tärkeämpi on leveys ja ympärysmitta.
Kondomien leveys mitataan kondomin ollessa levitettynä esimerkiksi pöydälle. Se ei siis ole sama kuin ympärysmitta.
– Kondomin standardikoko EU:ssa on leveydeltään 52–54 millimetriä. Pituus on yleensä 180–190 millimetriä. Standardikoko sopii, jos peniksen ympärysmitta on 115–125 millimetriä, sanoo Westerlund.
Magnus Westerlund kertoo, että heillä isoin myynnissä oleva kondomi on halkaisijaltaan 69 millimetriä. Se sopii, kun peniksen ympärysmitta on 147–155 millimetriä. Pienin on halkaisijaltaan 47 millimetriä, ja se on tarkoitettu ympärysmitaltaan 95–105 millimetriä oleville peniksille.
Kondomeja on leveyden lisäksi tarjolla myös hyvin erimuotoisia. Osa niistä on samanlevyisiä koko pituudeltaan ja osa taas kapenee terskan juuresta.
Kondomeja on tarjolla hyvin erilevyisiä ja -pituisia.Yle
Harjoittele kotona
Väestöliiton lääkäri Miila Halonen on kuullut monelta mieheltä, että kondomia on hankala käyttää: kondomi puristaa, liukuu pois paikoiltaan tai paikoilleen laittaminen on vaikeaa.
Vaikeuksia tulee erityisesti nuorille, jotka käyttävät kondomia ensimmäisiä kertoja. Ensimmäiset seksikokemukset jännittävät ja niihin liittyy usein suorituspaineita. Kondomin laittaminen voi latistaa tunnelmaa, ja erektio voi kärsiä.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että kun kondomia yrittää laittaa paikoilleen, ja se ei heti suju, niin erektio lopahtaa. Se voi olla itsetunnolle tosi iso tölväisy, kertoo Miila Halonen.
Sama kenkäkoko ei käy kaikille, eikä sama kondomikoko käy kaikille. Väestöliiton lääkäri Miila Halonen.
Halonen kannustaa harjoittelemaan kondomin käyttöä ensin vaikka omissa oloissa.
– Mitään asiaa ei opi harjoittelematta, oli sitten kyse polkupyörällä ajamisesta tai kondomin käytöstä. Kuivaharjoitteluja pitää tehdä mahdollisimman paljon, että rutiini kasvaa, sanoo Halonen.
Kun kondomin laittaminen sujuu ja oikean kokoinen kondomi on löytynyt, on Halosen mukaan helpompi keskittyä rakasteluun kumppanin kanssa.
– Sitten tietää, että kondomin laittamisen ainakin osaa.
Väestöliiton lääkäri Miila Halonen toivoo, että teini-ikäisten vanhemmat hankkisivat lapsilleen kondomeja, jotta niihin voi tutustua ja niiden käyttöä pystyisi opettelemaan kaikessa rauhassa.
Erityisesti nuorten kannattaa selvittää, mitä kondomipaketin sisältä löytyy.Petri Kivimäki / Yle
Ikäihmiset myös
Itärajan tuntumassa hiv-infektiot ovat hälyttävästi lisääntyneet etenkin iäkkäillä miehillä. Esimerkiksi vuonna 2016 kaikki hiv-tartunnat todettiin yli 70-vuotiailla miehillä. Tämä selittyy sillä, että miehet ovat käyneet Venäjällä hakemassa seksiseuraa ja saanet tartunnan sieltä.
Erityissuunnittelija Pia Västinsalo Hivpointista Helsingistä kertoo, että jos miehet kokevat kondomin käytön hankalaksi, he saattavat jättää kondomin kokonaan käyttämättä. Kondomi olisi kuitenkin paras suoja hiv-tartuntaa vastaan.
Hivpointin jakamassa turvaseksipaketissa onkin tarjolla kolme erikokoista kondomia, jotta miehet voivat testata niistä itselleen sopivimman.
Väestöliiton lääkäri Miila Halonen uskoo, että etenkin iäkkäiden ihmisten tiedot seksitautien eli sukupuolitautien tarttumisesta eivät välttämättä ole ajan tasalla.
– Edelleenkin monilla on mielikuva, että hiv on vain homojen tai ruiskuhuumeita käyttävien sairaus. Siihen liittyy myyttejä, jotka eivät pidä ollenkaan paikkansa.
Kondomi voisi estää hiv-tartunnan myös ikämiehiltä, jotka hakevat naisseuraa Venäjältä. Miesten pitää vain uskoa, että hiv-tartunnan voi saada myös naiselta. Lisäksi miesten pitäisi oikeasti uskaltaa ostaa kondomeja.
Jos kondomin asettaminen ei tosipaikassa heti onnistu, voi erektio lopahtaa.Petri Kivimäki / Yle
Itse tietää parhaiten
Hyvin istuvan kondomin oppii tunnistamaan kokeilemalla. Kuitenkin jokaisella on oma mieltymys siitä, minkä verran kondomin pitää siittimessä tuntua.
Väestöliiton lääkäri Miila Halonen kertoo, millainen oikeankokoisen kondomin pitää olla.
– Kondomi pitää saada rullattua hyvin paikoilleen. Kondomin pituuden pitää olla riittävä, että sen saa hyvin rullattua peniksen tyveen asti. Lisäksi kondomin pitää pystyä paikoillaan yhdynnän ajan, ettei se lähde rullautumaan pois kesken kaiken.
Jos kondomi alkaa rullautua yhdynnän aikana pois paikoiltaan, on se merkki siitä, että kondomi on joko liian väljä tai liian kapea. Silloin kannattaa kokeilla toisenlaista kondomia.
Se oli jo toinen kerta, kun keuruulainen Miia Vieltojärvi lähti ultraäänitutkimuksesta itkien pois. Aiemmalla kerralla lääkärin sanat olivat vielä lohduttomammat: "keskenmeno".
Nyt kyseessä oli jotain, mistä tuleva äiti ei ollut ikinä kuullut.
Vieltojärvi oli vielä hetki sitten puristanut lapsensa isää kädestä, hymyillyt leveintä hymyään ja kuullut odottavansa poikalasta. Pienokaista, joka nukkui jo turvallisesti kohdussakin samassa asennossa kuin isänsä. Käsi päänsä päällä.
Sitten lääkärin lempeä jutustelu pysähtyi.
"Täällä nyt valitettavasti näyttäisi olevan tällainen huulihalkio."
Eihän meille voi näin käydä. Tällaista tapahtuu vain muille.
Lääkärin tiedot jäivät ohuiksi. Tulevien vanhempien piti odottaa niitä seuraavaan päivään kontrolliultraan.
– Meille sanottiin siinä vaiheessa ainoastaan, että huuli on auki vasemmalta puolelta ja todennäköisesti myös suulakeen asti. Se vaatii erityisiä toimenpiteitä muun muassa syömisen kanssa.
Musertuminen ja pettymys. Kaikki tunteet rakkaudesta mustan sävyihin vyöryivät samaan aikaan naisen yli.
Alkoi rankka käsittelyprosessi, joka jatkui siihen saakka, kun Vieltojärvi otti sairaalakassinsa ja lähti synnyttämään. Vielä sairaalan ovella hän kysyi itseltään, onko hän nyt varmasti valmis näkemään poikansa ensimmäistä kertaa.
Piilottelua ja häpeää?
Vieltojärven perheen vanhempien tunteet jakaa moni suomalaisperhe. Maassamme syntyy vuosittain jopa 120 huuli- ja suulakihalkiolasta. Määrä on suhteessa syntyvyyteen, joten nyt syntyvyyden ollessa matalalla, halkiolapsia syntyy alle sata vuodessa.
– Pitkäaikaisessa seurannassa halkioiden määrät eivät ole kasvussa. Tällä hetkellä ei epäillä ympäristötekijöitä, jotka lisäisivät tai vähentäisivät halkiomääriä. Määrä on melko vakio, mutta suhteessa syntyvyyteen. On tutkittu, että esimerkiksi Afrikassa on sellaisia alueita, joissa ympäristömyrkyt ovat assosioituneet korkeaan halkioesiintyvyyteen, kertoo Huuli-ja Suulakihalkiokeskus HUSUKEn plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko.
Vaikka rakennepoikkeama on suhteellisen yleinen, siitä ei juurikaan puhuta. Sen sai todeta Miia Vieltojärvikin.
– Kirjoitin englanniksi someen häshtägin cleftlip, huulihalkio, ja sieltä tuli ainoastaan koirien kuvia, joilla on huuli- tai ienhalkio. Vaikka se on niin yleinen, niin ihmisistä kuvia ei löytynyt. Piilotellaanko heitä? Minulla tuli sellainen fiilis, että häpeilläänkö näitä lapsia, Vieltojärvi muistelee.
Miia Vieltojärvi päätti Oliverin synnyttyä, ettei aio piilotella poikaansa. Hän perusti aiheesta blogin.Miia Vieltojärven blogi
Plastiikkakirurgian dosentin Anne Saarikon mukaan huuli- ja suulakihalkiot ovat raskaudenaikaisia sulkeutumishäiriöitä kasvorakenteissa. Laajassa halkiossa lapsen suu ja nenä ovat täysin yhteydessä toisiinsa.
Huuli- ja suulakihalkiot voidaan ryhmitellä eri tavoin (Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat ry), koska halkiomuodoilla on lukuisia eroja.
Yksinkertaisimmat halkiot tulevat huulen hammasharjanteen ja suulaen, eli suun ja nenän, välille. Täydellisessä molemminpuolisessa halkiossa yläleuka on alkuvaiheessa kolmessa osassa ja toispuoleisessa täydellisessä halkiossa kahdessa osassa.
Pienemmät halkiot voivat olla huulen alueella tai vaikka vain suulaen takaosassa.
Halkioita yhdistää se, että vaikka vastasyntyneen kasvot voivat näyttää hyvinkin rajuilta, kasvoista ei oikeastaan puutu mitään. Kasvoista löytyvät normaalit rakenteet, jotka voidaan kirurgisesti korjata. Tämä saattaa vaatia useamman leikkauksen. Tavoitteena on hyvä tulos sekä puheen, purennan että ulkonäön osalta.
– Se vaatii hyvää vauvavaiheen keskitettyä hoitoa, kirurgiaa ja moniammatillista tiimityötä, Saarikko kertoo.
Ja sitä Suomessa on tarjolla, mutta saavuttaako tieto halkiolapsen tulevat vanhemmat?
Inhimilliset tunteet
"Kaikki ne odotukset ja haaveet joita sulla oli ollu tulevaa vauva-aikaa kohtaan, riistettiin pois. Et saisikaan sitä, mistä olit unelmoinut. Mitä niin kovasti olit odottanut. Joudut rakentamaan kaiken uudelleen ja luopumaan monesta ''unelmasta''. Se oli yks vaikeimmista asioista hyväksyä. Ettet saisikaan kokea kaikkea mitä haluaisit."
Näin 25-vuotias Miia Vieltojärvi muistelee blogissaan hetkeä, jolloin hän sai kuulla, ettei voisi imettää poikaansa. Se oli hänelle pahin hetki. Hän ei enää jaksanut padota tunteitaan, toisin kuin kuvassa, jossa hän pitelee hymyillen vaaleansinisiä BOY-kirjaimia vauvavatsansa päällä.
"Näytän olevani onneni kukkuloilla, mutta tuon naamarin takana on oikeasti nainen, jonka tekis mieli huutaa."
Oliver on jäntevä ja hyväntuulinen lapsi.Miia Vieltojärven blogi
Sisimmässään hän tiesi, että asia pitää kohdata. Pitää nousta ja valmistautua maailman ihanimman pojan syntymään.
Ennen sitä oli sanottava ääneen ne kamalimmat asiat, mitä äiti voi lapsestaan sanoa.
Plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko on kohdannut uransa aikana valtavan määrän halkiolasten perheitä. Hänelle Vieltojärven tunteet ovat tuttuja ja todella inhimillisiä.
Hän on sitä mieltä, että entistä tarkempi rakenneultraäänitutkimus on tuonut mukanaan pelkästään hyvää, ainakin mitä tulee asenneilmapiirin muutokseen ja perheiden ennakkovalmistautumiseen.
– Perhe pystyy raskauden aikana valmistautumaan halkiolapsen syntymiseen. Jos ei ole koskaan nähnyt avointa huulihalkiota, niin se saattaa olla äidille järkytys. Siinä mielessä raskaudenaikainen ensitieto on tärkeä, Saarikko sanoo.
Rakenneultraäänitutkimuksen jälkeen ollaan yhteydessä Helsingin tai Oulun yliopistollisen sairaalan halkioyksikköön. Tarvittaessa perheelle järjestetään ensikäynti jo raskauden aikana, jotta he saavat asianmukaista informaatiota siitä, mikä odottaa.
– Lapsen syntyessä perheet uskaltavat paremmin nähdä lapsen, eivätkä vain halkiota. Jos leveä halkio tulee yllätyksenä, äiti saattaa nähdä ensimmäisinä kuukausina vain sen halkion, eikä lasta, Saarikko kertoo.
Joissakin tapauksissa vanhemmat uskaltavat kiintyä lapseen vasta kun huuli on suljettu.
– Kun on ollut tällaisia yllättäviä halkiosyntymiä, niin tuntuu, että joskus käy näin. Yllätyksiä tulee tosin nyt harvemmin ja harvemmin. Tällaisia tapauksia on pieni prosentti, Saarikko kertoo.
Kaikkia halkioita ei kuitenkaan saada selville varhain. Esimerkiksi suulakihalkiot huomataan useimmiten vasta syntymän jälkeen.
Hirviö ja hyväksyntä
Miia Vieltojärvi muistaa edelleen, kuinka hän katsoi ja kuunteli miehensä reaktiota lääkärin odottamattomiin uutisiin ihaillen.
– Hän totesi hyvin pian, että tilanne on mikä on, ja emme voi sille mitään. Minulla prosessi kesti vähän pidempään.
Mielessä pyörivät kysymykset: Miten vauvaa nyt syötetään? Miten hoito ja leikkaukset tapahtuvat ja minkä ikäisenä? Kuinka pitkiä prosesseja ne ovat? Miten muut ihmiset ottavat Oliverin vastaan? Miten reagoida siihen, jos joku tulee sanomaan pahasti? Mitä meidän elämämme sitten todennäköisesti tulee olemaan?
Äiti kokee, että odotusaikana saadut tiedot olivat puutteellisia. Hän sai puhelun Keski-Suomen keskussairaalasta huuli- ja suulakihalkioihin erikoistuneelta lääkäriltä ja kerran ultraan tuli mukaan lastenlääkäri.
– He olivat ainoat, keneltä sain tietoa. Yritin somen kautta etsiä lisää kokemuksia, miten leikkaukset ovat menneet, mutten löytänyt juuri mitään. Netistäkin löysin todella huonosti tietoa. Oli mentävä asiantuntijan soiton tiedoilla eteenpäin.
Oliverin elämän ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet hyvin. Viime maanantaina poika kävi ensimmäisessä leikkauksessa.Niko Mannonen / Yle
Tuleva halkiolapsen äiti antoi tunteiden vyöryä. Joskus ajatukset olivat pahoja. Lapsi ei ollutkaan samanlainen kuin mielikuvissa.
– Jollain tavalla meni fiilis kokonaan siitä, että on raskaana. Ajattelin, ettei minua enää huvita. Ei enää huvittanutkaan katsoa vauvalle tavaroita ja vaatteita. Ei huvittanut miettiä, millainen vauvan huoneesta tulee.
– Kerran ajattelin, ja sanoin ääneenkin, että onko meidän lapsi nyt jonkinnäköinen hirviö?
Sanoista seurasi romahdus. Hyvä sellainen, sillä Vieltojärvi sai puskettua ulos kaiken sen pahan, mitä sisälle oli punoutunut.
– Mietin, että hyvänen aika. En minä voi nyt näin omasta lapsesta ajatella. Minun oli kuitenkin käytävä se läpi. Se auttoi ymmärtämään, että olipa lapseni millainen tahansa, niin hirviö hän ei ole, Vieltojärvi sanoo.
Asian ääneen sanominen saa edelleen äidin äänen särkymään ja silmäkulmaan kyyneleen.
Myös lähisuku käsitteli pojan syntymää jo etukäteen. Aiheesta, varsinkin peloista, puhuttiin.
– Oma perhe vaati myös käsittelyaikaa. Piti puida, että miltä Oliver tulee sitten näyttämään. Loppupeleissä olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että olipa Oliver minkä näköinen tahansa, niin hän on täydellinen juuri sellaisena kuin hän on. Tervetullut persoona ja meidän pieni ihme.
Halkiot kulkevat suvussa
Miksi huulihalkio syntyy? Onko vika äidissä? Olisiko raskauden aikana voinut tehdä jotain paremmin? Plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko saa usein lohduttaa äitiä vastauksella, että itseään ei kannata soimata. Halkiot ovat osittain perinnöllisiä.
– Kerron usein tällaiselle halkiovauvaperheelle, ettei äidin tarvitse kerrata raskaudenaikaisia syömisiä tai syömättä jättämisiä. Tietenkin tupakointi, alkoholi ja foolihapon puute jonkin verran nostavat halkion riskiä, mutta merkittävin yksittäinen riskitekijä on suvussa aiemmin todetut halkiot.
Saarikko tietää yhden monilapsisen perheen, jossa on yhteensä viisi halkiolasta.
– Useimmat syntyvät perheeseen, jossa ei ole aiemmin halkiolapsia, eikä lähisuvussakaan ole halkiolapsia. Joissakin tapauksissa halkion todennäköisyys saattaa olla jopa 50 prosenttia eli joka toiselle perheeseen syntyvälle lapselle voisi tulla halkio, Saarikko kertoo.
Vieltojärven perhe asuu Keuruulla. Perheenäiti pitää siitä, että palvelut ja tukiverkosto ovat lähellä.Niko Mannonen / Yle
Helsinkiläisellä Tero Kojolla on itsellään ollut vauvana huulihalkio. Hänellä on 11- ja 5-vuotiaat tyttäret, joilla molemmilla on halkiot: lapsista vanhemmalla oli syntyessään suulakihalkio ja nuoremmalla täydellinen molemminpuolinen halkio.
– Perheessämme on siis kokoelma kaikenlaisia halkioita, Kojo kertoo.
Ensimmäisen lapsen kohdalla rakenneultrassa saatu tieto ei yllättänyt, koska molempien vanhempien suvuissa on halkiolapsia. Toisen lapsen kohdalla yllätys oli suurempi, koska harvemmin halkioita on samassa sisarusparvessa useampi.
Nelikymppisellä miehellä on omasta kokemuksestaan johtuen pitkän ajan kokemus halkioista ja niiden hoidosta.
– Keskeisin muutos on tapahtunut seurannassa. Minun huuleni korjattiin niin pienenä, etten edes muista sitä. Sen jälkeen ei ole tehty mitään. Nykyään seuranta on paljon tarkempaa, Kojo tietää.
Mies kertoo, että hänen oma huulihalkionsa on korjattu niin siististi, että vain toinen halkiopotilas saattaa sen tunnistaa.
– Omilla lapsilla mahdollisesti vielä siistimmin.
"En huomannut halkiota, minä katsoin lasta kokonaisuudessaan"
Se päivä oli 9.2.2018. Vielä synnytyssairaalan ovella Miia Vieltojärvi pohti, onko hän nyt valmis? Onko kaikki käsitelty varmasti hyvin? Pian hän näkisi poikansa ensimmäistä kertaa.
Synnytys jouduttiin käynnistämään lievän raskausmyrkytyksen takia.
– Se oli sellainen hetki, että vatsassa pyörähtivät sisuskalut ympäri. Mietin, että apua, nytkö on se hetki, että saan viimein poikani syliin.
Synnytys oli raskas, mutta kaikki oli sen arvoista. Kello 3:01 syntyi 3660 grammaa painava ja 54 senttimetriä pitkä poikavauva.
– Ei se ole mitään huuhaa-puhetta, että kun saa lapsen syliin, niin kaikki kivut unohtuvat. Oikeasti kävi juuri sillä tavalla.
Ja lapsi oli maailman kaunein. Hetkessä oli niin paljon tunnetta, että se nostaa lempeän hymyn naisen kasvoille vielä tänäkin päivänä, kun hän pitää kotisohvalla istuessaan sylissään pientä poikaansa. Poikaa, joka vastaa äidin helliin suukkoihin tuhinalla ja valloittavalla hymyllään.
– Kun sain Oliverin syliin, en huomannut halkiota, minä katsoin lasta kokonaisuudessaan. Tämäkö on nyt se pieni ihana, joka on kylkiluitani runnonut kasaan?
Äidin ääni on lämmin. Hän katsoo poikansa syvänsinisiin silmiin, ja taas molemmat hymyilevät.
Imettäminen oli Miia Vieltojärvelle tärkeä asia. Hän tiesi jo varhain, että haluaa yrittää imettämistä, vaikka lääkärit epäilivät sen onnistumista.Niko Mannonen / Yle
Pian synnytyksen jälkeen luvassa oli jälleen yllätyksiä, mutta tällä kertaa ne olivat positiivisia. Miia Vieltojärvi nimittäin tiesi koko ajan, että hän haluaa imettää.
Kun hänelle sanottiin rakenneultrassa, ettei imeminen todennäköisesti onnistuisi suulakihalkion vuoksi, hän ei suostunut uskomaan.
Siksi Vieltojärvi osti kotiin vain viisi tuttipulloa.
– Moni kysyi, että kai sinä nyt olet ostanut paljon tuttipulloja. Niitä tarvitaan hirveästi, kun niitä pestään koko ajan.
Äiti piti päänsä ja poika imi heti syntymänsä jälkeen hyvällä ruokahalulla.
– Kun minä sain Oliverin syliin, ja sain luvan imettää, ja lääkäri kysyi, että imeekö Oliver? Sanoin, että kyllä imee. Lääkäri ei vielä siinä vaiheessa uskaltanut sanoa mitään. Mutta seuraavana päivänä kun Oliveria tarkastettiin, hän sitten totesi, että epäilys osoittautui oikeaksi: kitalaki on kokonaan ehjä. Se oli ihana ylläri, kun meillä ei ollutkaan kitalakihalkiota, vaan pelkkä huuli- ja ienhalkio.
Lapsen kipu otetaan huomioon hoidossa
Nyt neljä kuukautta vanhan Oliverin huulessa on siisti arpi ja käsissä tuet, ettei touhukas poika pääse koskemaan suuhunsa. Leikkauksesta on vain viikko, eikä äiti osannut kuvitellakaan, että kaikki menisi näin hyvin.
– Kyllä lääkärit osaavat tehdä hommansa todella hyvin. Meillä syöminen sujuu todella hyvin, kuten aikaisemminkin. Meillä on ihan hyvä boogie, eiks ni? Miia Vieltojärvi kysyy Oliverilta.
Vieltojärvet tiesivät alusta saakka, että ensimmäinen leikkaus on edessä heti pojan ensimmäisten kuukausien aikana. Nyt kun suulakihalkiota ei olekaan, seuraava leikkaus tulee eteen vasta kouluiässä.
Halkiolasten tulevaisuuden hoidosta voidaan keskustella perheen kanssa hyvin jo raskauden aikana.
Halkioperhe pääsee tapaamaan halkioyksikön moniammatillista tiimiä jo pian vauvan syntymän jälkeen. Tiimiin kuuluu puheeseen erikoistuneita lääkäreitä, puheterapeutteja, oikojahammaslääkäreitä, kirurgeja ja korvalääkäreitä ja halkiohoitajia.
– Eniten hoitokertoja tulee täydellisissä halkioissa, joissa on halkio sekä huulen että hammasharjanteen ja suulaen osalta. Sellaiselle lapselle tehdään ensimmäisen elinvuoden aikana kaksi leikkausta, Anne Saarikko kertoo.
Viikon päästä leikkauksesta poika on iloinen ja reipas, kuten aiemminkin. Vain haava ja sen raapimista estävät käsituet muistuttavat operaatiosta.Niko Mannonen / Yle
Ensimmäisessä leikkauksessa suljetaan huuli ja rakennetaan nenää. Lisäksi suljetaan kovan suulaen etuosa. Vajaan vuoden iässä rakennetaan suulaen loppuosa. Hammasharjanne taas luudutetaan kouluiässä.
Sen lisäksi tehdään puhetta ja ulkonäköä korjaavia toimenpiteitä.
– Nykyään yhteiskunnassa on paljon ulkonäköpaineita nuorille, ja ulkonäköön liittyvät asiat täytyy korjata riittävän ajoissa, ettei sieluun jää pysyviä arpia, ja ettei tule tällaista ruma-ankanpoikanen -efektiä. Oikea-aikaisella toiminnalla saadaan kasvukauden päätteeksi hieno lopputulos, Saarikko sanoo.
– Siten heistä kasvaa hyvällä itsetunnolla varustettuja aikuisia, hän lisää.
Kaikkia halkion aiheuttamia muutoksia ei voi korjata vauvana.
– Ei voida esimerkiksi puuttua kasvaviin luu- ja rustorakenteisiin. Myöhemmin saatetaan joutua tekemään jälkikorjauksia nenän ja yläleuan osalta.
Suulakihalkiopotilaiden puheeseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
– Hyvin epäselvästi puhuvia honottavia halkiopotilaita ei enää juuri tule ulos meidän hoitoputkesta. Aina välillä hätkähtää, kun kohtaa 40-, 50- tai 60-vuotiaan halkiopotilaan, että onko hän pärjännyt aikuisikään tällä puheella tai tällaisella purennalla. Tavoitetaso on vuosien aikana kasvanut.
Saarikon mukaan myös lasten kivunhoito on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmeninä.
– Ei tarvitse mennä kovin kauas historiaan, kun ei ymmärretty, että keskosetkin tuntevat kipua. Nykyään nämä asiat ymmärretään hyvin.
Saarikko sanoo, että hoidoista aiheutuva kipu täytyy varhaisessa vaiheessa hoitaa siten, että lapset tulevat pelottomina myös seuraaviin leikkauksiin ja, että hoitojaksosta jäisi hyvä muisto.
– Pääsääntöisesti minulla on sellainen kuva, että onnistumme siinä. Maanantaisin pidän isoa halkiopolia ja useimmat lapset tulevat sinne hymyillen. Muistan, että yksi poika oli harmissaan, kun ei enää pääse uuteen puheleikkaukseen pelaamaan pleikalla lastensairaalaan.
Hiljattain halkiohoito siirtyi uuteen lastensairaalaan. Tällä hetkellä Suomessa on siis kaksi halkioyksikköä, Helsingin HUSUKE sekä Oulun Yliopistollisen sairaalan yksikkö. Helsingin halkioyksikkö on niistä vanhempi ja täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Oulun yksikkö on ollut toiminnassa parikymmentä vuotta.
– Halkioiden hoidossa on todettu se, että keskittämisestä on hyötyä. Se on osoitettu monissa moniammatillisissa kansainvälisissä tutkimuksissa, Saarikko sanoo.
Suomalaista osaamista arvostetaan
Anne Saarikon mukaan Helsingin yksikkö on pärjännyt pohjoiseurooppalaisessa tutkimuksessa erittäin hyvin. HUSUKE tekee kansainvälistä yhteistyötä ja vertailee halkiohoidon tuloksia.
– Hiljattain meille lähetettiin tanskalaisia vauvoja leikkaukseen. Tanskassa on myös keskitetty halkiohoito ja he menettivät kirurgeja ja halkiohoitajia niin paljon, etteivät olleet pystyneet tekemään kaikkea työtä. Nyt syksyllä on uusi erä tulossa.
Suomeen tulee myös potilaita Virosta ja Ruotsista.
– Halkiolapset ovat hyvin edustettuina myös maahanmuuttajaperheissä, koska Suomen hoitotasosta tiedetään. Syyriasta ja Irakista tulee paljon halkioperheitä Suomeen.
Äidin ja pojan päivät kuluvat touhukkaasti. Oliver tutkii mielellään lelujaan ja ilahtuu, kun vanhemmat kiidättävät häntä ilmassa kuin lentokonetta.Niko Mannonen / Yle
Huono esimerkki halkiohoidon järjestämisestä löytyi 1990-luvulla Englannista, missä hoitoa ei oltu aiemmin keskitetty ja halkiota hoidettiin kaikissa lähisairaaloissa.
– Englannissa jouduttiin noin 10 vuotta sitten sulkemaan valtaosa 57 halkiokeskuksesta. Siellä on nyt 11 keskusta. Eli he oppivat kantapään kautta, mihin tämä johtaa.
Uudessa sotessa vauvahalkioiden hoito on suunnitellusti keskitetty kahteen yksikköön, mutta asetus ei ehkä kata myöhäisemmällä iällä tehtäviä leikkauksia.
– Siitä olemme olleet huolissamme. Myös myöhäisvaiheen leikkaukset on Suomessa keskitetty noin 70 vuotta. Emme toivo, että sitä lähdetään purkamaan, Saarikko sanoo.
Myös nuorille ja aikuisille halkiopotilaille tehdään Suomessa paljon leikkauksia.
Mistä tabu johtuu?
Miksi vain harvat vanhemmat laittavat halkiolapsensa kuvan sosiaaliseen mediaan ennen ensimmäistä leikkausta? Tai miksi englanninkielisellä hakusanalla Instagramista löytyy pääasiassa koirien kuvia?
Isoja kysymyksiä, joihin on monta vastausta.
Osa niistä johtaa historiaan, jolloin halkiohoito oli huomattavasti huonompaa, eikä halkiosta tiedetty ennen lapsen syntymää.
Keskustelupalstoilla istuu syvässä uskomus siitä, että halkiolapsella on usein muukin rakennepoikkeavuus.
– Tutkimustiedon mukaan rakennepoikkeavuudet assosioituvat itse asiassa useammin pelkkään suulakihalkioon. Siis pelkän huulihalkion tai täydellisen suulaki- ja huulihalkion omaavilla lapsilla on pienempi riski muihin rakennepoikkeavuuksiin kuin pelkässä suulakihalkiossa.
Saarikon mukaan muiden rakennepoikkeavuuksien riski on suulakihalkiossa noin 20 prosenttia. Pelkässä huulihalkiossa riski on pienempi.
Miia Vieltojärvi haluaa kasvattaa tietoisuutta huulihalkioista.Niko Mannonen / Yle
Saarikon mukaan keskustelupalstoilla esiin nouseva ajatus on inhimillinen.
– Kun huulessa näkyy jotain vikaa, niin äiti saattaa miettiä, onko lapsessa muutakin vikaa? Todellisuudessa tilanne on sama jokaisen vastasyntyneen kohdalla. Näin sanon aina äideille. Emme me ikinä tiedä, että kun uusi vauva syntyy, onko hän täysin terve.
Plastiikkakirurgian dosentin Anne Saarikon mukaan Suomessa asenneilmapiiriä voisi vielä parantaa, vaikka askeleita on jo otettu eteenpäin.
Maailmalla tekemistä on vieläkin enemmän.
– Toisena ääripäänä voidaan pitää Afrikan maita, joissa ajatellaan, että halkio on suuri häpeä koko perheelle ja äidille. Afrikkalaisessa perheessä se on katastrofi äidin kannalta, jos hän synnyttää halkiovauvan. Silloin on suuri riski, että isä hylkää synnytyksen jälkeen koko perheen. Se on voimakkaasti äidin vika, ja ajatellaan kirouksena.
Saarikko käyttää sopeutumisvalmennuksessa usein apuna valokuvia.
– On tiettyjä perheitä, jotka ovat onneksi antaneet luvan näyttää vertaisperheille lastensa kuvia. Sitä kautta halkioiden maailma onneksi avautuu paremmin.
Blogi ja somekuvat saivat aikaan positiivisen palauteryöpyn
Miia Vieltojärvi päätti poikansa synnyttyä, että seuraava somesta halkiolapsen kuvia etsivä tuleva vanhempi saa nähdä hänen suloisen poikansa kuvat.
Hän olisi pistänyt tuoreen perheenjäsenen kuvia someen muutenkin.
– Hyvin pian päätin, että ei hyvänen aika, minun lapseni ansaitsee sen, minkä jokainen lapsi ansaitsee. En aio häpeillä, enkä piilotella Oliveria, vaan näyttää hänen ihanat kasvonsa koko kansalle juuri sellaisena kuin ne ovat.
Jo pian ensimmäisten Instagram-kuvien ja -päivitysten jälkeen Vieltojärvi sai some-seuraajiltaan pyynnön perustaa blogin.
– Ajattelin, että no, repäisenpä ja laitanpa blogin pystyyn. Blogini ei ole tarkoitettu vain halkiolasten vanhemmille, vaan myös niille, joilla on muu erityislapsi.
Oliverin seuraavaan leikkaukseen on vielä aikaa. Operaatio tehdään vasta kun poika on kouluikäinen.Niko Mannonen / Yle
Plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko arvostaa Vieltojärven toimintaa, ja soisi muidenkin halkiolasten iloitsevan avoimesti perheonnestaan, koska mitään hävettävää tai piiloteltavaa ei ole.
– Monet perheet eivät varmasti ole siinä tilanteessa riittävän vahvoja, että uskaltaisivat lähteä sitä jakamaan. Mutta on erittäin arvokasta, että siitä puhutaan avoimesti. Luulen, että kauttamme perheet saavat verkostoa, mutteivät tarpeeksi ajoissa. Siksi avoimet blogit ovat todella hyviä.
Saarikko vinkkaa myös Facebookin Avoin hymy -ryhmästä, jonka Vieltojärvikin löysi poikansa syntymän jälkeen.
Miia Vieltojärvi ei enää huolehdi poikansa tulevaisuutta. Hän uskoo, että Oliverista kasvaa hieno mies, joka pärjää kyllä.
Myös kahden halkiolapsen isä Tero Kojo tietää, että näissä lapsissa on jotain erityistä, eikä se liity ulkonäköön.
– Halkiolapset ovat omasta mielestäni aika sisukkaita. Kun vastoinkäymisten kanssa on pienestä saakka elänyt, niin sisua riittää.
Jyväskylän Palokassa paloi kauppakeskus. Paikalla olleen Ylen toimittaja Tenho Tornbergin mukaan paloa oli seuraamassa runsaasti ihmisiä. Eräs heistä oli lähellä sijaitsevan Palokan Hammas Oy:n erikoishammasteknikko Kalevi Epäilys.
– Lähes alusta asti olen paloa seurannut. Kalapaistajan lohipaistos sytytti katoksen palamaan. Paloa yritettiin sammuttaa alkusammuttimilla, mutta niitä ei ollut tarpeeksi. Tuli pääsi leviämään talon rakenteisiin. Palokunta oli pian paikalla, mutta kun tuli oli päässyt rakenteisiin, rakennus ei ollut enää pelastettavissa. Se tuhoutuu täysin.
Kalanpaistajan katos sijaitsi kauppakeskuksen ulkopuolella. Pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Tapio Viitanen kertoi aiemmin, että palon epäillään saaneen alkunsa kauppakeskuksen ulkopuolella olleesta kalansavustusautosta.
Epäilys toteaa, että tapaus varmasti järkyttää monia. Esimerkiksi Palokan Hampaan työntekijät käskettiin yrityksestä pois, sillä he eivät saaneet olla sisätiloissa tuulen alapuolella. Yritys ei sijaitse palaneessa kauppakeskuksessa.
K-Marketin kauppias Samuli Koskinen kertoo, että kaikki ihmiset ehtivät ulos, mutta koko kauppakeskuksen kiinteistö tulee tuhoutumaan täysin.
Tulipalo on saatu rajattua ja jälkisammutus- ja raivaustyöt aloitettu.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta noin puoli kahdentoista aikaan perjantaina iltapäivällä.
Korjattu 8.6.2018 klo 17.38: Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta noin puoli kahdentoista aikaan, ei puoli yhden. Korjattu Kalevi Epäilyksen kommenttia, hän ei nähnyt palon syttymistä eikä ollut aivan heti alussa paikalla, mutta ehti näkemään alkusammuttamisen.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) sanoi Ylelle, että ei usko sote-uudistuksesta äänestettävän ennen eduskunnan kesätaukoa.
– Se on ihan varmaa, että ennen kesätaukoa ne äänestykset eivät ole. Se hahmottui kaikille osapuolille, kommentoi Risikko kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa.
Risikon mukaan asiassa on monta ketjun osaa ja useita toimijoita.
– Nyt ministeriö antaa vastinetta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnon. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee sitten mietintöluonnoksen ja lähettää sen perustuslakivaliokunnalle.
– Perustuslakivaliokunnan pitää katsoa se ja kuulla asiantuntijoita. Sitten taas sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee mietinnön, se tulee saliin ja salissa äänestetään. Sitten jos kaikki menee eteenpäin, tarvitaan vielä tasavallan presidentin esittely.
Risikko sanoi, että sotesta voidaan äänestää eduskunnassa elokuussa tai syyskuussa.
Tulipalossa Jyväskylässä Palokan ostoskeskuksessa tuhoutuneen K-Marketin asiamiespostissa oli palon aikaan Postin arvion mukaan noin 200 lähetystä.
Palvelupisteverkoston johtajan Lasse Huttusen mukaan valtaosa lähetyksistä oli noutoa odottavia paketteja.
– Emme ole tietysti vielä päässeet paikan päälle tutkimaan tilannetta, mutta oletusarvo on, että kaikki lähetykset ovat tuhoutuneet.
Posti selvittää vielä tarkemmin, mitä lähetyksiä tulipalo koski. Saapumisilmoituksen saaneita Huttunen kehottaa ottamaan yhteyttä lähettäjään.
– Asia on Postin ja lähettäjän välinen, joten lähettäjän täytyy tehdä vahingonkorvaushakemus. Sen voi tehdä verkossa Postin sivuilla.
Jos asiamiespostiin on puolestaan jättänyt lähetyksen juuri ennen paloa, Huttusen mukaan on suuri mahdollisuus, että se on tuhoutunut. Myös silloin lähettäjä voi hakea korvausta.
Posti siirsi nopeasti Palokan asiamiespostin palvelut Seppälän Citymarketiin. Huttunen muistuttaa, että alueen asukkaita palvelevat myös Palokan Lidlin ja Citymarketin pakettiautomaatit.
– Toistaiseksi palvelupiste on Seppälässä, mutta sen sijaintia joudutaan ensi viikon kuluessa arvioimaan uudestaan.
Huttusen mukaan kokonaisen toimipaikan tuhoutuminen on harvinaista, sellaista ei hänen mukaansa ainakaan lähihistoriassa ole tapahtunut.
Tulipalolla ei ole vaikutusta Palokan alueen postinjakeluun.
Kiinan hallituksen hakkerit ovat varastaneet suuren määrän vedenalaiseen sodankäyntiin liittyviä tietoja Yhdysvaltain laivaston alihankkijalta, sanomalehti Washington Post uutisoi.
Lehden haastattelemien nimettömien viranomaislähteiden mukaan hakkerit onnistuivat muun muassa varastamaan suunnitelman ohjukselle, jonka on määrä tulla Yhdysvaltain sukellusveneiden käyttöön vuoteen 2020 mennessä.
Hakkerit saivat haltuunsa myös sensori- ja signaalitietoa sekä sukellusveneiden radioliikenteen salausjärjestelmiä koskevaa materiaalia. Myös laivaston sukellusveneiden kehittämisosaston käyttämä elektronisen sodankäynnin kirjasto päätyi murtautujien käsiin.
Washington Postin mukaan tietomurrot tapahtuivat tammi- ja helmikuun aikana. Yhteensä tietoa varastettiin 614 gigatavua.
Viranomaiset eivät ole nimenneet tietomurron kohteeksi joutunutta alihankkijaa. Laivasto on käynnistänyt tapauksesta tutkinnan yhdessä littovaltion poliisin kanssa.
Kuopion viimeviikkoinen pommilöytö on poikkeuksellinen, arvioi Itä-Suomen poliisi. Poliisi otti kiinni viime torstaina poliisin tunteman, noin 35-vuotiaan kuopiolaismiehen, jonka repusta löytyi poliisin turvatarkastuksessa sähköllä laukaistava räjähde. Poliisi räjäytti sen kontrolloidusti myöhemmin samana päivänä.
Poliisi kertoi tapauksesta julkisuuteen vasta eilen torstaina.
Mies otettiin kiinni muun syyn vuoksi Kuopion keskustasta, jossa hän oli ilmeisesti ollut jo pidemmän aikaa liikkeellä.
– Kovin harvinaista tämä on varsinkin siinä suhteessa, että hallussa oli valmis räjähde ja ilmeisesti se oli ollut hänellä jo pitemmän aikaa, tapausta tutkiva rikosylikonstaapeli Antti Aamuvuori sanoo.
– Silloin tällöin tulee vastaan kaikenlaisia viritelmiä. Se, että henkilöllä on hallussa valmis räjähde, on todella harvinaista ja poikkeuksellinen tapaus ainakin meidän alueellamme.
Hänen tarkoituksenaan oli räjäyttää se tulevana yönä tai jo edellisenä, mutta ei ollut sitä sitten toteuttanut. Rikosylikomisario Antti Aamuvuori
Poliisi ei halua kuvailla räjähdettä sen tarkemmin, mutta sanoo, että räjähtäessään se olisi aiheuttanut sen lähellä oleville vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Miehellä oli mukanaan myös välineet pommin laukaisemiseksi.
– Me emme pysty ihan tarkkaan sanomaan sen räjähdysvoimaa. Jos se olisi räjähtänyt kaupassa tai torilla, niin pidän todennäköisenä, että joku olisi voinut kuolla, ainakin tämä pommin hallussa pitäjä.
"Motiivi ei varmaan koskaan selviä"
Poliisi otti miehen kiinni häiriökäyttäytymisen vuoksi, mutta Aamuvuoren mukaan häiriökäyttäytyminen ei näyttäisi liittyvän miehen kuljettamaan pommiin. Mies on esitutkinnan aikana kertonut rakentaneensa itse räjähteen mielenkiinnosta ja aikoneensa räjäyttää sen myöhemmin turvallisessa paikassa.
Miksi miehellä sitten oli vaarallinen räjähde mukanaan Kuopion keskustassa, jää todennäköisesti hämärän peittoon, Aamuvuori arvioi.
– Kun kysyimme, miksi hän liikkui räjähde hallussaan juuri sinä päivänä, mies vastasi, että hänen tarkoituksenaan oli räjäyttää se tulevana yönä tai jo edellisenä, mutta ei ollut sitä sitten toteuttanut. Motiivi ei varmaan ikinä selviä.
Poliisi ei ole myöskään selvittänyt, missä kaikkialla mies pommin kanssa liikkui.
– Sitä ei ole ollut tarvetta yksilöidä sen tarkemmin. Pääasia on, että räjähde on saatu pois, räjäytetty turvallisesti ja tehty vaarattomaksi sekä mies otettu kiinni, Aamuvuori kommentoi.
Miehellä on poliisin mukaan väkivaltarikostaustaa, mutta ei aiempia viitteitä siitä, että hän olisi kiinnostunut räjähteistä.
Epäillyn räjähderikoksen esitutkinta on käynnissä. Mies on tällä hetkellä vangittuna.
Kaikella puheella halutaan muutosta, ainakin politiikassa. Vuoden 2015 syyskuussa pääministeri Juha Sipilä istui tv-kameran eteen ja katsoi kansaa silmiin Ylen välityksellä.
Tiedän, että valtion menoleikkaukset kohdistuvat kipeästi moniin ihmisiin. Jos emme tee niitä, muutaman vuoden päästä edessä on vieläkin kipeämmät päätökset, Sipilä lausui.
Yli 200-päiselle yleisölle puhuva politiikan tutkija Mari K. Niemi nostaa kyseisen kohdan tikun nokkaan.
– Puhe oli synkkää pelottelua, jolla ihmiset haluttiin saada havahtumaan. Jos näihin asioihin ei suostuta, on edessä vieläkin kipeämpiä päätöksiä, Niemi analysoi Sipilän silloista viestiä.
Suomen puolueissa on enemmän viestinnän tekijöitä kuin koskaan aiemmin. Silti puheisiin ei Niemen mukaan panosteta, etenkään puheen tehokeinoihin. Näitä tehokeinoja käsiteltiin Retoriikan kesäkoulun seminaarissa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.
Muistopuheen saama reaktio ällistytti paitsi puhujan, myös puheen kirjoittajan.
– Ihmiset taputtivat, hurrasivat ja vihelsivät. Emme osanneet odottaa sitä. Ajattelimme, että jos yhteisö haluaa parantua näin, se on upeaa. Se oli hetki näyttää maailmalle, että olemme tätä parempia, kertoo Retoriikan kesäkoulun seminaarin pääpuhuja Cody Keenan.
Cody Keenan on kirjoittanut Obamalle vuodesta 2007. Hän nostaa esiin kolme elementtiä, jotka löytyvät loistavasta puheesta: autenttisuus, empatia ja tarina.Lauri Rautavuori / Yle
Keenan on kuulunut Obaman puheenkirjoittajien tiimiin vuodesta 2007, ja vuonna 2012 hän paikkasi Jon Favreun Obaman puheenkirjoittajana.
Tucsonin puheessa presidentti vetosi voimakkaasti tunteisiin, joka on yksi retoriikan tehokeinoista. Obama saavutti yleisönsä empatian ja tarinan kautta.
Suomalainen poliitikko pelkää tunteita
Suomalaiset poliitikot arkailevat tunteiden kanssa, ja Suomea johdetaan insinöörimäisesti, Mari K. Niemi sanoo.
– He vetoavat järkiargumentteihin, jotka ovat toki tärkeitä. Esimerkiksi, että kulutusta pitää vähentää. Argumentti voi kuitenkin vaatia rinnalleen sen valaan, joka on kuollut muovipussit vatsassaan. Tunnetta tarvitaan, mutta jostain syystä se puuttuu.
Tunteettomuuden takana voi olla pelko. Tunteellinen retorinen ilmaisu tulkitaan Niemen mukaan helposti negatiivisella tavalla amerikkalaiseksi.
Suomalaispoliitikoiden pelko vedota tunteisiin näkyy kansalle empatian puutteena. Omista tunteistaan poiliitikot kyllä puhuvat, esimerkiksi kertomalla unettomista öistä vaalikauden aikana.
– Viesti on silloin toisenlainen. Poliitikon olisi tärkeää kertoa, että muistaa äänestäjän olevan ihminen.
Politiikkaa tutkivan Mari K. Niemen mukaan Suomea johdetaan insinöörin ottein.Lauri Rautavuori / Yle
Suomen kuumin poliittinen peruna on jo vuosia ollut sote-uudistus. Uudistus tarkoittaa muutosta, tässä tapauksessa hyvin konkreettista ja ihmistä koskettavaa muutosta.
Miksi tunteet ovat tärkeitä, kun puhutaan muutoksesta? Koska muutos aiheuttaa tunteita; toisissa innostuneita, toisissa varautuneita, Niemi puhuu. Kun päättäjällä on valtaa kansalaiseen, haluaa kansalainen tulla kuulluksi ja saada tukea muutoksen kohtaamisessa.
Mari K. Niemi kysyy yleisöltä:
– Oletko tuntenut, että poliitikon puhe tukee sinua muutoksessa?
Yli kahdensadan ihmisen joukosta vain muutama kohottaa kätensä.
Valtaosa kansasta uskoo siihen toivon tarinaan, johon minä ja Obamakin, ja se vielä voittaa. Cody Keenan
"Trump kertoi tarinan, joka liikutti ihmisiä"
Barack Obaman retorinen ulosanti oli täynnä toivao ja yhteenkuuluvuutta. Johan sen kuuluisa kampanjaslogankin julisti: Yes we can.
Yhdysvaltain istuvan presidentin, Donald Trumpin, retoriikka on täysin päinvastainen. Obaman puheita kirjoittaneen Cody Keenanin mukaan maata johdetaan nyt pelolla.
– Paras tarina voittaa. Trump kertoi tarinan, joka liikutti ihmisiä. Minusta se tarina perustuu valheisiin, mutta se voitti. Uskon silti, että valtaosa kansasta uskoo siihen toivon tarinaan, johon minä ja Obamakin, ja se vielä voittaa.
– Paljon riippuu myös ajasta, jossa elämme. 2008 oli täydellinen aika Obamalle, kun sota kyllästytti, tuli talouskriisi ja muuta. Ihmiset olivat valmiita uudelle, inspiroivalle presidentille, Keenan kertoo.
Mies kirjoittaa Obamalle yhä puheita ja nyt myös elämänkertaa yhdessä presidentin kanssa. Keenan ei omien sanojensa mukaan voisi työskennellä republikaanipuolueelle. Hän kertoo olevansa onnekas, kun ei ole joutunut kirjoittamaan mitään, minkä takana ei itse seiso.
Totuus Valkoisesta talosta löytyy fiktioiden välimaastosta
Valkoisen talon arkea on kuvattu fiktiivisissä tv-sarjoissa 90-luvun toiveikkaasta West Wingistä alkaen. Tuoreempi House of Cards taas maalaa presidenttipelistä todella synkän ja kieron kuvan, kun taas Veep-sarja peilaa Valkoista taloa komedian vinkkelistä.
Mutta missä piilee totuus, Cody Keenan?
– Totuus ei ole niin murhanhimoinen kuin House of Cards, yhtä siloteltu tai nokkela kuin West Wing tai yhtä hauska kuin Veep.
– Nykyinen Valkoinen talo on lähimpänä House of Cardsia, muttei yhtä fiksu, Keenan lisää.
